Die Vereinigten Staaten von Amerika als politische und wirtschaftliche weltmacht geographisch betrachtet,

Mode of access: Internet.

1947 University of Michigan Football Team

1947 University of Michigan Football Team at 1948 Rose Bowl practice field

More Move, More Loss: Lloyd Jones's Mister Pip [A Review]

A review of Lloyd Jones's Mister Pip; winner of the 2007 Commonwealth Writer's Prize and shortlisted for the 2007 Man Booker Prize.

Paris 1947 : The woman of fashion

Paris 1947 is the site of one of twentieth century fashion’s fictive highpoints. The New Look combined drama and poetics through an abiding rhetoric of elegance. In doing so it employed traditional modes of femininity, casting the woman of fashion in the guise of an ambiguous ‘new’ figure: half fairytale princess, half evil witch. This fashionable ideal was widely disseminated through key photographic representations, Willy Maywald’s 1947 image of the Bar Suit being a case in point. It was precisely such mythic formulations of ‘woman’ which Simone de Beauvoir was to take to task just two years later with the publication of The Second Sex. Driven by frustration with the status quo of real women, de Beauvoir recognised the role of fictive representations, both textual and visual in defining women. This paper reads key sections of The Second Sex through a comparative analysis of two iconic images of French women from 1947; Cartier-Bresson’s classic portrait of de Beauvoir and Willy Mayhold’s spectacular evocation of Christian Dior’s New Look. Cued by a compelling range of similarities between these images this paper explores links between fashion, feminism and fiction in mid-century French culture.

Ei sanat salahan joua : fennistiikan murteenkeruun historiaa 1868 - 1925

Pro gradu -tutkielmani käsittelee Suomen murteiden sanakirjan taustaksi kerätyn Suomen murteiden sana-arkiston kartuttamisen historiaa; fennistisen murteenkeruun alkuvaiheita. Lähestyn murresanakirjan pitkää hanketta tutkimus- ja kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Kansankielen sanakirja on fennistiikan merkittävimpiä tutkimushankkeita. Suo-men kielen vanhojen pitäjänmurteiden sanasto on ällistyttävän laaja aineisto, jonka keräämiseen ja julkaisemiseen on kulunut toista vuosisataa, ja sanakirjan toimitustyö jatkuu edelleen. Kansanmurteemme sisältävät paitsi kielitieteellisesti mielenkiintoista aineistoa myöskin runsaasti tietoa agraarisen elinkeinorakenteen aikakaudelta. Dialektologia ja kansatiede kulkevat käsikkäin. Murresanakirja on niin ollen merkittävä kansallinen omaisuus, jonka arvo koko suomalaiselle yhteiskunnalle on eittämättä suuri. Murteiden sanakirjan syntysanat on ajoitettavissa vuoteen 1868, vaikka toki fennistiikassa oli leksikografisia pyrintöjä jo ennen sitä (mm. Lönnrotin Suomalais-ruotsalainen sanakirja). Sanakirjahankkeessa on hahmotettavissa kolme vaihetta, joita kutsun ryhdistäytymisiksi. Nämä tapahtuivat noin vuosina 1896, 1916 ja 1925. Valotan työni aluksi hieman kansallisten tieteiden ja 1800-luvun alun aatehistoriallista taustaa (luku 2), jonka jälkeen tutkin murresanakirjahankkeen alkuvaiheita ja ensimmäisten sanastonkeruiden käynnistymistä (luku 3). Käsittelen kutakin hankkeen organisatorista muutosvaihetta ja hallinnollisten puitteiden kehittymistä luvuissa 4-6. Lopuksi pohdin murresanakirjan ja murteenkeruun historiallista merkitystä fennistiikalle ja yhteiskunnalle (luku 7). Tutkimukseni lähteinä on oppihistoriallista kirjallisuutta sekä murteiden keruusta vastanneiden yhteisöjen asiakirjoja. Erityisen kiinnostaviksi osoittautuivat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa säilytettävät sanakirjahankkeen hallinnolliset asiakirjat 1916-1925. Tuon esiin varhaisempiakin pöytäkirjamainintoja. Hankkeen alussa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kielitieteellinen Osakunta ja Kotikielen Seura keräsivät ensimmäisiä sanastokokoelmia. Tämän jälkeen ensimmäinen ryhdistäytyminen tapahtui vuodesta 1896 lähtien, jolloin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura otti vastuun hankkeesta, E. N. Setälän tunnettua sanakirjaohjelmaa ja E. A. Ekmanin Suomen kielen keräilysanastoa noudattaen. Keruu oli kuitenkin liian hidasta, joten 1916 perustettiin Suomen kielen sanakirjaosakeyhtiö, jotta toimintaan saataisiin enemmän varoja. Ensimmäinen maailmansota ja sisällissota kuitenkin romahduttivat rahan arvon, ja kolmannen kerran hanke jouduttiin organisoimaan uudelleen vuonna 1925, Sanakirjasäätiön muodossa. Vuonna 1976 Sanakirjasäätiö liittyi Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen. Kansanmurteiden keräämisessä korostuu kaikissa keruun vaiheissa kaksi asiaa. Ensinnäkin sanastuksella oli aina kiire. Vanhat murteet olivat katoamassa, ja ne piti saada nopeasti talteen. Tähän kiinnitettiin huomiota jo varhain, ja vielä 1900-luvun loppupuoliskollakin, kun keruuhanke hiljalleen saatiin loppuunviedyksi. Toiseksi sanakirjahanke on aina joutunut elämään kädestä suuhun, toisin sanoen taloudelliset puitteet ovat sanelleet keruumahdollisuudet. Vakaalle taloudelliselle pohjalle hanke pääsi vasta 1930-luvulla Sanakirjasäätiön aikana, jolloin siihen alettiin saada valtion rahoitusta. Murresanakirjahankkeen läpi kulkee punaisena lankana kansallisromanttinen innostus ja isänmaallis-tieteellinen pyrkimys suomen kirjakielen kehittämiseen, joka vielä 1800-luvun puolivälissä oli meneillään. Kansalliset tieteet lujittivat itsenäistymistä ja suoma-laistumista. Aatehistorian kautta sanakirjahanke asettuu laajempaan yhteyteen. Avainsanat: tutkimushistoria, suomen kielen murteet, murteenkeruu, dialektologia, suomen murteiden sanakirja, fennistiikan oppihistoria, leksikografia, kansalliset tieteet, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotikielen Seura, Suomen kielen sanakirjaosakeyhtiö, Sanakirjasäätiö

goldschmidt frieda; goldschmidt lloyd Portraits Family

Digital Image

Steamship Conte Verde (Lloyd Triestino) Transportation

Probably ship Bianca and Felix Gerstmann traveled with to Malaysia

Steamship Conte Verde (Lloyd Triestino) Transportation

Probably ship Bianca and Felix Gerstmann traveled with to Malaysia

Coherent potential approximation, averaged T-matrix approximation and Lloyd's model

It is shown how the single-site coherent potential approximation and the averaged T-matrix approximation become exact in the calculation of the averaged single-particle Green function of the electron in the Anderson model when the site energy is distributed randomly with lorentzian distribution. Using these approximations, Lloyd's exact result is reproduced.

Queens Bet Din Gittin / Rabbi Faber Records. 1947-1994 (bulk 1974-1992)

This is a collection of the records of Rabbi Salamon Faber, Chair of the Queens Bet Din or Rabbinic Court, concerning the gittin (plural of get, Jewish religious divorces) that the Queens Bet Din granted between 1947 and 1992. These records include Rabbi’s Faber’s personal notes about the gittin, correspondence with the husband and wife and with any other concerned parties, copies of civil and religious marriage and divorce documents, divorce contracts signed by the husband, and copies of conversion certificates.

Portrait of Heinrich Stahl (1868-1942 ).

H.Stahl was the last president of the Jewish Community in Berlin. He is seated in a chair with wooden arm supports. He seems a small man, an impression emphasized by a large expanse of plain, tan background. The facial expression is tense, with deeply furrowed brows.

Jewish Historical Committee (Boston, Mass.) minutes, 1947.

Contains the minutes of the Committee, which was sponsored by the Associated Synagogues of Massachusetts, for the purpose of collecting and preserving material concerning the history of Boston Jewry.