More's Utopia;

Contains reproduction of original t.-p.: A frutefull, pleasaunt, and wittie worke, of the beste state of a publique weale, and of the newe yle, called Utopia...London, A. Vele [1556]

Lives of British statesmen.

v. l. Sir Thomas More. William Cecil, lord Burleigh. v. 2. Thomas Wentworth, earl of Strafford. Edward Hyde, earl of Clarendon.

Complete works.

Mode of access: Internet.

The XII propertees or condicyons of a lover

"First published by St. Dominic's Press in 1928."

Utopia; or, the happy republic: a philosophical romance

Mode of access: Internet.

Utopia : Originally printed in Latin, 1516 /

"Circumstances connected with the earlier issues of Utopia": p. [6]-7; Bibliography: p. [8]

The prince /

"The life of Sir Thomas More [by William Roper]": p. 93-141.

Reliure de : Luciani Samosatensis Opera quae quidem extant omnia, e graeco sermone in latinum, partim jam olim diversis autoribus, partim nunc demum per Jacobum Micyllum, quaecunque reliqua fuere translata. Cum argumentis et annotationibus ejusdem passim adjectis... Francoforti, apud Chrisitanum Egenolphum Hadamarium. - "A la fin" : Francoforti, Christianus Aegenolphus excudebat, mense martio, anno M.D.XXXVIII

Numérisation partielle de reliure

Romanssien ja runouden aikakausi. Thomas Warton keskiaikaa määrittelemässä 1750–1790

Tutkimukseni käsittelee keskiajan nousua historian tärkeäksi periodiksi 1700-luvun Englannissa näkökulmanaan Thomas Wartonin (1726–1790) kirjoitukset. Warton oli Oxfordin yliopistossa toiminut oppinut antikvaari. Wartonin pääteos History of English Poetry (1774–1781) ei nimestään huolimatta ollut moderni kirjallisuushistoria vaan 1000–1500-luvun kirjoitettua kulttuuria laajasti käsitellyt vernakulaariin kirjallisuuteen pohjautunut esitys. Warton ja hänen lähipiiriinsä kuuluneet tutkijat tarjoavat erityisen mahdollisuuden tarkastella, miten käsitys keskiajasta omana aikakautenaanmuodostui 1700-luvun lopulla. Tutkin Wartonin ja hänen aikalaistensa toisen vuosituhannen alusta kirjoittamia arvioita Michel de Certeaun historiografisen operaation käsitteen avulla. Se koostuu kolmesta vaiheesta: Alue määrittelee sosiaaliset riippuvuussuhteet ja vaikuttimet, jotka ohjaavat tutkimusta. Käytäntö viittaa siihen, miten historioitsija valitsee materiaalinsa ja muokkaa siitä historiankirjoituksena hahmottuvan kokonaisuuden. Lopuksi kirjoitus konkreettisena ja fyysisenä ilmiönä luo illuusion lopullisuudesta ja huonosti sopivien osien yhteenkuuluvuudesta. de Certeaun teoria soveltuu paremmin vanhemman historiankirjoituksen ja oppineisuuden tarkasteluun kuin historiantutkimuksen narratiiveja analysoivat teokset, koska se kontekstualisoi laajemmin historiankirjoitukseen vaikuttavat ilmiöt. Thomas Warton ja muut 1700-luvun puolivälin oppineet määrittelivät keskiajan fiktiivisten tekstien avulla. Warton tutustui tarkasti romansseihin ja kronikoihin. Erityisen suuri merkitys keskiajan hahmottamisen kannalta oli Geoffrey Monmouthilaisen kronikalla Historia regum britanniae, joka esitteli Englannin myyttisen varhaisen historian yhdistämällä Rooman ja oman kansallisen perinteen. Geoffreyn kronikan avulla Warton huomasi keskiaikaisten tarinoiden laajan vaikutuksen; hän kirjoitti erityisesti kuningas Arthuriin liittyneiden kertomusten merkityksestä, joka jatkui aina 1500-luvulle asti. Näin Warton löysi antiikin perinteelle haastajan keskiaikaisesta kulttuurista. Wartonin tapa esitellä keskiaikaa perustui osittain valistusajan sulavasti kirjoitetuille universaalihistorioille, osittain oppineelle luettelomaiselle esitystavalle. Käytännössä Wartonin pitkät johdantotutkielmat kuitenkin johdattavat lukijaa keskeisiin teemoihin. Niitä ovat mielikuvituksen väheneminen uusimmassa kirjallisuudessa ja toisaalta hienostuneisuuden ja tiedon kasvu. Warton ei missään vaiheessa kerro, liittyvätkö nämä teemat yhteen, mutta tulkintani mukaan ne liittyivät. Warton ajatteli kirjallisuuden menettäneen olennaisen mielikuvituksen samaan aikaan, kun yhteiskunta oli kehittynyt. Tämä auttaa hahmottamaan koko kirjallisuuden historiaa: Warton etsi alkuperäistä mielikuvitusta niin antiikin Kreikasta, Orientista kuin muinaisesta Skandinaviasta. History of English Poetry ei pohtinut vain kirjallisuuden ja yhteiskunnan suhdetta, sillä Warton ajatteli voivansa tutkia keskiajan yhteiskuntaa kronikoiden ja romanssien avulla. Hänen käsityksensä feodalismista, hovien elämästä ja keskiaikaisista tavoista perustuivat niihin. Warton ei huomannut, että hänen käyttämänsä lähteet olivat tietoisia kirjallisia konstruktioita vaan hän piti niitä totuudenmukaisina kuvauksina. Toisaalta Wartonin tulkintaan heijastuivat myös 1700-luvun käsitykset yhteiskunnasta. Keskiajan lähteiden kuvaukset ja 1700-luvun ideaalit vaikuttivat lopulta siihen, millaiseksi populaari kuva keskiajasta kehittyi.

La Morte d'Arthur de Malory.

Hasta hace poco la edición clásica de la morte dïArthur, escrita por Sir Thomas Malory, fue la publicada en 1845. Pero en 1934, Mister Oakeshott descubrió un manuscrito de los Romances de Arturo, escrito por Malory que diferia de aquélla. Se calificó como el descubrimiento literario mas interesante del siglo XX.. La leyenda de Arturo es uno de los principales temas de la poesía romántica inglesa y para la moderna literatura nacional, la fuente principal es la Morte dïArthur de Malory. La leyenda del rey Arturo fue creada parcialmente en Gran Bretaña por los escritores anglonormandos, fue elaborada en Francia durante los siglos XII y XIII, y después se extendió a todos los países europeos. Hacia el siglo XV, el material llegó a ser abundante y complejo. Las sencillas historias de Arturo, Lancelote, Tristán y el Santo Grial quedaron enterradas bajo las numerosas continuaciones, modificaciones y nuevas aventuras, siendo imposible para el lector ordinario distinguir el original de las adiciones. Cuando Malory la hizo y la publicó Caxton fue una obra inspirada y feliz para la literatura inglesa. No se disponía en inglés de nada utilizable y los fines de Caxton eran los mismos que los de Malory vender libros y orientar a sus lectores a través de una literatura entretenida. La copia manuscrita de Malory descubierta por Oakeshott arroja mucha luz de los métodos seguidos por el editor y resuelve muchas dudas de su autor y la época en que vivió, siglo XV. Existe una dualidad entre la vida del protagonista y la de su autor.

Cy commence le livre nom[m]e la discipline damour divine.

"Written by an anonymous Celestine monk in the 1470s at Notre Dame D'Ambert near Orleans ... an interesting example of devotional literature in the vernacular written by the Celestines for women. The complicated story behind this text (which survives in only two manuscripts), however, is even more interesting, since its source is the Miroir des simples âmes (Mirror of Simple Souls) by the mystical writer, Marguerite Porete, who was burnt at the stake as a relapsed heretic in Paris in 1310"--Textmanuscripts.com

The argvments upon the writ of habeas corpus, in the Court of Kings bench. Wherein, are learnedly discussed, not onely the severall branches of the said writ, but also many authorities as well of the common as statute law: and divers ancient and obscure records most amply and elaborately debated and cleared. Together, with the opinion of the court thereupon. Whereunto is annexed, the petition of Sir Iohn Elliot knight, in behalf of the liberty of the subject.

Arguments delivered November, 1627, in the cases of Sir Thomas Darnell, Sir John Corbet, Sir Walter Earle, Sir John Henningham or Heveningham, and Sir Edmund Hampden, imprisoned for having refused to subscribe to a forced loan.

Social forces in England and America,

These essays originally appeared in various periodicals.

The Shakespeare apocrypha; being a collection of fourteen plays which have been ascribed to Shakespeare;

Contains facsimile reproductions of original title-pages.

Reflexiones politico-consolatoriae, oder, Reiffliche Uberlegūgen derjenigen Widerwertigkeiten und Unglück welchen ein Politicus und vornehmer Weltmann ... underworffen ist ... /

The portrait, by Melchior Küssel, shows the author as chancellor of the Prince Bishop of Fulda at the age of 36; the text includes some charmingly human and humorous passages, with various anecdotes & instances, also a translation of the English letter of Sir Thomas More to his wife, 13 September, 1529.