Pedagogiikka ja media : monitieteellisiä aineksia kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksen innovatiiviseen kehittämiseen

Summary: Pedagogics and media : multidisciplinary aspects for the innovative development of LIS education

Internet-markkinointiviestintä Venäjällä - Esimerkkinä Aktivist Networkin Pietarin portaali

Työn tavoitteena on selvittää Internet-markkinointiviestinnän nykytilaa Venäjällä. Se alkaa markkinointiviestinnän teorioiden esittelemisellä, joista edetään Internetin lyhyen esittelyn jälkeen siellä tapahtuvaan markkinointiviestintään. Työn empiirisen osan alussa tutustutaan Venäjän Internetiin sekä sen kehitykseen vaikuttaviin taloudellisiin, poliittisiin ja teknisiin seikkoihin. Venäjän Internet-markkinointiviestintä esitellään työssä laajasti ensin erilaisiin kirjallisiin lähteisiin perustuen, jonka jälkeen kuvaa täydennetään työn esimerkkiyrityksen Aktivist Pietarin portaalitoiminnan esittelyllä. Työssä selvisi, että huolimatta muutamista erityispiirteistä, on Internet-markkinointiviestintä Venäjällä suurelta osin samanlaista kuin sitä hieman aikaisemmin aloittamaan päässeissä länsimaissa. Suurimman eron tekee tekniikan matalampi taso, mikä osaltaan vaikuttaa joihinkin viestinnällisiin ratkaisuihin. Tämä ilmenee erityisesti interaktiivisuuden puutteena.

Georg Henrik von Wrightin kirjasto

Georg Henrik von Wrightin kirjasto sisältää pääasiassa 1900-luvulla painettua ulkomaista filosofista kirjallisuutta. Kokoelmaan kuuluu myös joitakin harvinaisuuksia, mm. Aristoteleen filosofisten teosten 1500-luvun laitos, Francis Baconin, Thomas Hobbesin, Antoine Arnauld'n ja René Descartes'in 1600-luvun editiot sekä Jacob Grimmin ja David Humen teosten 1700-luvun laitokset.

Kirjasto

Kirjastotila, yleisakustiikkaa, merkkiääni 0’25 alusta, etäinen ääni. Tampere.

Kirjasto

Kirjasto. Lastenosasto. Seuraava asiakas-äänimerkki, kuulutus kirjaston sulkemisesta, lasten puhetta

Kirjasto

Kirjaston sisätiloissa, taustalla ihmisten käyskentelyä ja piippaus-ääntä

Kirjasto

Kirjaston sisätiloissa, asiakkaita. Turku.

Turun yliopiston kirjasto 1970-luvulta 2000-luvulle

Turun Suomalaisen Yliopistoseuran syntysanat lausuttiin 29.4.1917. Seuran tärkeimpiin tavoitteisiin kuului alun alkaen tieteellisen kirjaston aikaansaaminen. Jo hoitokunnan ensimmäisessä kokouksessa 25.11.1917 asetettiin kirjastovaliokunta, joka sai tehtäväkseen kerätä kirjallisuutta sekä hoitaa seuran kirjastoa, arkistoa ja kokoelmia. Turun Suomalaiselta Yliopistoseuralta osoitti hämmästyttävää kaukokatseisuutta ja ripeyttä aikataulu, jossa se päätti ja toteutti Turun yliopiston kirjaston perustamisen. Vuonna 1920, suurinpiirtein samaan aikaan, kun oli päätetty yliopiston perustamisesta, yliopistoseura päätti ryhtyä toimiin kirjaston järjestämisen aloittamiseksi. 20.11.1920 valittiin yliopiston kirjaston väliaikaiseksi kirjastonhoitajaksi – ja 1922 vakinaiseksi - FK Volter Kilpi, joka alkoi hoitaa Turun yliopiston kirjastoa 1.1.1921. Kirjasto avasi ovensa yleisölle 27.6.1922, samana päivänä jolloin Turun suomalainen yliopisto aloitti toimintansa. Turun yliopiston kirjaston varsinaisena perustamisvuotena pidetään kuitenkin vuotta 1921. Turun suomalainen yliopisto, vuodesta 1927 Turun yliopisto oli vuoteen 1974 saakka yksityinen yliopisto. Turun yliopiston valtiollistamista koskeva laki tuli voimaan 1.8.1974. Turun yliopiston kirjaston ensimmäinen historiikki koskee vuosia 1917-1969 (Laurikkala & Neuvonen, 1970). 2000-luvun alussa Turun yliopiston kirjasto asetti tavoitteeksi, uuden 90-vuotishistoriikin kirjoittaminen. Tätä tehtävää varten palkattiin syksyksi 2005 kirjastonhoitaja Liisa Hilander. 2006 myös haastateltiin eräitä kirjaston aikaisempia työntekijöitä. Tämä aineisto on tallennettu erikseen kirjaston arkistoon. Alkuperäinen tavoite 90-vuotishistoriikin julkaisemisesta vuonna 2011 kuitenkin muuttui, kun päätökset Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta muodostuvasta Turun yliopistosta tehtiin uuden yliopistolain yhteydessä, joka astuu voimaan 1.1.2010. Yliopisto muuttuu samalla valtion yliopistosta julkisoikeudelliseksi yliopistoksi. Kirjaston tilanne ja asema oli pitkään epäselvä ja vasta vuoden 2009 lopussa yliopisto teki päätöksen Turun yliopiston kirjaston ja Turun kauppakorkeakoulun kirjastojen yhdistämisestä (uudeksi) Turun yliopiston kirjastoksi 1.1.2010 lähtien. Samalla kirjasto asema muuttui yliopiston erillislaitoksesta yliopiston hallinnon organisaatioon – yliopistopalveluihin - kuuluvaksi yksiköksi. Sekä yliopiston että sen kirjaston aseman muuttuminen sai aikaan tarpeen aikaistaa Turun yliopiston kirjaston historiikin julkaisemisen vuoden 2009 lopussa. Historiikki kuvaa kirjaston kautta 1970-luvun alusta 2000-luvun loppupuolelle. Historiikin julkaisemisen aikaistamisen vuoksi 2000-luvun viimeisten vuosien tapahtumiin lähinnä on vain viittauksia.