Finland i bilder = : Suomi kuvissa = La Finlande pittoresque : fotografier och text = kuvat ja teksti = photographies et texte I. K. Inha.

Text in Swedish, Finnish, French, German, Russian and English languages.

Heikki se lähti Heinolasta naimaan

Kansanlaulu.

Pyhät äidit veistoksina

Artikkelissa teoksen nimi virheellisesti: Ruumiillinen suku, materiaalinen esine.

Rutiininomaisen olemassaolon hiljaiset kuvat

Kirjallisuusarvostelu

Pyhät naiset äiti-Venäjällä : tuoreita näkökulmia venäläiseen kulttuuriin

Kirjallisuusarvostelu

Savukosken museosilta, Loviisa ja Pyhtää : Museosillan hoito- ja ylläpitosuunnitelma

Savukosken museosilta, siltanumero KaS-973, sijaitsee Suurella Rantatiellä Ahvenkosken kylässä Kymijoen läntisimmässä haarassa, mikä Pyhtään ja Loviisan, vuoteen 2010 saakka Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kuntien raja. Paikalla on ollut vuosina 1743–1809 Ruotsin ja Venäjän valtioiden raja. Suuri rantatie tunnetaan 1300-luvulta alkaen. Ahvenkosken sillat mainitaan Jaakko Teitin valitusluettelossa vuosilta 1555–1556. Ahvenkoski on ollut myös kauppa- ja satamapaikka. Savukosken silta on otettu käyttöön vuonna 1928 osana Helsingin Kotkan Viipurin maantien parannusta. Se on rakenteeltaan harvinainen yksinivelinen teräsbetoninen kaarisilta. Sitä on mainittu rakenteeltaan maailman ensimmäiseksi. Sillan rakensi tanskalainen Christiani & Nielsen. Se on ollut valtatien 7 silta 1960-luvulle saakka. Sillan kunto on erittäin hyvä peruskorjauksen jäljiltä. Nykyinen valtatien 7 silta, Ahvenkosken silta, muistuttaa ulkonäöltään Savukosken siltaa. Lähelle rakennettava moottoritien Ahvenkosken silta toistaa samaa muotokieltä. Ahvenkosken alue siltoineen kuuluu Museoviraston rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (RKY) ja yleiskaavassa sillalla on suojelumerkintä. Savukosken silta edustaa Liikenneviraston museokohdekokoelmassa ajanjaksoa: ”Vuoden 1918 tielaki ja autoistumisen vaikutukset 1920- ja 1930-luvuilla.” Hoito- ja ylläpitosuunnitelman tavoitteena on säilyttää Savukosken museosilta todisteena valtakunnallisen maantieverkon muutoksesta moottoriliikenteen vaatimusten mukaiseksi. Suunnitelmassa korostetaan sillaan saavutettavuutta nykyisen valtatien ja rakennettavan moottoritien Ahvenkosken levähdysalueilta. Maankäytön kehittämistä on alueella suunniteltu, mutta osayleiskaava tai mikään muukaan ei uhkaa museosillan säilymistä. Sillan poikkeuksellisen hyvä kunto ja säilyneisyys 1930–1950-lukujen asussa edellyttävät hienovaraisia toimenpiteitä, joissa erityisesti otetaan huomioon sillan liittyminen tiehen sekä näiden liittyminen ympäristöönsä ja poikkeuksellisen kauniiseen maisemaan. Suunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä sillan ja sen lähiympäristön kehittämiseksi ja hoitamiseksi tienpitäjän, kunnan ja maanomistajien näkökulmasta. Suunnitelma sisältää alueurakkaan sisällytettävät siltaympäristön hoitotoimenpiteet sekä pitkän aikavälin tavoitteena kohteen ympäristön kunnostustoimenpiteitä ja mahdollisesti talvihoidon aloittamisen.

Elämän ja kuoleman kuvat. Analyysi evankelis-luterilaisen uskonnon etiikan oppikirjojen abortin teeman kuvituksesta

Nykykulttuurille ominainen visuaalisuuden läpimurto heijastuu vahvasti kaikilla tavoilla meitä ympäröivään kulttuuriin. Tähän näkökulmaan liittyvä visuaalisen kulttuurin käsite voidaan liittää myös koulumaailmaan, sillä esimerkiksi oppikirjat ovat nykyään runsaasti kuvitettuja. Visuaalistuvan maailman myötä ihmisiltä edellytetään nykyään visuaalista lukutaitoa, jolla tässä tarkoitetaan visuaalisen kommunikaation edellyttämää kuva- ja medianlukutaitoa. Tämä tutkielma käsittelee yläkoulun ja lukion evankelis-luterilaisen uskonnon oppikirjojen kuvitusta etiikan kokonaisuuksien ja erityisesti abortin teeman osalta sekä niiden yhteyttä paitsi visuaalisen lukutaidon vaatimukseen myös aborttia koskevaan arvokeskusteluun. Tutkielmassa käyttämäni aineisto koostuu kolmen Suomen suurimman kustantajan etiikan kursseille suunnittelemista oppikirjoista. Oppikirjoja aineistooni kuuluu yhteensä kuusi, ja näistä kirjoista kolme on tarkoitettu lukion etiikan kurssin opetukseen ja kolme puolestaan yläkoulun yhdeksännen vuosiluokan etiikan opetukseen. Tarkastelen näiden oppikirjojen visuaalista materiaalia sisällönanalyysin menetelmän avulla. Näin pyrin selvittämään, minkälaisia säännönmukaisuuksia abortin teeman kuvitukseen liittyy aineistooni kuuluvissa oppikirjoissa ja millä tapaa pyhittämisen logiikka ilmenee oppikirjojen kuvituksen kautta. Tutkielmassani tarkastelen ensinnäkin sitä, miten abortin teema on kuvitettu aineistooni kuuluvissa oppikirjoissa ja minkälainen kuva abortista rakentuu näiden oppikirjojen kautta. Toiseksi tutkielmani tehtävä on selvittää, millaisia maailmankuvan ja identiteetin rakentumisen aineksia oppikirjojen kuvituksen kautta nuorille välittyy. Tutkielmassani keskityn myös kuvaamaan sitä, millainen arvomaailma oppikirjoista heijastuu ja millainen suhde oppikirjoissa vallitsee niissä esitettyjen verbaalisten ja visuaalisten materiaalien välillä käyttäen hyväksi pyhyyttä ja visuaalista kulttuuria koskevaa aikaisempaa tutkimusta.

Katso kuvat! : valokuvan kulttuuriset kontekstit

Teemanumero 4/2011: Valokuvan kulttuuriset kontekstit.

Pyramidit, pyhät raamit. Sigurd Wettenhovi-Aspan (1870–1946) näkemykset suomen kielestä ja suomalaisten historiasta

Tutkielma käsittelee suomalaisen kuvataiteilijan, kirjailijan ja originellin kansallisromantikon Sigurd Wettenhovi-Aspan (1870–1946) näkemyksiä suomen kielestä ja suomalaisten historiasta. Wettenhovi-Aspan mukaan maailman kaikki kielet polveutuivat suomen kielestä, joka nykymuodossaan oli kaikista kielistä lähimpänä raamatullista alkukieltä. Tämän Wettenhovi-Aspa osoitti 1910–1930-luvulla julkaisemissaan tutkimuksissa mielikuvituksellisilla etymologioilla, joilla hän kykeni selittämään vaikkapa eurooppalaiset paikannimet suomen kielestä polveutuviksi. Tutkielman pääasiallisina lähteinä ovat Wettenhovi-Aspan julkaistut kirjoitukset, kirjat ja artikkelit. Tutkielman lähdeaineistona on käytetty myös aikalaiskirjallisuutta, kirjeitä ja päiväkirjoja sekä Turun yliopiston kirjaston käsikirjoituskokoelmiin kuuluvaa Sigurd Wettenhovi-Aspan käsikirjoituskokoelmaa. Wettenhovi-Aspan kielihistoriallisiin käsityksiin kytkeytyi hänen käsityksensä Suomen kansan historiasta. Hänen mukaansa muun muassa muinaisen Egyptin korkeakulttuuri oli suomalainen. Wettenhovi-Aspan tavoitteena oli rakentaa suomalaisille suuri menneisyys. Tutkielmassa tarkastellaan myös hänen suhdettaan kirjailija August Strindbergiin (1849– 1912), joka tahollaan etsi maailman alkukieltä hepreasta. Strindberg ja hänen tutkimuksensa vaikuttivat suuresti Wettenhovi-Aspaan ja he kävivät 1910-luvulla keskustelua maailman kielten alkuperästä sekä kirjeitse että lehtien palstoilla. Wettenhovi-Aspan tutkimukset liittyivät aatehistoriallisesti menneiden vuosisatojen tiedonkäsityksiin, esimerkiksi Ruotsin suurvaltakauden gööttiläiseen historiankirjoitukseen. Toisaalta historiallinen tieto oli hänelle myös väline esittää poliittisia vaatimuksia nykyhetkessä. Hän perusteli suomalaisten suurella menneisyydellä esimerkiksi suomenkielisen valtionyliopiston tarvetta. Samoilla argumenteilla hän hyökkäsi pangermanistisia suomenruotsalaisia ylioppilaita vastaan 1915, kun nämä korostivat suomenruotsalaisen kulttuurin ylivertaisuutta suomalaiseen nähden. Tutkielmassa käsitellään sekä Wettenhovi- Aspan näkemysten historiallisia edeltäjiä että hänen historiapolitiikkaansa oman aikansa kontekstissa. Hänen näkemyksissään ilmeni myös yhteyksiä teosofiaan ja 1930-luvulla hänet liitettiin julkisuudessa myös kansallissosialistisen Saksan arjalaista alkuperää etsineeseen tutkimukseen. Tutkielmassa valaistaan niitä keskusteluja, joihin Wettenhovi-Aspa teksteillään osallistui. Wettenhovi-Aspa toteutti renessanssiajalta periytyviä originellitaitelijan ja yleisneron myyttejä, hän oli eksentrikko jolla oli oikeus toimia ”kummallisesti” – yksilönä poliittisen, taiteellisen ja tieteellisen toiminnan kentässä näitä yhdistäen. Wettenhovi-Aspaa voisi luonnehtia mikrohistorian termein tyypilliseksi poikkeukseksi, henkilöksi, joka toimi aikansa yhteiskunnallisen rationaliteetin ulkopuolella, mutta kuitenkin monella tapaa saman yhteiskunnan ajatusmaailman tuottamana.

Arkistoluettelo 107: Heikki Klemetti

Luettelo Kansalliskirjastossa olevan Heikki Klemetin arkiston sisällöstä