De nomenclatura salium

Dedicatio: Carolus G. Nordin.

Vicente Seabra Telles e a criação da nomenclatura em português para a Química 'Nova' de Lavoisier

In 1787, Lavoisier and coworkers published a 314-page book entitled Méthode de nomenclature chimique in which a novel system for the naming of compounds and elements was presented. The Brazilian chemist Vicente Coelho de Seabra Telles (1764-1804) was responsible for translating it into Portuguese. Telles proposed the adoption not only of the Latin etymology, but decided to use Latin suffixes as well, because of the similarity between Latin and the Portuguese language. In doing so, he made the names of the compounds in Portuguese bear a closer resemblance to the names in Latin than to those in French or Spanish.

Analise botânica de um campo de pastagem no estado do Rio de Janeiro

O presente estudo trata da análise fitossociológica de uma área de pastagem localizada no Município de Vassouras, Estado do Rio de Janeiro, e é parte de um projeto que vem sendo desenvolvido por docentes do Instituto de Biologia da UFRRJ sobre Biologia e Ecologia de Hemípteros do gênero Dysdercus. Na área foram estabelecidos quadrados de 1 m2, dos quais se obtiveram dados de freqüência, densidade e dominância. A somatória dos valores relativos destes dados fornece o IVI (índice de Valor de Importância). As gramíneas que formam a pastagem quando somadas atingem 114,90 IVI. Todas as gramíneas atingem 161,18 IVI. As espécies de gramíneas que são biologicamente infestantes do pasto podem ser consideradas como forrageiras associadas. Wedelia paludosa DC. é a espécie de dicotiledonea de mais alto IVI = 22,65. Esta espécie, nos meses de elevadas pluviosidade e temperatura, associadas a um pastoreio intenso das forrageiras, desenvolve-se cobrindo parcialmente o pasto. Embora na área tenham sido encontradas 27 famílias com 67 espécies, apenas 37 estão representadas nos quadrados, as outras podendo ser consideradas esporádicas na comunidade.

Botânica: uma ciência básica ou aplicada?

Exemplos de interações entre microrganismos endofíticos e suas plantas hospedeiras são usados para demonstrar a importância da Botânica no desenvolvimento da biotecnologia e para a preservação da biodiversidade. Como conclusão, uma visão holística da ciência atual torna irrelavante qualquer distinção entre aspectos básicos e aplicados da ciência, principalmente quando se consideram as ciências biológicas, como é o caso da Botânica.

Sistemas complexos: novas formas de ver a Botânica

Uma parte da ciência denominada Complexidade vem se desenvolvendo rapidamente durante os últimos 15 anos e as aplicações de tais ferramentas às Ciências Vegetais são iminentes. Na presente revisão, são apresentados conceitos básicos relacionados à Complexidade e dados alguns exemplos de suas aplicações em diferentes áreas da Botânica. O argumento principal deste trabalho é que a melhor compreensão e conseqüente aplicação de tais enfoques à taxonomia, fisiologia, anatomia e ecologia pelos botânicos provavelmente levará a uma ampliação considerável do que se sabe sobre os vegetais.

Notas nomenclaturais em Begonia L. (Begoniaceae)

Como parte dos estudos taxonômicos no gênero Begonia, são propostos neste trabalho 31 sinônimos novos, designados 13 lectótipos e oito táxons considerados de identidade duvidosa. Oito nomes não validamente publicados foram incluídos na sinonímia de Begonia fischeri Schrank, e procedeu-se à correção da citação de um material-tipo (B. raulinii Brade). Begonia hammoniae Irmsch. é reabilitada, enquanto nove táxons foram excluídos da sinonímia de várias espécies, por terem sido considerados cultivares ou híbridos.

Nomenclatura philosophi excutiens

Invokaatio: Q.B.V.

Determinação de parâmetros físico-químicos e da origem botânica de méis indicados monoflorais do sudeste do Brasil

O presente trabalho analisou a composição físico-química e origem botânica de 31 amostras de mel indicadas como sendo de origem monofloral, comercializadas e produzidas na região Sudeste do Brasil, a fim de verificar parâmetros de qualidade. As análises físico-químicas compreenderam o teste de Fiehe, a reação de lugol, a determinação do teor de umidade, do pH, de açúcares redutores, de cinzas e do índice de diastase. Todas as amostras apresentaram-se dentro do limite previsto pela legislação brasileira para o teor de umidade. Dez amostras apresentaram teor de açúcares redutores inferior ao previsto na legislação, três tinham número de diastase (unidades Schade/Gothe) inferior a 8, uma apresentou pH abaixo do padrão e outra apresentou teor de cinzas superior ao previsto. A análise polínica mostrou que cerca de 57% das amostras poderiam ser classificadas como monoflorais, correspondendo nove amostras a mel de eucalipto (Eucalyptus, Myrtaceae), duas a mel de aroeira (Schinus, Anacardiaceae), duas a mel de assa-peixe (Vernonia, Asteraceae), duas a mel de laranjeira (Citrus, Rutaceae), uma a mel de cambará (Gochnatia, ) uma a mel de capixingui (Croton, Euphorbiaceae). As demais amostras eram bi- ou heteroflorais. A influência de uma determinada espécie botânica nas variáveis físico-químicas analisadas não foi significativa (p>0,05) segundo a análise de regressão.

Itämerennorppien (Phoca hispida botnica) esiintymisalueet ja paikanvalinta Saaristomerellä karvanvaihdon aikaan

Itämerennorppa on Suomen uhanalaisuusluokituksessa luokiteltu silmälläpidettäväksi, ja lajina se on tunnustettu olevan tärkeä suojelun kohde. Syy lajin harvinaisuuteen ovat lajin aikaisempi liikametsästys sekä lisääntymisterveydelliset häiriöt. Tieto siitä miten itämerennorpat hyödyntävät elinympäristöään ajallisesti ja tilallisesti, voivat auttaa määrittämään lajiin kohdistuneita hoitotoimenpiteitä ja arvioimaan niiden laatua. Tutkin millä Saaristomeren alueilla itämerennorppia esiintyy karvanvaihtoaikoina sekä selvitän itämerennorppien suosimat paikat. Lisäksi tutkin eri ympäristötekijöiden vaikutusta paikanvalintaan karvanvaihtoaikoina. Lopuksi arvioin millä tekijöillä on suurin vaikutus itämerennorppien paikanvalintaan. Itämerennorppien suosimia alueita tutkin Kernelin tiheyslaskennan avulla. Itämerennorppien suosittuja paikkoja tutkin summaruudukon avulla. Paikanvalintaan vaikuttavien ympäristötekijöiden tutkimiseen käytin yleistettyä lineaarista mallia. Itämerennorppien pääesiintymisalue ja ydinalueet sijaitsivat Gullkronan saaristoalueella ja Korppoon eteläisellä saaristoalueella. Paikanvalinta keskittyi Gullkronan saaristoalueella olevan Nötön koillis- ja kaakkoispuolelle sekä Enklingen länsipuolelle. Suurimmat vaikutukset itämerennorppien paikanvalintaan oli rakennusten määrällä, syvyydellä ja laivaväylillä. Ydinalueet ja pääesiintymisalueet sijaitsevat Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueella, mikä korostaa alueen tärkeyttä. Tulosten perusteella itämerennorpat valitsevat itselleen otollisimpia karvanvaihtopaikkoja huomioiden samalla mahdolliset häiriötekijät ja ympäristössä olevat resurssit. Lajin tiukat paikanvalintakriteerit vaikeuttavat lajin selviytymistä tulevaisuudessa näinkin vilkkaasti liikennöidyllä merialueella kuin Saaristomerellä.

Itämerennorppien (Phoca hispida botnica) esiintymisalueet ja paikanvalinta Saaristomerellä karvanvaihdon aikaan

Itämerennorppa on Suomen uhanalaisuusluokituksessa luokiteltu silmälläpidettäväksi, ja lajina se on tunnustettu olevan tärkeä suojelun kohde. Syy lajin harvinaisuuteen ovat lajin aikaisempi liikametsästys sekä lisääntymisterveydelliset häiriöt. Tieto siitä miten itämerennorpat hyödyntävät elinympäristöään ajallisesti ja tilallisesti, voivat auttaa määrittämään lajiin kohdistuneita hoitotoimenpiteitä ja arvioimaan niiden laatua. Tutkin millä Saaristomeren alueilla itämerennorppia esiintyy karvanvaihtoaikoina sekä selvitän itämerennorppien suosimat paikat. Lisäksi tutkin eri ympäristötekijöiden vaikutusta paikanvalintaan karvanvaihtoaikoina. Lopuksi arvioin millä tekijöillä on suurin vaikutus itämerennorppien paikanvalintaan. Itämerennorppien suosimia alueita tutkin Kernelin tiheyslaskennan avulla. Itämerennorppien suosittuja paikkoja tutkin summaruudukon avulla. Paikanvalintaan vaikuttavien ympäristötekijöiden tutkimiseen käytin yleistettyä lineaarista mallia. Itämerennorppien pääesiintymisalue ja ydinalueet sijaitsivat Gullkronan saaristoalueella ja Korppoon eteläisellä saaristoalueella. Paikanvalinta keskittyi Gullkronan saaristoalueella olevan Nötön koillis- ja kaakkoispuolelle sekä Enklingen länsipuolelle. Suurimmat vaikutukset itämerennorppien paikanvalintaan oli rakennusten määrällä, syvyydellä ja laivaväylillä. Ydinalueet ja pääesiintymisalueet sijaitsevat Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueella, mikä korostaa alueen tärkeyttä. Tulosten perusteella itämerennorpat valitsevat itselleen otollisimpia karvanvaihtopaikkoja huomioiden samalla mahdolliset häiriötekijät ja ympäristössä olevat resurssit. Lajin tiukat paikanvalintakriteerit vaikeuttavat lajin selviytymistä tulevaisuudessa näinkin vilkkaasti liikennöidyllä merialueella kuin Saaristomerellä.

Determinación de la composición botánica valor nutritivo y digestibilidad de la dieta seleccionada por el ganado caprino en el agostadero en Marín, N. L.

Tesis (Maestría en Ciencias Especialista en Producción Animal) UANL

Determinación de la composición botánica de la dieta seleccionada por el venado cola blanca (Odocoileus virginianus texanus) en el norte del estado de Nuevo León

Tesis (Maestría en Ciencias Especialista en Producción Animal) UANL

Ensayo bibliográfico sobre botánica

Tesis (Maestría en Bibliotecología) UANL

Estimación de la composición botánica, valor nutritivo y digestibilidad de la dieta de las cabras en libre pastoreo en Marín, N.L.

Tesis (Maestría en Ciencias, Especialidad en Producción Animal) UANL