973 resultados para MR ARTHROGRAPHY


Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

A new two-stage state feedback control design approach has been developed to monitor the voltage supplied to magnetorheological (MR) dampers for semi-active vibration control of the benchmark highway bridge. The first stage contains a primary controller, which provides the force required to obtain a desired closed-loop response of the system. In the second stage, an optimal dynamic inversion (ODI) approach has been developed to obtain the amount of voltage to be supplied to each of the MR dampers such that it provides the required force prescribed by the primary controller. ODI is formulated by optimization with dynamic inversion, such that an optimal voltage is supplied to each damper in a set. The proposed control design has been simulated for both phase-I and phase-II study of the recently developed benchmark highway bridge problem. The efficiency of the proposed controller is analyzed in terms of the performance indices defined in the benchmark problem definition. Simulation results demonstrate that the proposed approach generally reduces peak response quantities over those obtained from the sample semi-active controller, although some response quantities have been seen to be increasing. Overall, the proposed control approach is quite competitive as compared with the sample semi-active control approach.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Handwritten on verso: Meine geliebten Eltern

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Digital image

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Digital image

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Digital image

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Magnetorheological dampers are intrinsically nonlinear devices, which make the modeling and design of a suitable control algorithm an interesting and challenging task. To evaluate the potential of magnetorheological (MR) dampers in control applications and to take full advantages of its unique features, a mathematical model to accurately reproduce its dynamic behavior has to be developed and then a proper control strategy has to be taken that is implementable and can fully utilize their capabilities as a semi-active control device. The present paper focuses on both the aspects. First, the paper reports the testing of a magnetorheological damper with an universal testing machine, for a set of frequency, amplitude, and current. A modified Bouc-Wen model considering the amplitude and input current dependence of the damper parameters has been proposed. It has been shown that the damper response can be satisfactorily predicted with this model. Second, a backstepping based nonlinear current monitoring of magnetorheological dampers for semi-active control of structures under earthquakes has been developed. It provides a stable nonlinear magnetorheological damper current monitoring directly based on system feedback such that current change in magnetorheological damper is gradual. Unlike other MR damper control techniques available in literature, the main advantage of the proposed technique lies in its current input prediction directly based on system feedback and smooth update of input current. Furthermore, while developing the proposed semi-active algorithm, the dynamics of the supplied and commanded current to the damper has been considered. The efficiency of the proposed technique has been shown taking a base isolated three story building under a set of seismic excitation. Comparison with widely used clipped-optimal strategy has also been shown.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Keräsimme ICD-10 koodilla L89 HYKS:n plastiikkakirurgian klinikassa hoidetuista 401:stä potilaasta hoitotiedot vuosilta 2000-2008. Plastiikkakirurgiseen leikkaukseen ja hoidon arvioon päätyneiden potilaiden keski-ikä oli 60,3 (18-97v.). Painehaavan riskitekijät selvitettiin. Yksittäisistä riskitekijöistä yleisimpiä olivat paraplegia ( n=77; 17% ) ja diabetes/ASO tauti ( n=53; 12 % ). Yhteensä painehaavaleikkauksia tehtiin 347 , joista revisioleikkauksia 108 ja varsinaisia sulkuleikkauksia oli 239. Keskimäärin potilaat tarvitsivat 1.7 operaatiota. Leikatuista painehaavoista gradus III- haavoja oli 35,1% ; n= 84 ja gradus IV 25,5% ; n= 61, pinta-ala haavoilla oli keskimäärin 30,5 cm2. Istuinkyhmyjen ja sacrumin painehaavat olivat potilasaineistossamme yleisiä (20% ja 27% operoiduista painehaavoista). Gradus III haavoja leikattiin keskimäärin 1,6 kertaa ja gradus IV haavoja keskimäärin 2,0 kertaa. Postoperatiivisia poliklinikkakäyntejä tarvittiin keskimäärin 2,3, gradus III painehaavapotilailla 2,0 ja gradus IV potilailla 2,6 käyntiä. Leikkausmenetelmistä eri kielekerekonstruktiot olivat selkeästi eniten käytetty leikkausmenetelmä painehaavaleikkauksissa: 58 % rekonstruktioleikkauksista suoritettiin käyttäen jonkinlaista iho- lihaskielekettä. (134 sanaa)

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Sammandrag: Båttrafikmängder i Finland under åren 1971 och 1972

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Tutkimus on osa Metsäklusteri Oy:n Future Biorefinery –tutkimusohjelmaa, jossa kartoitetaan mahdollisuuksia hyödyntää metsäteollisuuden raaka-aineita aiempaa tarkemmin ja uusissa tuotteissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää männyn (Pinus sylvestris L.) ja kuusen (Picea abies [L.] Karst.) juurten ja kantopuun rakenne ja ominaisuudet. Tutkimuksessa selvitetään löytyykö männyn ja kuusen juurista reaktiopuuta ja määritetään asetoniliukoisten uuteaineiden osuus kantoja juuripuussa. Tutkimusaineistona oli viisi eri-ikäistä mäntyä ja viisi eri-ikäistä kuusta. Juuri- ja kantoaineisto kerättiin Metsäntutkimuslaitoksen toimesta Parkanon seudulta (62.017°N, 23.017°E) hakkuun jälkeen. Maanalaisista juurista otettiin näytteet kolmelta eri etäisyydeltä juurenniskaan nähden. Kummankaan lajin juurista ei löytynyt varsinaista reaktiopuuta, mutta joissakin näytteissä havaittiin lievää reaktiopuuta. Lievää reaktiopuuta löytyi enemmän männyn kuin kuusen juurista, eikä sitä löytynyt lainkaan kaikkein ohuimmista, noin 2 cm paksuisista juurenosista. Männyn kannoissa uuteaineprosentti oli korkeampi kuin kuusen. Männyn juurissa uuteaineprosentti kasvoi edettäessä kohti juuren kärkeä. Kuusella uuteaineprosentti laski aluksi, mutta lähellä juuren kärkeä taas kasvoi. Kuoren uuteainepitoisuus oli molemmilla puulajeilla korkeampi kuin puuaineen. Tutkimusaineisto oli suppea, eikä tutkimuksessa pyritty tilastolliseen yleistettävyyteen. Laajemmasta aineistosta tehdylle tutkimukselle on tarvetta, sillä turvekankailta saatavan puun tarjonta on Suomessa kasvussa, mutta juurten uuteaine- ja reaktiopuututkimuksia on tehty vain kivennäismailta kerätyistä aineistoista.