Ulkoisen liiketoimintatiedon hallinta ja kehittämistarpeet suomalaisissa pienissä ja keskisuurissa meriteollisuusalan yrityksissä

Yritysten käytettävissä olevan tiedon määrä on viime vuosikymmeninä moninkertaistunut monista syistä. Samalla tiedon merkitys yritysten välisessä kilpailussa korostuu koko ajan enemmän. Erityisen haasteen kehitys asettaa pk-sektorille, missä resurssipohja ei välttämättä yllä suuryrityksiä vastaavaan systemaattiseen tiedon hallintaan. Yrityksen liiketoimintatiedon hallintaa eli business intelligencea (BI) voidaan kuvata systemaattiseksi prosessiksi, jonka avulla yrityksissä kerätään, analysoidaan ja hyödynnetään päätöksentekoa tukevaa tietoa yrityksen liiketoiminnasta, prosesseista ja liiketoimintaympäristöstä. Ulkoiseen liiketoimintatietoon katsotaan usein kuuluvaksi esimerkiksi kilpailijatieto, markkinatieto, teknologiatieto, tuotetieto, asiakastieto ja kumppanitieto. Erityisesti pk-sektorilla pienillä liiketoimintatiedon hallinnan parannuksilla voidaan saavuttaa nopeasti merkittäviä tuloksia. Tutkimuksen päätavoitteena oli luoda kokonaiskuva meriteollisuusalan pk-sektorin ulkoisen liiketoimintatiedon hallinnan nykytilasta ja kehitystarpeista sekä soveltuvista toiminnallisista yleistasoisista ratkaisuista. Tutkimuksen aineisto kerättiin pääosin toteuttamalla laaja verkkopohjainen kyselytutkimus meriteollisuuden pk-yrityksille, mitä täydennettiin yrityshaastatteluilla. Yritystiedusteluun vastasi 55 yritystä. Pääosa vastaajista oli tuotannollisia meriteollisuusyrityksiä. Tulosten perusteella pienten ja keskisuurten meriteollisuusyritysten ulkoisen liiketoimintatiedon kokonaishallinta on pääsääntöisesti satunnaista ja epäsystemaattista, mikä on yritysten koon huomioiden varsin luonnollista. Vaikka hallinta on pääosin epäsystemaattista, erilaisia ulkoisia liiketoimintatiedon lähteitä seurataan kuitenkin varsin paljon ja tietoa tarvitaan yrityksissä moninaisiin tarpeisiin. Tulosten perusteella voidaan selkeästi todeta, että ulkoisen liiketoimintatiedon hallinnan systemaattisuus lisääntyy yritysten kasvaessa ja kehittyessä. Meriteollisuusyritysten panostukset ulkoisen liiketoimintatiedon hallintaan ovat lähitulevaisuudessa pysymässä ennallaan tai kasvamassa hieman. Yritykset eivät ainakaan tällä hetkellä hae laajempia kaiken kattavia ratkaisuja, vaan panostukset suuntautuvat pääosin pienempiin kehityskohteisiin yritysten sisäisissä prosesseissa. Potentiaalisimpina ulkoisen liiketoimintatiedon hallinnan kehittämiskohteina meriteollisuusyritykset kokivat mm. tiedon hankinnan ja sen jakamisen tehostamisen ja organisaation sisäisen tiedon hyödyntämisen. Esille tulleiden tarpeiden pohjalta jalostettuja kehittämisehdotuksia ovat esimerkiksi ilmaisten ja valmiiden analyysien sekä tietopalveluiden hyödyntäminen, tiedonjakelun käytäntöjen selkeyttäminen, ”hiljaisen tiedon” dokumentointi ja tiedon tallentamisen kehittäminen, toimialalle yhteisen tietopankin laajentaminen ja uutisseurannan käynnistäminen, henkilökunnan kouluttaminen sekä valikoiva ulkoistaminen. Tutkimuksen tulosten pohjalta kehitettyjä yleistasoisia kokonaisratkaisumalleja ulkoisen liiketoimintatiedon hallintaan voidaan soveltavasti hyödyntää yritysten kehittämistyön apuvälineenä.

Venäläisten yritysten kansainvälistyminen

Tämän kandidaatintyön tavoitteena on selvittää ja analysoida venäläisten yritysten kansainvälistymistä investointien näkökulmasta. Aihetta tutkittiin Venäjältä ulospäin suuntautuneiden investointien valossa. Kansainvälistymistä analysoitiin konkreettisten yritysesimerkkien kautta. Työssä käytettiin lähteinä aikaisempia aiheesta tehtyjä tutkimuksia sekä esimerkkeinä olevien yritysten internetsivuja. Venäläisten yritysten kansainvälistyminen alkoi toden teolla vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Käytännössä yritysten kansainvälistyminen on lähtenyt kasvuun vasta 2000-luvulla. Viime vuosien aikana Venäjä on ollut yksi suurimmista ulospäin investoijista nousevien markkinatalouksien joukossa. Suurimmat Venäjältä ulospäin investoijat toimivat öljy- ja kaasuteollisuudessa sekä metalli- ja kaivosteollisuudessa. Kyseiset teollisuudenalat ovat riippuvaisia raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnoista. Vuoden 2008 lopulla alkanut talouskriisi on alentanut raaka-aineiden hintoja ja näin vaikuttanut yritysten toimintaan. Yritykset ovat joutuneet talousvaikeuksiin, joka on vaikuttanut myös niiden investointeihin ulkomaille. Tällä hetkellä Venäjä on riippuvainen luonnonvaroihin perustuvista teollisuudenaloista, mutta tulevaisuudessa uusilla yrityksillä on mahdollisuuksia nousta kansainvälisien yritysten joukkoon. Raaka-aineiden hintojen kääntyessä jälleen nousuun myös luonnonvaroihin perustuvat yritykset tulevat nousemaan ahdingosta ja jatkamaan kansainvälistymistä.

Varustamobarometri. Heinäkuu 2009

Vuoden 2008 lopulla alkanut laskusuhdanne on jatkunut viimeisen puolen vuoden aikana erittäin voimakkaana. Neljä viidesosaa vastaajista arvioi, että suhdanteet ovat heikentyneet viimeisen puolen vuoden aikana huomattavasti. Suhdanteiden laskun ennakoidaan hidastuvan voimakkaasti seuraavan puolen vuoden aikana. Saldoluku säilyy lievästi negatiivisena. Lähitulevaisuuden suhdannekehityksestä on kuitenkin hyvin erilaisia näkemyksiä. Neljännes vastaajista uskoo suhdanteiden jopa paranevan, kun taas hieman yli kolmannes katsoo suhdannetilanteen säilyvän ennallaan. Useat muutkin taloudellista tilannetta varustamoalalla kuvaavat indikaattorit ovat graafisilta kuvaajiltaan samaa muotoa suhdannetilanteen kuvaajan kanssa. Mennyt puolivuotiskausi on ollut voimakasta laskun aikaa, mutta tulevalla kaudella lasku hidastuu voimakkaasti. Esimerkiksi kuljetuskysynnän menneen kauden saldoluku oli voimakkaasti negatiivinen eli – 88. Tulevan kauden saldoluku on edelleen negatiivinen, mutta vain 17 pisteen verran. Noin kolmannes vastaajista arvioi kysynnän säilyvän ennallaan. Kolme neljästä vastaajasta katsoi, että meriliikenteen tuonti ja vientikuljetukset ovat vähentyneet jonkin verran. Saldoluvun perusteella vientikuljetukset ovat vähentyneet tuontikuljetuksia enemmän. Vienti- ja tuontikuljetusten supistuminen ei ole tulevalla kaudella määrältään enää yhtä voimakasta kuin edellisellä kaudella. Vientikuljetukset vähenevät kuitenkin edelleen tuontikuljetuksia enemmän. Kilpailu merikuljetusmarkkinoilla on säilynyt kireänä. Puolet vastaajista arvioi, että kilpailu on menneellä kaudella kiristynyt huomattavasti. Kilpailun kiristyminen jatkuu saldoluvun perusteella, vaikka puolet vastaajista arvioi, että kilpailu säilyy nykyisellä tasolla. Kaikkien vastaajien osalta merikuljetusten rahtihinnat putosivat edellisen puolen vuoden aikana, kahdella kolmasosalla jopa huomattavasti. Rahtihintojen laskun odotetaan jatkuvan, mutta ei enää yhtä voimakkaana. Puolet vastaajista arvioi rahtihintojen säilyvän nykyisellä tasolla. Kulujen osalta barometrissa seurataan kahta varustamotoiminnan kannalta oleellista kulukomponenttia: polttoöljyn hintaa ja miehistökustannuksia. Polttoöljyn hintakehitys on ollut kahdella menneellä kaudella lievästi suotuisa. Tulevalla kaudella bunkkerin hinnan oletetaan nousevan. Miehistökustannusten hintakehitys on edelleen ollut nouseva. Suomen lipun alla purjehtivalla aluksilla miehistökustannukset ovat nousseet voimakkaammin kuin ulkomaan lipun alla. Tulevalla kaudella miehistökustannusten nousu hidastuu. Puolet vastaajista arvioi, että suomalaisten alusten miehistökustannukset säilyvät tulevalla kaudella ennallaan. Puolet varustamoista ilmoitti liikevaihtonsa laskeneen jonkin verran menneellä kaudella. Liikevaihdon lasku jatkuu saldoluvun perusteella tulevalla kaudella lievänä. Prosenttitarkastelun perusteella kahdella viidesosalla liikevaihto säilyy ennallaan. Merihenkilöstön määrän kehitystä Suomen lipun alla purjehtivilla aluksilla kuvaava saldoluku on kääntynyt negatiiviseksi viimeisen kuuden kuukauden aikana. Ennusteen mukaan merihenkilöstön määrä vähenee tulevallakin kaudella Suomen lipun alla purjehtivilla aluksilla. Suurin osa varustamoista pyrkii kuitenkin säilyttämään merihenkilöstönsä määrän ennallaan. Talouden yleinen epävarmuus nousi merkittäväksi varustamotoiminnan kasvun ja kehityksen esteeksi jo vuoden 2008 ensimmäisessä barometrissa. Se oli tärkein kasvun este nyt toteutetussa barometrissa (21 mainintaa). Huono hintakehitys sai nyt ensimmäistä kertaa runsaasti mainintoja (16 kpl) ja nousi toiseksi tärkeimmäksi kasvun esteeksi. Merkittäviä kasvun esteitä olivat myös kysynnän riittämättömyys ja kilpailun lisääntyminen. Varustamot ovat odottaneet paljon Suomen merenkulkupolitiikalta. Edellisessä barometrissä saldoluku oli 30 pisteellä positiivinen. Suotuisat arviot merenkulkupolitiikasta kääntyivät nyt toteutetussa barometrissä lievästi negatiivisiksi. Vastauksissa ilmeni tyytymättömyys siitä, että tonnistoveroa ei ole vielä saatu toteutettua. Vastaajat ennustavat, että suomalaisten varustamon osuus Suomen ulkomaankuljetuksista säilyy edelleen laskevana. Teemakysymyksiä oli tällä kertaa kaksi. Ensimmäisellä teemakysymyksellä selvitettiin kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n uusien rikkipitoisuusmääräysten vaikutusta kuljetusten tehostamiseen. IMO:n määräysten mukaan SECA-alueella polttoaineen rikkipitoisuutta on vähennettävä merkittävästi. Vuoden 2015 alusta rikkipitoisuuden yläraja on 0,1%. Tämä nostaa voimakkaasti polttoaineiden hintoja, jotka todennäköisesti siirtyvät rahtihintoihin. Suomen kaupan ja teollisuuden logistiikkakustannukset ovat jo nyt kilpailijoita korkeammat, joten kustannuksia on alennettava esimerkiksi toimintaa tehostamalla. Eräs mahdollisuus on keskittää Suomen ulkomaan meriliikennettä tietyille yhteysväleille (satamat ja reitit) ja nykyistä suurempiin aluksiin. Lähes puolet vastaajista (48 %) arvioi, että uudet määräykset aiheuttavat liikenteen keskittymistä. Muut vastaajat (52 %) arvioivat, että keskittymistä ei tapahdu. Toinen teemakysymys käsitteli sitä, syntyykö nuorille uusia työpaikkoja Suomen merenkulkualalla seuraavan 10 vuoden aikana. 58 % vastaajista katsoi, että uusia työpaikkoja syntyy. 42 % vastaajista puolestaan arvioi, että uusia työpaikkoja ei synny. Ei-vastausten määrä oli odotettua korkeampi. Osaavien työntekijöiden saanti on barometrin tulosten mukaan ollut jatkuvasti vaikeaa. Osasyynä ei-vastausten määrään saattaa olla lama, mutta myös se kyselyssä ilmennyt seikka, että merenkulkupolitiikassa ei ole tapahtunut konkreettista, positiivista edistystä. Tulos oli kuitenkin positiivinen. Korvaavien työpaikkojen lisäksi enemmistö vastaajista arvioi, että uusia työpaikkoja syntyy merenkulkualalle.

Mir iskusstva 1-2 (1899)

Venäjällä syntyi 1800-luvun lopulla taiteilijaryhmiä, joista ehkä tunnetuin on Mir iskusstva eli Taiteen maailma. Ryhmä järjesti omia näyttelyitä, koska sen nuoret jäsenet olivat vielä sen verran tuntemattomia, että heitä ei kelpuutettu isoihin näyttelyihin. Vuosisadan taitteessa erilaisille ryhmille oli luonnollista julkaista omaa lehteä. Mir iskusstva –ryhmän keulahahmoihin kuulunut A. Benua kirjoitti: 'kirjoitan, siis olen'. Ryhmän idea oli 'taide ei ole ylellisyyttä, se on kansan aikaansaannosta ja sille luotua'. Päätoimittaja Sergej Djagilevin ajatuksena oli tehdä venäläistä maalaustaidetta tunnetuksi Pariisissa. Ryhmällä olikin suuri välittävä merkitys: se vei tietoa venäläisestä taiteesta Eurooppaan ja toi eurooppalaisen taiteen osaksi venäläistä taide-elämää. Myös suomalaisen taiteen kannalta tällä ryhmällä oli merkitystä. Heidän lehdessään esiteltiin Suomen taiteen suuret nimet: Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Pekka Halonen, Väinö Blomstedt, Eero Järnefelt, Magnus Enckell, Ville Wallgren. Vuonna 1898 Djagilev esitteli laajasti suomalaista taidetta perustamansa lehden ensimmäisessä numerossa. Nuoret pietarilaistaiteilijat olivat ihastuksissaan erityisesti Gallen-Kallelan edustamasta romantiikasta. Suomen taide ja arkkitehtuuri olivat myöhemminkin hyvin esillä lehdessä. Vuonna 1904, joka oli lehden viimeinen ilmestymisvuosi, esiteltiin suomalaisten taiteilijoiden vuoden 1903 näyttelyä.

Mir iskusstva 3-4 (1899)

Venäjällä syntyi 1800-luvun lopulla taiteilijaryhmiä, joista ehkä tunnetuin on Mir iskusstva eli Taiteen maailma. Ryhmä järjesti omia näyttelyitä, koska sen nuoret jäsenet olivat vielä sen verran tuntemattomia, että heitä ei kelpuutettu isoihin näyttelyihin. Vuosisadan taitteessa erilaisille ryhmille oli luonnollista julkaista omaa lehteä. Mir iskusstva –ryhmän keulahahmoihin kuulunut A. Benua kirjoitti: 'kirjoitan, siis olen'. Ryhmän idea oli 'taide ei ole ylellisyyttä, se on kansan aikaansaannosta ja sille luotua'. Päätoimittaja Sergej Djagilevin ajatuksena oli tehdä venäläistä maalaustaidetta tunnetuksi Pariisissa. Ryhmällä olikin suuri välittävä merkitys: se vei tietoa venäläisestä taiteesta Eurooppaan ja toi eurooppalaisen taiteen osaksi venäläistä taide-elämää. Myös suomalaisen taiteen kannalta tällä ryhmällä oli merkitystä. Heidän lehdessään esiteltiin Suomen taiteen suuret nimet: Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Pekka Halonen, Väinö Blomstedt, Eero Järnefelt, Magnus Enckell, Ville Wallgren. Vuonna 1898 Djagilev esitteli laajasti suomalaista taidetta perustamansa lehden ensimmäisessä numerossa. Nuoret pietarilaistaiteilijat olivat ihastuksissaan erityisesti Gallen-Kallelan edustamasta romantiikasta. Suomen taide ja arkkitehtuuri olivat myöhemminkin hyvin esillä lehdessä. Vuonna 1904, joka oli lehden viimeinen ilmestymisvuosi, esiteltiin suomalaisten taiteilijoiden vuoden 1903 näyttelyä.

Mir iskusstva 5 (1899)

Venäjällä syntyi 1800-luvun lopulla taiteilijaryhmiä, joista ehkä tunnetuin on Mir iskusstva eli Taiteen maailma. Ryhmä järjesti omia näyttelyitä, koska sen nuoret jäsenet olivat vielä sen verran tuntemattomia, että heitä ei kelpuutettu isoihin näyttelyihin. Vuosisadan taitteessa erilaisille ryhmille oli luonnollista julkaista omaa lehteä. Mir iskusstva –ryhmän keulahahmoihin kuulunut A. Benua kirjoitti: 'kirjoitan, siis olen'. Ryhmän idea oli 'taide ei ole ylellisyyttä, se on kansan aikaansaannosta ja sille luotua'. Päätoimittaja Sergej Djagilevin ajatuksena oli tehdä venäläistä maalaustaidetta tunnetuksi Pariisissa. Ryhmällä olikin suuri välittävä merkitys: se vei tietoa venäläisestä taiteesta Eurooppaan ja toi eurooppalaisen taiteen osaksi venäläistä taide-elämää. Myös suomalaisen taiteen kannalta tällä ryhmällä oli merkitystä. Heidän lehdessään esiteltiin Suomen taiteen suuret nimet: Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt, Pekka Halonen, Väinö Blomstedt, Eero Järnefelt, Magnus Enckell, Ville Wallgren. Vuonna 1898 Djagilev esitteli laajasti suomalaista taidetta perustamansa lehden ensimmäisessä numerossa. Nuoret pietarilaistaiteilijat olivat ihastuksissaan erityisesti Gallen-Kallelan edustamasta romantiikasta. Suomen taide ja arkkitehtuuri olivat myöhemminkin hyvin esillä lehdessä. Vuonna 1904, joka oli lehden viimeinen ilmestymisvuosi, esiteltiin suomalaisten taiteilijoiden vuoden 1903 näyttelyä.

Huomio, täällä ALFE! : Kuuleeko kukaan?

Kirjallisuusarvostelu

"Sanopa minulle onko meijän hyvä olla täällä?" : paikkakokemukset kolmen talvivaaralaisen elämässä

Artikkelit

Arvio Pekka Valkaman väitöskirjasta

Kirjallisuusarvostelu

Jokapäiväisen elämän moraali [Elektroninen aineisto]

Kirjallisuusarvostelu