991 resultados para Raimondi, Antonio, 1826-1890.
Resumo:
Separata del tomo V del Anuario de Estudios Americanos, p. 747-780
Resumo:
t.29 (1909-1910)
Resumo:
t. 3, n. 3 (1889)
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Earlier editions were published in Bogotá, 1878 and 1889.
Resumo:
Sign. : [A]-M<8>
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Includes stage directions.
Resumo:
Edited by Manuel P. Delgado.
Resumo:
En este trabajo se calcula la tasa media de incisión fluvial del río Darro (Granada, España) durante el periodo 1890-2010 en su tramo urbano (sector Alhambra-Valparaíso). Para ello se han utilizado fotografías históricas en las que aparece dicho río, a partir de las cuales se ha podido determinar la posición del cauce en el momento en el que se realizaron las fotografías. La comparación con los escenarios actuales de tales imágenes ha permitido determinar la diferencia de altura del cauce a través de medidas de cotas absolutas realizadas mediante teodolito. Esta metodología ha permitido estimar de modo cuantitativo un índice de encajamiento vertical medio del río de 1,05 cm/año para el periodo histórico considerado.
Resumo:
This volume continues the story of football in Marvellous Melbourne during the 1880s. At this time the VFA continued to expand as Melbourne’s boom continued apace. In 1886 Port Melbourne, Prahran, St Kilda, Footscray and South Williamstown joined the competition, and the Ballarat clubs Ballarat, Ballarat Imperial and South Ballarat were also contending for the VFA premiership. In 1886 matches were divided into four quarters, goal umpires waved two flags to announce a goal, and time clocks and bells were employed to mark the end of quarters. Victoria also played inter-colonial matches against New South Wales, Tasmania and South Australia. VFA secretary T.S. Marshall was at the forefront of fighting the game’s turn towards professionalism, but although it was illegal to pay players, the practice continued. The period 1886 to 1890 also set the stage for the eventual formation of the Victorian Football League, for by the end of the 1880s the Victorian Football Association had become in effect a two-tier competition. The most popular clubs in the VFA, South Melbourne, Geelong, Carlton and Essendon collected the lion’s share of the gate money, which they used to build their wealth and entrench their position as the dominant Victorian teams. The lower tier clubs had to make do with paltry gate money and season fixtures that advantaged the strong clubs. In these fixtures the strong clubs elected to play each other first to increase their gate money, and only deemed to play the poorer clubs at the start of the season. This led to an increasing divide between the VFA’s rich and poor, and by 1890 South Williamstown and Prahran merged with Williamstown and St Kilda respectively, University dropped out of senior ranks, and the Ballarat clubs were excluded from competing for the VFA premiership, which left 12 senior clubs until Collingwood’s emergence in 1892. At this time, no team was as powerful as South Melbourne, which experienced the greatest success in the club’s VFA and VFL history when it collected triple premiership crowns in 1888, 1889, and 1890. South Melbourne was a most ambitious club and spearheaded the move towards professionalism, although this could not be made public. The fine teams it produced at this time contained some of the greatest players of the era, such as Peter Burns, “Sonny” Elms and “Dinny” McKay, and it looked after players with health insurance, jobs, inter-colonial trips, and other incentives. Geelong’s premiership in 1886 was perhaps its greatest triumph, but this success was followed by a premiership drought that would last for 39 years. Carlton remained one of Victorian football’s power clubs, and after securing the premiership in 1887 continued to compete for top honours. As always, the game became ever more popular and world record crowds of over 30,000 attended matches between South Melbourne, Carlton, Geelong and Essendon.
Resumo:
Pro gradu-työni aihe on ruokaterminologiaa käsittelevät ranskan puhekielen ja Pariisin slangin lainasanat sekä kirjailija Frédéric Dardin alias San-Antonion (1921-2000) luomat, ruokatermistöön kuuluvat uudissanat ja -sanonnat kahdessa San-Antonio-romaanissa C'est mort et ça ne sait pas sekä Le fil à couper le beurre. Näissä ns. kioskikirjallisuutta edustavissa rikosromaaneissa seikkailee puheenparttaan ruoka-alan termeillä höystävä, "erikoistehtäviä" hoitava komisario ja naistenmies, San-Antonio. Ranskankielisessä arjen kielenkäytössä vilisee ruokaan liittyviä sanoja ja sanontoja muissakin kuin varsinaisissa ruuanvalmistus- ja ateriointiyhteyksissä. Halusin tarkastella, millaisena tämä yleisesti havaitsemani ilmiö todentuu Frédéric Dardin kahdessa romaanissa, jotka olen valinnut aineistokseni. Frédéric Dard käyttää romaaneissaan varsin omaperäistä kieltä: sekä puhekieltä että Pariisin slangia. Korpukseni koostuu romaaneista poimimistani ruoka-alan termistöä sisältävistä esimerkeistä, joita valmiiseen työhön tuli 228 kappaletta. Jaoin kaikki korpuksesta löytämäni ruokatermit kahteen luokkaan sen mukaan, oliko kirjailija lainannut käyttämänsä sanan tai ilmauksen puhekielestä tai Pariisin slangista (lainatermit), vai oliko hän luonut termin tai ilmauksen itse (neologismit). Määrittelin termin tai ilmauksen neologismiksi, jos se ei esiintynyt joko laisinkaan tai ainakaan kirjailijan tarkoittamassa merkityksessä seuraavissa sanakirjoissa: Le Dictionnaire du français argotique, populaire et familier; Le Dictionnaire de l'argot moderne; Le Dictionnaire du français non conventionnel; Le Dictionnaire de l'argot; Le Dictionnaire du français argotique et populaire; L'argot chez les vrais de vrai ja Trésor de la langue française. Varsinainen tutkimus perustuu sanojen ja ilmausten merkitysten selvittämiseen ja analysointiin. Lainatermien analyysillä tarkoitan lainatermien merkitysten selvitystä em. sanakirjojen avulla. Neologismit analysoin tarkemmin käyttäen em. sanakirjoja sekä tukeutuen gastronomisten ja erityisesti kielitieteellisten lähdeteosteni tarjoamiin rakenteellisiin ja semanttisiin muodostustapoihin ja tekemällä niistä tarvittavat yhteenvedot oikean merkityksen selvittämiseksi. Käsittelin aineiston kaikki ruokatermit. Niiden valtavan lukumäärän vuoksi analysoitavien esimerkkien määrää piti rajoittaa niin, että valmiiseen työhön jäi jokaisesta termistä enintään kaksi esimerkkiä kummastakin korpuksen kirjasta eli yhteensä 228 esimerkkiä. Muut esimerkit luetteloin työn lopusta löytyvään liitteeseen. Neologismianalyysissä selvisi, että Frédéric Dard suosi erityisesti semanttisia muodostustapoja eli olemassa olevan merkityksen muuttamista metaforien ja kielikuvien avulla. Dardin rikas terminologia ja hänen humoristiset oivalluksensa ovat osaltaan rikastuttaneet ranskan puhekieltä.Työssäni totean, että Pariisin slangia ja puhekieltä on totuttu pitämään sosiaalisesti sopimattomana, marginaalisten ryhmien kielenä, vaikka sen ilmauksia saattaa nykyisin kuulla jopa akateemikkojen käyttävän, ja ilmauksia on siirtynyt slangi- ja puhekielestä yleiskieleen. Toivon työni edistävän kiinnostusta kielitaidon parantamiseen San-Antonion tyyliin tutustumisen avulla sekä herättävän mielenkiintoa ranskan kielen vivahteikkuuteen ja monimuotoisuuteen muullakin kuin yleiskielen tasolla. Kielessä ei mielestäni voi olla sellaisia osa-alueita, joiden opiskelu ja osaaminen olisi tarpeetonta.
Resumo:
Contains printed copies of the 1860 constitution and by-laws, copies of proceedings and annual reports, 1859-1877, of the Board of Delegates; report on Jews in Roumania, an 1874 annual report of the Hebrew Benevolent and Orphan Asylum Society, manuscript minute books and minutes of meetings, 1859-1876, resolutions, executive, financial, ritual slaughtering and other special committee reports, newspaper clippings and correspondence with synagogues and organizations in the U.S. who constitute the membership of the Board of Delegates, with the Union of American Hebrew Congregations with whom they later merged, the Union's Board of Delegates of Civil and Religious Rights, and with individuals and organizations in foreign countries including the Alliance Israelite Universelle, the Anglo-Jewish Association, the Board of Deputies of British Jews, the Committee for the Roumanian Jews (Berlin), the Koenigsberg Committee, and the London Roumanian Committee.
Resumo:
Contains correspondence and newspaper clippings relating to the centennial birthday celebration of and memorial services for Sir Moses Montefiore; correspondence consists primarily of replies to a circular advocating the holding of memorial services issued by the Board of Delegates on Civil and Religious Rights from congregations in Buffalo, Charleston, Chicago, Cincinnati, Cleveland, and Detroit. Contains also correspondence relating to the activities of the Alliance Israelite Universelle on behalf of Palestine and the Jews in the Balkan States and Morocco and to the establishment of United States committees for the Alliance and the raising of funds, including correspondence with H. Pereira Mendes, Henry S. Jacobs, John Hay, and Adolphe Cremieux as well as letters from Baltimore, Cleveland, Detroit, Galveston, Minneapolis, Mobile, Rochester, St. Louis, and San Francisco. Also contains extensive correspondence concerning anti-semitism in Russia, aid to Jewish immigrants, and Jewish agricultural colonies in the United States, with letters from James G. Blaine, Manuel Augustus Kursheedt, Sabato Morais, Charles Nathan, Hirsch Leib Sabsovich, (Isaac N.?) Seligman and Judah Wechsler, among others. Also contains newspaper clippings and other items relating to Jewish life during the late 19th century and articles and memorabilia about various members of the Isaacs family.