”Suomessa mä olen Suomen bosnialainen ja Bosniassa mä olen Bosnian suomalainen”. Bosnialaistaustaisten nuorten aikuisten monimuotoinen etninen ja paikallinen identiteetti uudessa asuinympäristössä

Tutkimukseni aiheena on Suomessa asuvien bosnialaistaustaisten nuorten aikuisten nykyidentiteetti sekä kulttuurisen monimuotoisuuden ja etnisen murroksen näkyminen arjessa. Kotoutumistutkimuksen sijaan olen kiinnostunut ennen kaikkea identiteetin kokemisesta ja muovautumisesta silloin, kun etnisyys on määrittävä tekijä sekä lähtö- että tulomaassa. Tutkimuskysymyksenäni on, kuinka kansallisuus, etnisyys ja kulttuurinen monimuotoisuus näkyvät sekä muovaavat arkea ja identiteettiä pakolaistaustaisten nuorten aikuisten uudessa elinympäristössä, kun lähtösyyt kotimaasta ovat olleet pitkälti etnisyyteen pohjautuvia. Kuinka etninen identiteetti muotoutuu ja mikä on kahden kulttuurin merkitys etnisyyden määrittelyssä? Mikä on kahden eri kotimaan ja kahden eri kulttuurin rooli arjessa ja identiteettipuhunnassa? Tärkeimpänä tutkimusaineistona ovat bosnialaistaustaisten nuorten aikuisten parissa tekemäni teemahaastattelut. Haastateltavani ovat vuosina 1992–1995 käydyn Bosnian sodan vuoksi pakolaisina Suomeen muuttaneita tai heidän jälkeläisiään. Tein kymmenen teemahaastattelua haastatellen viittä naista ja viittä miestä, jotka kaikki asuvat Varsinais-Suomen alueella. Lisäksi vierailin Bosniassa ymmärtääkseni paremmin sekä haastattelemieni nuorten aikuisten taustaa ja lähtökohtia että heidän ylirajaista arkeaan. Olen lähestynyt identiteetin kokemista kulttuurin, etnisyyden, uskonnon, paikan ja paikallisuuden sekä kodin ja kotimaan käsitteiden kautta. Näistä kaikilla on oma merkityksensä identiteetin muovautumisessa, ja identiteetin kokemiseen vaikuttavat sekä entinen että nykyinen kotimaa. Bosnialaisuus vaikuttaa vahvana taustalla identiteetin kokemisessa, mutta myös suomalainen kulttuuri ja arki muovaavat etnistä ja paikallista identiteettiä. Samalla on kuitenkin huomattava, että identiteettiä ei voi nähdä tiukkarajaisena eikä sitä voi asettaa selviin rajoihin. Identiteetti on jatkuvassa prosessissa ja sidoksissa myös muihin arjen tekijöihin kuin etnisyyteen, paikallisuuteen ja yhteisön kulttuuriin. Lopulta kyse on aina ihmisyksilöistä ja heidän persoonallisesta identiteetin kokemuksestaan.

Intended Quality: Relationships between Development, Testing and Quality

An empirical study was conducted in the area of software engineering to study relationships between development, testing and intended software quality. International standards served as a starting point of the study. For analysis a round of interviews was kept and transcribed. It was found that interaction between humans is critical, especially in transferring knowledge and standards’ processes. The standards are communicated through interaction and learning processes are involved before compliance. One of the results was that testing is the key to sufficient quality. The outcome was that successful interaction, sufficient testing and compliance with the standards combined with good motivation may provide most repeatable intended quality.

CTQ process flow development and the impact for cost of quality

Tämä työ tehtiin Kone Industrial Oy:lle Major Projects yksikköön, laatuosastolle. Kone Major Projects yksikkö keskittyy erikoisiin ja suuriin hissi- ja liukuporras projekteihin. Työn tavoitteena oli luoda harmonisoitu prosessi hissikomponenttien laaduntarkkailua varten sekä tarkastella ja vertailla kustannussäästöjä, jota tällä uudella prosessilla voidaan saavuttaa. Tavoitteena oli saavuttaa 80-prosentin kustannussäästöt laatukustannuksissa uuden laatuprosessin avulla. Työn taustana ja tutkimusongelmana ovat lisääntyneet erikoisprojektit ja niiden myötä lisääntynyt laaduntarkkailun tarve. Ongelmana laaduntarkkailussa voitiin pitää harmonisoidun ja selkeän prosessin puuttumista C-prosessikomponenttien valmistuksessa. Lisäksi kehitysprosessin aikana luotiin vanhojen työkalujen pohjalta keskeinen laaduntarkkailutyökalu, CTQ-työkalu. Työssä käsitellään ensin Konetta yhtiönä ja selvitetään Koneen keskeisimmät prosessit työn taustaksi. Teoria osuudessa käsitellään prosessin kehitykseen liittyviä teorioita sekä yleisiä laatukäsitteitä ja esitetään teorioita laadun asemasta nykypäivänä. Lopuksi käsitellään COQ eli laatukustannusten teoriaa ja esitellään teoria PAF-analyysille, jota käytetään työssä laatukustannusten vertailuun case esimerkin avulla. Työssä kuvataan CTQ prosessin luominen alusta loppuun ja case esimerkin avulla testataan uutta CTQ prosessia pilottihankkeessa. Tässä case esimerkissä projektin bracket eli johdekiinnitysklipsi tuotetaan uuden laatuprosessin avulla sekä tehdään kustannusvertailu saman projektin toisen bracketin kanssa, joka on tuotettu ennen uuden laatuprosessin implementoimista. Työn lopputuloksena CTQ prosessi saatiin luotua ja sitä pystyttiin testaamaan käytännössä case esimerkin avulla. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että CTQ prosessin käyttö vähentää laatukustannuksia huomattavasti ja helpottaa laadunhallintaa C-prosessikomponenttien tuotannossa.

Työolosuhteiden vaikutus yrityksen menestykseen katsastusalalla

Tuottavuuden parantamistoimenpiteillä ja työtyytyväisyydellä on useita suotuisia vaikutuksia eri aloilla toimivien yritysten toimintaan. Katsastusalalla tuottavuutta ja työtyytyväisyyttä on mahdollista parantaa samanaikaisesti asemien suunnittelun ja laitevalintojen avulla. Nopeammat ja varmatoimisemmat laitteet yhdessä sujuvan toiminnan mahdollistavien tilaratkaisujen kanssa antavat mahdollisuuden tehokkaampaan katsastamiseen. Tuottavuuden parantuminen yhdessä kasvaneesta suoritemäärästä palkitsevan palkkausjärjestelmän avulla voi luoda edellytykset paremmalle henkilöstön työtyytyväisyydelle. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat katsastusaseman tuottavuuteen ja henkilöstön työtyytyväisyyteen sekä vaihtuvuuteen. Näiden perusteella laadittiin toimintamalli, jonka avulla asemien laitehankintoja ja tilasuunnittelua voidaan johtaa siten, että henkilöstön vaihtuvuutta kasvattavat tekijät voidaan minimoida ja aseman toiminta on mahdollisimman tehokasta. Tutkimuksen teoria-aineiston perusteella pyrittiin hahmottamaan tekijöitä, jotka yleisesti vaikuttavat työtyytyväisyyteen ja suorituskyvyn johtamiseen. Näitä tekijöitä sovellettiin toimintamallissa. On huomionarvoista, että autoalalta ja erityisesti katsastusalalta on erittäin vähän toimialakohtaista materiaalia, joiden pohjalta voisi tehdä etukäteisolettamuksia. Teoria-aineisto perustuu siten lähes yksinomaan muilta toimialoilta saatuihin tutkimustuloksiin. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin analysoimalla erään suomalaisen katsastusyrityksen 16 eri katsastusasemaa ja 48 työntekijää. Asemat on rakennettu eri tarkoitusta varten suunniteltuihin tiloihin ja useat niistä ovat päätyneet yritykselle yritysostojen kautta. Täten mukana oli runsaasti toisistaan erottuvia tiloja, ratkaisuja ja henkilökohtaisia mielipiteitä, joiden pohjalta selvitettiin toimivimmat ratkaisut.

[Esitelmä C. M. Bellmanista]

Lyhyt huumoripainotteinen esitelmä musiikkinäyttein. Ilmeisesti tehty jotakin akateemista juhlaa varten alkujuonnoksi laulu- ja soitinyhtye Likör:n Bellman-esitykseen. Ilmeisesti yhtye, luultavasti juhlakin, on "toisen kirurgian klinikan" kirurgien ja anestesialääkärien yhteinen.

Merkitysten liikettä. Julkaisuhanke kulttuuriperintöprosessina

Ehheetä maitoo. Muisteluksia Huittisten meijeristä -julkaisu on pro gradu -tutkielmani soveltava osuus. 166-sivuinen muisteluskirja on yksityishenkilöiden luoman Meijerin muistot talteen -hankkeen tilaustyö ja kustantama. Reilun kolmen kuukauden työt tein talkoohengessä ilman palkkaa. Julkaisu ilmestyi syksyllä 2013. Tässä artikkelissa, pro graduni teoreettisessa osuudessa, pohdin toimittamaani julkaisua kulttuuriperintöprosessina. Peilaan tekemisiäni pääosin suhteessa Laurajane Smithin käsityksiin kulttuuriperinnöstä. Hänen mukaansa kulttuuriperintö on teko, ei paikka. Julkaisun kokoaminen teki meijeristä asian, joka olemisen sijasta tapahtui. Tapahtuminen tarkoittaa kulttuuriperintöprosessin ydintä eli merkityksistä neuvottelemista, niiden uudelleen työstämistä ja muuttamista. Julkaisu ja sen taustalla oleva hanke osoittivat myös yksittäisen ihmisen merkityksen kulttuuriperintöprosessin virittäjänä. Kulttuuriperintöprosessi ei synny ilman ihmistä, liikkeelle panevaa voimaa ja hänen valintaansa. Valtaosa julkaisun muisteluksista perustuu haastatteluihin. Tässä artikkelissa korostan muistamisen, kertomisen ja vuorovaikutuksen merkitystä osana kulttuuriperintöprosessia. Muistitietotutkimuksessa haastattelut ovat suoran vuorovaikutussuhteen luomisen ydintä. Haastatteluaineiston synnyttäminen on haastateltavan ja haastattelijan yhteinen hanke, mutta lähtökohtana on haastateltavan menneisyys ja kokemusmaailma. Muistitietotutkimukseen liitän artikkelissani myös muistitietoetnografian käsitteen. Nykyajan etnografinen tutkija tekee kenttätyötä kaukaisten maiden si-asta itselleen läheisessä ympäristössä. Tutkija tuntee silloin yhteisön arjen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen järjestyksen. Kulttuuriperintöprosessi on alati muuttuva ja keskustelunalainen. Artikkelini lopussa teenkin uuden ehdotuksen Huittisten meijerin kulttuuriperintöprosessiksi. Ehheetä maitoo -näytelmä voisi alkaa Olli on portsari -kohtauksella maitomyymälän ovelta.

Aluejärjestelmä : Airon vai Grandellin kehitystyön tulos

Itsenäistymisen alkuvuosina Suomen armeijan liikekannallepano perustui saksalaisilta perittyyn kaaderiperustamiseen. Järjestelmä todettiin pian suomalaisiin olosuhteisiin liian raskaaksi ja hitaaksi. Kenttäarmeijan perustamista varten kehitettiin aluejärjestelmä ja sen toimeenpanijaksi aluejärjestö. Aluejärjestelmä otettiin käyttöön toukokuun alussa 1934. Aluejärjestelmän kehittäjästä on ollut erilaisia mielipiteitä. Osa on pitänyt Aksel Fredrik Airoa aluejärjestelmän kehittäjänä ja osa Leonard Grandellia. Tämän tutkimuksen perusteella aluejärjestelmä oli Leonard Grandellin kehitystyön tulos.

Inclusion or Exclusion? Trade union strategies and Labor migration

Inclusion or Exclusion? Trade Union Strategies and Labor Migration This research identified and analyzed immigration-related strategies of the Finnish Construction Trade Union (FCTU) and the Service Union United (SUU); e.g. how the unions react to labor immigration, whether unions seek to include migrants in the unions, and what is migrants’ position in the unions. The two unions were chosen as the focus of the research because the workforce in the sectors they represent is migrant-dense. The study also analyzed the experiences that migrants who work in these sectors have with trade unions. The Estonian labor market situation –including the role of Estonian trade unions– was also examined as it has a considerable impact on the operating environment of the FCTU. The results of the study indicate that immigration is a contradictory issue for both unions. On the one hand, they strive to include migrants as trade union members and to defend migrants’ labor rights. On the other hand, they, together with their umbrella organization the Central Organisation of Finnish Trade Unions (SAK), seek to prevent labor immigration from outside the EU and EEA countries. They actively defend current labor immigration restrictions by drawing atten- tion to high unemployment figures and to the breaches of working conditions migrants encounter. In contrast, the employer organizations promote a more liberal state policy on labor immigration because they see it as a boost for business. Both the unions and the employer organizations ground their arguments on national interest. However, the position of the trade union movement is not uniform: unions belonging to the Confederation of Unions for Professionals and Managerial Staff in Finland (Akava) embrace more liberal labor immigration stances than the SAK. A key trade union strategy is to try to guarantee that migrants’ working condi- tions do not differ from those of the natives. The FCTU and the SUU inform migrants about Finnish collective agreements and trade union membership in the most common migrant languages. This is important for the unions because it is not in their interest that migrants’ working conditions are undercut. The interviewed migrants said that natives had more negotiating power with employers, which is often negatively portrayed in migrants’ working conditions. Migrants perceive that trade unions have an important role in protecting their working conditions. However, they stressed that migrants’ knowledge of unions is often very limited. The number of migrants in both two unions studied here is increasing. Espe- cially in the SUU, a considerable proportion of the new members are migrants. The FCTU is in a more challenging situation than the SUU because migrant construc- tion workers often work only for short periods in Finland and are consequently not interested in becoming union members. The unions’ strategies partly differ: the FCTU was the first Finnish trade union to establish a trade union branch/lo- cal for migrant members. The goal is to facilitate migrants’ inclusion in the union and to highlight the specific problems they face. The SUU, for its part, insists that such a special strategy would exclude migrants within the union organization. Despite the unions’ strategies, migrants are still underrepresented as union members and officials, which some of the interviewed migrants saw as a problem. Immigrants’ perception of trade unions was pragmatic: they had joined unions when membership yielded concrete benefits. In spite of the unions’ strategies, migrants –and temporary migrants– encoun- ter specific problems in terms of working conditions. Both unions demand more state intervention to protect migrants’ labor rights because overseeing working conditions consumes union resources. However, without the unions’ intervention, these problems would be more common than is currently the case. For instance, some of the interviewed migrants had received trade union assistance in claim- ing unpaid wages. The study demonstrated with the help of building on Walter Korpi’s power resources theory, that immigration is a power resource issue for the unions: suc- cessful immigration-related strategies strengthen unions –and vice versa. The research also showed how the unions’ operating environments constrain and enable their immigration-related strategies. This study has illuminated a previously ignored dimension: the immigrant- inclusive strategies of the Finnish trade unions. The research material consists of 78 qualitative interviews, observation in trade union events, and trade unions’ and employer organizations’ public state- ments.

Kaaderiperustamisesta aluejärjestelmään : liikekannallepanojärjestelmän kehittyminen vuosina 1918-1934

Itsenäistymisen alkuvuosina Suomen armeijan liikekannallepano perustui saksalaisilta perittyyn kaaderiperustamiseen. Saksalaisten jälkeen venäjällä oppinsa saaneet suomalaisupseerit antoivat oman mausteensa kaaderiperustamisen lopputulokseen. Järjestelmä todettiin pian suomalaisiin olosuhteisiin liian kankeaksi. Armeijan perustamista varten kehitettiin aluejärjestelmä ja sen toimeenpanijaksi aluejärjestö. Kehitystyö oli vaiherikas yli kymmenen vuoden ajanjakso, jossa tarvittiin onnea ja yksittäisten henkilöiden päättäväisyyttä liikekannallepanojärjestelmän vaihtamiseksi. Aluejärjestelmä otettiin käyttöön toukokuun alussa 1934 yli kahden vuoden valmistelun jälkeen. Aluejärjestelmän alkuidea on peräisin Norjasta. Päävastuun aluejärjestelmän kehittämisestä ja vaihtamisesta armeijan liikekannallepanojärjestelmäksi kantoi Leonard Grandell.

Kielioppi ja funktionaalisuus peruskoulun yläluokkien suomi toisena kielenä -oppikirjoissa

Tutkimuksen aiheena on suomen kielen kielioppi ja funktionaalisuus peruskoulun yläluokkien suomi toisena kielenä -oppi- ja tehtäväkirjoissa. Tutkimusaineistoa ovat Tekstitaituri7–9 -oppikirjat ja S2-tehtäväkirjat sekä Suomi2-sarjan kirjat Minä ja arki, Minä ja media sekä Minä ja yhteiskunta. Tutkimus kuuluu S2-oppikirjatutkimuksen piiriin ja perustuu oppikirjojen sisällön yksityiskohtien keräämiseen, vertailuun ja analysointiin. Tutkimus on laadullista eli kvalitatiivista ja menetelmänä on päättelyyn ja tulkintaan tähtäävä aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimuksessa on selvitetty, mitä kielioppiasioita on peruskoulun yläluokkien suomi toisena kielenä -oppi- ja tehtäväkirjoissa. Tämän lisäksi on tutkittu funktionaalisuutta tukevia kielioppiharjoituksia ja sitä, millaisia ne ovat. Tutkimuksessa vertaillaan lopuksi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 ja 2014 suomi toisena kielenä oppimäärän tavoitteita ja sisältöjä kieliopin osalta keskenään sekä pohditaan, miten tutkimusaineistossa näkyy OPS:ien kieliopin tavoitteet ja sisällöt. Molemmissa tutkittavissa kirjasarjoissa on funktionaalisuutta tukevia harjoituksia. Suomi2-sarjan kirjoista nousee esiin puhekielisyys kielioppitehtävissä ja se, että oppijat keräävät itse muistisääntöjä kielioppiasioista. Tekstitaitureissa on enemmän perinteisiä kielioppitehtäviä eikä kovinkaan paljon puhekielisyyttä, mutta kirjoissa käytetään paljon erilaisia tekstejä harjoituksissa, kuten Suomi2-sarjan kirjoissakin.

Tieteellisesti kiinnostava teos auttaa myös arjessa

Kirjallisuusarvostelu

Tervetullut kotimainen lukupaketti hoivasta

Kirjallisuusarvostelu

Erilaistuvan asumisen haasteet

Kirjallisuusarvostelu

Lasten arjen varhaisempien aikojen historiaa

Kirjallisuusarvostelu