Primera escuadra nacional. Memoria leida en la sesion solemne de la Universidad de Chile el 11 de octubre de 1846,

First published separately, Santiago de Chile, 1846.

Diccionario universal de historia y de geografia ... : obra dada a luz en España por una sociedad de literatos distinguidos y refundida y aumentada considerablemente para su publicacion en Mexico con noticias historicas, geograficas, estadisticas y biograficas sobre las Americas en general y especialmente sobre la Republica Mexicana /

Volume 8-10 constitute volume 1-3 of the Appendix, comprising a "Colección de artículos relativos à la Republica Mexicana."

Curso elemental de Historia : arreglado al programa oficial de 1º de agosto de 1846 : adornado con tres cuadros sinópticos y tablas cronológicas comparadas que facilitan su estudio /

Mode of access: Internet.

Historia de la revolución de Roma : cuadro religioso, politico y militar de los años 1846, 47, 48, 49 y 50 en Italia /

Contiene : Tom. 1.

Historia natural del Jenero [sic.] humano : aumentada y enteramente refundida /

Mode of access: Internet.

The life of Stephen F. Austin, founder of Texas, 1793-1836 : a chapter in the Westward movement of the Anglo-American people /

Includes bibliographical references.

Historia della Republica veneta /

Includes index.

La Italia roja, ó historia de las revoluciones de Roma, Nápoles, Palermo, Mesina, Florencia, Parma, Módena, Turín, Milán y Venecia desde el advenimiento del papa Pio IX en junio de 1846, hasta su vuelta a Roma en abril de 1850 /

Mode of access: Internet.

Historia de Bonaparte : primer Cónsul de la Republica Francesa /

Mode of access: Internet.

Historia fisica y politica de Chile segun documentos adquiridos en esta republica durante doce años de residencia en ella y publicada bajo los auspicios del supremo gobierno.

Title following prologue: Flora Chilena.

Escritos politicos y literarios de D. Andres Lamas durante la guerra contra la tirania de D. Juan Manuel Rosás; acompañados de documentos, en gran parte inéditos, y de noticias importantes para la historia de la época (1836 á 1852) y para la vida política del autor.

Special t.-p.: Apuntes históricos sobre las agresiones del dictador argentino D. Juan Manuel Rosas contra la independencia de la República Oriental del Uruguay. Artículos escritos en 1845 para el Nacional de Montevideo ... 1828 á 1838.

[Caii Crispi Sallustii De coniuratione Catilinae historia. Caii Crispi Sallustii De bello Iugurthino historia. Caii Crispi Sallustii in M. Tul. Ciceronem oratio. M. T. Ciceronis in Crisp. Sallustium oratio. M. T. Ciceronis contra Catilinam oratio prima [-IIII]. Portii Latronis Declamatio contra Lucium Sergium Catilinam. Oratio Lepidi Cons. ad pop. rom. ex libris historiarum C. Crispi Salustii. Oratio L. Philippi in Senatu. Oratio C. Cottae Consulis ad populum. Oratio Macri Tri Pl. ad plebem. Epistola Cn. Pompeii ad Senatum. Rex Mirthridates regi Arsacis. Ad C. Caesarem de Republica ordinanda. Ad C. Caesarem Oratio de Republica ordinanda]

Contiene en las primeras páginas sin numerar: Ex libris Petri Criniti De historia, ac oratoribus Latinis, Sallustii uita. - Rursus alia Sallustii uita, incerto autore. - Iacobi Bononiensis in Catilinam Sallustii annotatiunculae. - Fragmentum Orationis Ciceronis pro M. Caelio.

Informe dado por el Establecimiento de mineria a la Comision de industria del Congreso general; o sea Historia de las contribuciones impuestas y franquicias concedidas al cuerpo de mineros desde el año de 1521 hasta el de 1836, para deducir lo que mas pueda fomentar los adelantos de tan importante ramo.

Mode of access: Internet.

Historia constitucional da republica dos Estados Unidos do Brasil.

Vol. 2 has imprint: Rio de Janeiro, Typographia Moreira Maximino, Chagas, & c., 1894.

"Ei kansa elä vain leivästä" : Suomen Taideyhdistys ja kuvataiteen kannattajakunnan muotoutuminen Helsingissä 1846-1865.

Tutkielma käsittelee kuvataideyleisön muotoutumista Suomen Taideyhdistyksen piirissä 1800-luvun puolivälissä sosiaalihistoriallisesta näkökulmasta. Tärkein lähdemateriaali on Suomen Taideyhdistyksen arkisto, jonka avulla tarkastellaan laajemmin yhdistyksen ideaa, sen jäsenyyttä, maanlaajuista jäsenkartuntaa ja johtokunnan taiteen kannattajiin suuntaamaa missiota toiminnan alkuvuosikymmeninä. Yhdistyksen helsinkiläinen jäsenistö vuosina 1846−1865 on luokiteltu kymmeneen luokkaan jäsenluettelossa annettujen nimikkeiden perusteella. Lähdeaineiston ja sen pohjalta tehdyn luokittelun avulla analysoidaan pääkaupungin jäsenkuntaa ja sen suhdetta koko maan jäsenistöön. Jäsenkunnasta nostetaan esille myös joitakin kiinnostavia yksilöitä. Tutkielman pääasiallinen teoreettinen viitekehys on Sosiologi Everett Rogersin malli innovaatioiden diffuusiosta. Taiteen kannattaminen uutena ideana vertautuu tutkielmassa uuteen keksintöön ja sen leviämiseen. Tutkielmassa osoitetaan, että kuvataiteen saadessa 1800-luvun kuluessa uudenlaisia merkityksiä myös taiteen yleisö määrittyi uudelleen. Vuonna 1846 perustetulla Suomen Taideyhdistyksellä oli tässä ratkaiseva ja aktiivinen rooli. Taiteen kannattajakunnan ydin oli Helsingissä, jossa vaikutti yhdistyksen lähinnä korkeista virkamiehistä ja professoreista koostunut johtokunta. Taideyhdistyksen toiminnan vakiintuessa taiteen kannattamisen idea levisi ja sitä levitettiin yhä useammille paikkakunnille sekä laajempiin kansankerroksiin. Yhdistyksen jäsenkuntaan liittyi lähinnä säätyläistöä, mutta taidenäyttelytoiminta tavoitti myös alempia yhteiskuntaluokkia. Taideyhdistyksen helsinkiläisessä jäsenkunnassa virkamiehistön rooli oli suuri. Alkuvaiheessa liittyneet yhteiskunnalliselta statukseltaan korkeat henkilöt saivat hallitsijan vakuuttumaan toiminnan luotettavuudesta. Taiteen kannattajakunta muodostui kuitenkin kasvavassa määrin alemmasta virkamiehistöstä ja elinkeinojen harjoittajista. Merkittävä osuus oli myös Keisarillisen Aleksanterinyliopiston opettajilla ja siellä tutkinnon suorittaneilla. Tärkein taiteen pääkaupunkilaista kannattajakuntaa yhdistänyt sosiaalinen viitekehys olikin yliopisto. Sen antama koulutus, sivistys ja henkinen pääoma olivat taustalla suurimmalla osalla yhdistykseen Helsingissä liittyneistä. He kuuluivat pääsääntöisesti aktivoituvaan sivistyneistöön, joka syntyi sääty-yhteiskunnan vanhojen rakenteiden hämärtyessä ja yliopistotutkintojen saadessa yhä suurempaa yhteiskunnallista merkitystä.