Koheleth : Eine Auswahl gottesdienstlicher Vorträge gehalten in der Haupt-Synagoge zu Frankfurt am Main in den Jahren 1844 - 1846

von Leopold Stein

Ms.Ff.F.Stoltze 3. 177 - Brief von Siegmund Leopold Kohn-Speyer an Friedrich Stoltze

Johann Albrecht Varrentrapp, Sauerländer, Tod Ernst Schalcks

Die Familie Wolf : [Verzeichnis der Nachkommen des Leopold und der Rosa Wolf, geb. Spitzer]

[Ernst Wolf]

Ernst von Gizycki, Hüftbild, mit Cello

Signatur des Originals: S 36/F04156

Anatomie des Frosches / A. Ecker und R. Wiedersheim ; auf Grund eigener Untersuchungen durchaus neu bearbeitet von Ernst Gaupp.

abt. 1

Erinnerungen von Ernst Plener.

1.Bd. Jugend. Paris und London bis l873.--2.Bd. Parlamentarische tätigkeit 1873-1891.--3.Bd. Abgeordnetenhaus und ministerium bis 1895. Herrenhaus 1900 bis 1918.

Über die Theilnahme deutscher Studirenden an den Interessen ihres Vaterlandes : eine Frage der Zeit : Entlassungsvortrag bei dem Abgange der zur Universität reif erklärten Primaner am 1. April 1844 im groÇen Hörsaale der Bremischen Gelehrtenschule /

Mode of access: Internet.

Bismarcks Briefe an den General Leopold v. Gerlach /

Includes index.

Reise in den äussersten Norden und Osten Sibiriens, während der Jahre 1843 und 1844 : mit Allerhöchster Genehmigung auf Veranstaltung der Kaiserlichen Akademie der Wissenschaften zu St. Petersburg ausgeführt und in Verbindung mit vielen Gelehrten /

AMNH Library's copy lacks Bd. 1, Th. 2 and Bd. 4, Th. 2, Lief. 3; also lacks plate 1 of atlas (may not have been published)

Leopold von Ranke's sämmtliche werke.

Mode of access: Internet.

Lumometsän syli : Anni Swanin satusymbolismi 1896-1923

Lumometsän syli, Anni Swanin satusymbolismi 1896-1923 on suomenkielisen satukirjallisuuden poetiikkaa ja 1900-luvun alun modernia naiseutta selvittävä feministiseen tutkimustraditioon liittyvä tutkimus. Sen kohteena ovat lasten- ja nuortenkirjailija Anni Swanin (1875-1958) satukokoelmat vuosilta 1901-1923 ja Uusi Suometar -lehden sadunomaiset novellit vuosilta 1896-1904. Tutkimus tuo uutta tietoa lastenkirjallisuuden osalta 1900-luvun alun modernin ihmisen problematiikasta. Se sisältää naissubjektin kehityskaaren ja sisäisen kasvun kohti naistaiteilijuutta. Yksityiskohtaisen tarkastelun kohteina ovat sadut Veli ja sisar (1917), Ihmekukka (1905), Marjaanan helmikruunu (1912), Aaltojen salaisuus (1901), Jääkukka (1905), Tyttö ja kuolema (1917), Merenkuningatar ja hänen poikansa (1905), Lumolinna (1905) ja Tarina Kultasirkasta (1901). Tutkimuksessa tarkastellaan Swanin satujen poeettista kieltä ja naiseuden tematiikkaa ranskalaisen postmodernin ajan feministisen viitekehyksen valossa. Siinä keskeisiä ovat Julia Kristevan psykoanalyyttispohjaiset näkemykset ja Hélène Cixous´n sekä Luce Irigarayn ajatukset feminiinisestä kirjoituksesta. Sadut kontekstualisoidaan ajankohdan symbolistiseen taidevirtaukseen ja Suomen taiteen kultakauteen. Satuja tulkitaan naiskirjailijan lajina ja erityisenä naisen metaforisen ilmaisun muotona. Satujen feministinen lukutapa purkaa perinteisiä lukemiskonventioita ja merkitsee satutekstin lukemista "toisin". Se avaa varhaista modernia naiseutta ja sille ominaista naisen ilmaisukielen erityisyyttä sekä mykkää ei-kielellistä, melankolian ilmaisua. Tutkimus tuo esiin uudenlaisen naiskirjailijan aistimusvoimaisen kielen. Swanin satusymbolismi on luonnon kauneuden synesteettista ja aistimusvoimaista kerrontaa, jolle on luonteenomaista aistiestetiikka, metaforisuus, metonymisyys ja metamorfoosit. Swan vahvistaa osaltaan naisen sankaruutta, omaa ilmaisukieltä ja ääntä. Tuloksena paljastuu satuperinteeseen verrattuna uudenlaisia tyttöyden, äitiyden, naistaiteilijuuden ja perheen malleja ja niiden representaatioita. Satumallit osoittautuvat aikanaan moderneiksi tyttösankareiksi, osin ambivalenteiksi uudenlaista naiseutta ja suhteessa oloa heijastaviksi ja ovat siten varhaisia feministisen sadun tunnusmerkkejä. Tutkimus selvittää, miten Swan rakentaa omaperäisen satusymboliikan. Satumetsä on luonnonkauniin suomalaismetsän symbolinen mielenmaisema ja samanaikaisesti sadun myyttis-symbolinen topos. Swanin luontokäsitys sisältää luonnonsuojelun ja varhaisen ekokriittisen näkemyksen. Tutkimus osoittaa Swanin satujen kytkeytyvän 1900-luvun alun modernismiin ja Suomen taiteen kultakauteen. Swan on suomenkielisen symbolistisen taidesadun kehittäjä ja feministisen sadun aloittaja.

Walter and Freddy Godshaw (Gottschalk) with their uncle Ernst Meyerhof; London, England.

From left to right: Walter Godshaw, Ernst Meyerhof, and Freddy Godshaw

Ernst Gottschalk sitting in a car petting his dog Whip; London, England.

Digital Image