Antiikin askeesi ja itsestä huolehtimisen etiikka

Kirjallisuusarvostelu

Palkitseminen Palveluyrityksessä

Henkilöstö on yrityksen menestyksen kulmakivi. Henkilöstön suorittaessa oikeita asioita yritys voi saavuttaa tavoitteensa. Suorituskykyperusteisella palkitsemisella taataan oikeudenmukainen ja kannustava palkitseminen. Tämän vuoksi tässä tutkimuksessa tutkitaan suorituskyvyn johtamista ja erilaisia palkitsemismuotoja sekä edellisten johtamista prosessina. Case-tutkimuksena listattuja teoreettisia aihealueita sovelletaan reaalimaailman yrityksessä. Kohdeyrityksessä suoritetaan myös lomakekysely, jolla mahdollistetaan henkilöstön mukaanotto kehitystoimintaan. Palkitseminen on yrityksen keino kannustaa henkilöstöä tehokkuuteen. Palkitsemisen tulee olla mahdollisimman yksinkertaista ja sen on ohjattava yrityksen tavoitteita edesauttaviin suoritteisiin. Palkitsemismuotoja ovat aineeton ja taloudellinen palkitseminen. Palkitsemisen lähtökohtana ovat tavoitteet ja näille asetettavat mittarit, joilla resursseja ohjataan. Esimiehet mahdollistavat tavoitteiden saavuttamisen, jonka vuoksi heitä on koulutettava suorituskyvyn johtamiseen ja palkitsemiseen. Tällöin yrityksen tavoitteet jalkautuvat läpi yrityksen. Osallistamalla henkilöstö palkitsemisen suunnitteluun, palkitsemisesta on saatavissa kannustava ja oikeudenmukainen. Arvioinnissa ja kyselytutkimuksessa kohdeyrityksen suurimmiksi ongelmakohdiksi nousivat viestintä, esimiestoiminta, seuranta, epäoikeudenmukaisuus ja toiminnan kehittymättömyys. Kehitysehdotus kattaa edellisiä ongelmakohtia korjaavia toimenpiteitä, jolloin kohdeyrityksen palkitsemisesta on saatavissa toiminnan ohella kehittyvä, kannustava ja toimintaa ohjaava kokonaisuus.

Luce Irigaray ja intohimon etiikka

Kirjallisuusarvostelu

Eksistentialistinen etiikka

Kirjallisuusarvostelu

Geenitekniikan etiikka opastaa ajattelemaan

Kirjallisuusarvostelu

Palkitseminen asiantuntijaorganisaatiossa

Palkitseminen on yksi keskeisimmistä työorganisaatioon liittyvistä välineistä, jonka avulla on mahdollista vaikuttaa työntekijän sitoutumiseen organisaatiossa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin asiantuntijaorganisaation käyttämiä aineellisia ja aineettomia palkitsemistapoja sekä niiden toimivuutta ja vaikutusta henkilöstön sitoutumiseen. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Tutkimuksen kohdeorganisaatioksi valittiin yhdyskuntasuunnittelualan organisaatio. Tutkimusaineisto kerättiin tutkimuskohteesta teemahaastattelujen avulla joulukuussa 2010. Tutkimukseen valittiin viisi potentiaalisista yrityksen tulevaa avainhenkilöä. Tutkimuksen tarkastelunäkökulma oli työntekijäläh-töinen. Tutkimuksessa ei käsitelty johdon palkitsemista eikä palkitsemisen kustannuksia. Tutkimus vahvisti, että kohdeorganisaatiossa käytetään laajasti erilaisia aineellisia ja aineettomia palkitsemistapoja. Palkitseminen toimi kohdeorganisaatiossa kohtuullisesti. Sitoutumisen kanalta keskeisimmät tekijät olivat työntekijän osaamisen tasoa vastaava palkka, työilmapiiri ja haasteelliset työtehtävät. Tutkimus osoitti, että aineettomat palkitsemistavat ovat sitoutumisen näkökulmasta merkityksellisempiä kuin aineelliset palkitsemistavat.

Palkitseminen johtamisen välineenä - henkilöstörahastot

Johdon näkökulmasta palkitsemisen avulla houkutellaan organisaatioon henkilöstöä, pidetään heidät talossa ja motivoidaan heitä. Palkitseminen on siten osa organisaation strategiaa, jonka avulla voidaan vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon ja tavoitteiden saavuttamiseen. Yleisin korvaus työntekijän menetetystä ajasta on rahapalkka, mutta käytössä on myös muita välineitä. Henkilöstörahasto on yksi näistä keinoista. Henkilöstörahasto on henkilöstön omistama ja hallitsema rahasto, joka hallinnoi työnantajaorganisaation sille suorittamia tulos- tai voittopalkkioita ja muita henkilöstörahastolain mukaisia varoja, kuten henkilöstörahastoerän lisäosia. Suomessa oli vuonna 2011 noin 70 aktiivista henkilöstörahastoa, joiden jäsenien lukumäärä on arvioidusti noin 150 000. Henkilöstörahastot kuuluvat voittopalkkiojärjestelmiin, jotka ovat globaalisti laajassa käytössä ympäri maailmaa. Suomalainen henkilöstörahasto on sen verotuksellisten etujen vuoksi kuitenkin ainutlaatuinen, vaikka se omaakin samoja piirteitä esimerkiksi Yhdysvalloissa käytettyjen palkansaajarahastojen (ESOP) kanssa. Henkilöstörahastojen toiminta perustuu henkilöstörahastolakiin, joka uudistui 01. tammikuuta 2011. Uudistetun henkilöstörahastolain tarkoituksena on lisätä henkilöstörahastojen suosiota ja nostaa ne koko henkilöstön palkitsemisen todelliseksi vaihtoehdoksi niissäkin organisaatioissa, joissa rahastoja ei tällä hetkellä ole. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella henkilöstörahastosta saatavaa hyötyä palkitsevan organisaation näkökulmasta. Tavoitteena on myös tutkia uuden henkilöstörahastolain (HRL 934/2010) tuomia käytännön vaikutuksia ja muutoksia henkilöstörahastojen toimintaan. Luonteeltaan tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen ja se sisältää empiriaa. Aineisto koostuu yhteensä neljästä teemahaastattelusta, jossa haastateltiin sekä asiantuntijoita eli palveluntarjoajia että suomalaisten henkilöstörahastojen puheenjohtajia. Aineisto analysoitiin käyttämällä teema-analyysia. Tutkimuksen mukaan henkilöstörahaston käyttöä perustellaan johdon näkökulmasta useimmiten taloudellisilla syillä mutta henkilökunnan motivointi, sitouttaminen ja osallistaminen koetaan myös positiivisiksi vaikutuksiksi. Henkilöstörahasto nähdään johtamisen välineenä, jonka avulla voidaan tehostaa organisaation toimintaa ja parantaa kannattavuutta. Haastatteluiden mukaan uuden henkilöstörahastolain suurimmaksi muutokseksi koetaan palkitsemisen joustavoittaminen, sillä nyt henkilöstörahastoon voidaan sisällyttää sekä tulos- että voittopalkkioeriä. Haastatteluiden mukaan henkilöstörahastojen määrä tulee näiden muutoksien vuoksi todennäköisesti kasvamaan.