Joint physical-MAC layer design of the broadcast channel protocol in adhoc networks

Broadcast transmission mode in ad hoc networks is critical to manage multihop routing or providing medium accesscontrol (MAC)-layer fairness. In this paper, it is shown that ahigher capacity to exchange information among neighbors may beobtained through a physical-MAC cross-layer design of the broadcastprotocol exploiting signal separation principles. Coherentdetection and separation of contending nodes is possible throughtraining sequences which are selected at random from a reducedset. Guidelines for the design of this set are derived for a lowimpact on the network performance and the receiver complexity.

Chemotherapy and radiotherapy in nasopharyngeal carcinoma: an update of the MAC-NPC meta-analysis.

BACKGROUND: A previous individual patient data meta-analysis by the Meta-Analysis of Chemotherapy in Nasopharynx Carcinoma (MAC-NPC) collaborative group to assess the addition of chemotherapy to radiotherapy showed that it improves overall survival in nasopharyngeal carcinoma. This benefit was restricted to patients receiving concomitant chemotherapy and radiotherapy. The aim of this study was to update the meta-analysis, include recent trials, and to analyse separately the benefit of concomitant plus adjuvant chemotherapy. METHODS: We searched PubMed, Web of Science, Cochrane Controlled Trials meta-register, ClinicalTrials.gov, and meeting proceedings to identify published or unpublished randomised trials assessing radiotherapy with or without chemotherapy in patients with non-metastatic nasopharyngeal carcinoma and obtained updated data for previously analysed studies. The primary endpoint of interest was overall survival. All trial results were combined and analysed using a fixed-effects model. The statistical analysis plan was pre-specified in a protocol. All data were analysed on an intention-to-treat basis. FINDINGS: We analysed data from 19 trials and 4806 patients. Median follow-up was 7·7 years (IQR 6·2-11·9). We found that the addition of chemotherapy to radiotherapy significantly improved overall survival (hazard ratio [HR] 0·79, 95% CI 0·73-0·86, p<0·0001; absolute benefit at 5 years 6·3%, 95% CI 3·5-9·1). The interaction between treatment effect (benefit of chemotherapy) on overall survival and the timing of chemotherapy was significant (p=0·01) in favour of concomitant plus adjuvant chemotherapy (HR 0·65, 0·56-0·76) and concomitant without adjuvant chemotherapy (0·80, 0·70-0·93) but not adjuvant chemotherapy alone (0·87, 0·68-1·12) or induction chemotherapy alone (0·96, 0·80-1·16). The benefit of the addition of chemotherapy was consistent for all endpoints analysed (all p<0·0001): progression-free survival (HR 0·75, 95% CI 0·69-0·81), locoregional control (0·73, 0·64-0·83), distant control (0·67, 0·59-0·75), and cancer mortality (0·76, 0·69-0·84). INTERPRETATION: Our results confirm that the addition of concomitant chemotherapy to radiotherapy significantly improves survival in patients with locoregionally advanced nasopharyngeal carcinoma. To our knowledge, this is the first analysis that examines the effect of concomitant chemotherapy with and without adjuvant chemotherapy as distinct groups. Further studies on the specific benefits of adjuvant chemotherapy after concomitant chemoradiotherapy are needed. FUNDING: French Ministry of Health (Programme d'actions intégrées de recherche VADS), Ligue Nationale Contre le Cancer, and Sanofi-Aventis.

CTCPS-MAC - Batería Para el Estudio de las Condiciones de Trabajo de Carácter Psicosocial

El estudio de las condiciones de trabajo de carácter psicosocial CTCPS-MAC consta de 75 ítems que agrupan cuatro dimensiones, que se pueden evaluar por separado y un total de 14 factores. Tiene como intención la evaluación de la percepción que tiene la población trabajadora de las condiciones de trabajo de carácter psicosocial en su propio entorno laboral así como de los factores individuales y los síntomas subjetivos y alteraciones de la salud.

Työhyvinvointi, työuupumus ja työn imu luokanopettajan työssä

Tutkimuksessa selvitettiin luokanopettajien tämänhetkisen työhyvinvoinnin tilaa. Lisäksi tarkasteltiin, millaisessa yhteydessä työympäristötekijät ja stressinhallintakeinot olivat työuupumukseen ja työn imuun sekä millaista työhyvinvointia työuupumus ja työn imu osoittivat ja välittivät luokanopettajan työssä. Tutkimuksen perusjoukkona olivat Suomen perusopetuksen luokkien 1–6 luokanopettajat, joista satunnaisotannalla tutkimusjoukoksi muodostui 111 opettajaa. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin internetissä vastattavalla kyselylomakkeella vuoden 2006 loka- ja marraskuussa. Aineistoa analysoitiin käyttäen tilastollisia analysointimenetelmiä, ja aineiston kuvaamiseen käytettiin tilastollisia tunnuslukuja. Tutkimuksen mukaan suurin osa opettajista piti työtään haastavana, viihtyi työssään hyvin ja piti työkykyään korkeana. Kuitenkin kolmannes opettajista olisi ollut valmis vaihtamaan toiselle ammattialalle tai toiseen kouluun töihin. Työn yksittäisistä stressitekijöistä kiire, melu, opetuksen valmistelu ja oppilaiden yksilöllisen käsittelyn korostaminen aiheuttivat opettajille eniten stressiä. Stressi ilmeni useimmiten fysiologisina oireina, kuten selkäsärkynä, päänsärkynä ja unihäiriöinä, mutta kaikkiaan opettajat ilmoittivat kokevansa työstressiä aiempiin tutkimuksiin verrattuna vähän. Myös työuupumusta opettajilla ilmeni keskimääräisesti vähän. Työuupumusoireista yleisin oli uupumusasteinen väsymys, josta 49 % opettajista kärsi vähintäänkin jonkin verran. Työn imua opettajat kokivat puolestaan keskimäärin runsaasti. Työn imun ulottuvuuksista eniten koettiin omistautumista, jota esiintyi runsaana 80 %:lla opettajista. Yksilötason stressinhallintakeinoista opettajat käyttivät eniten tehtäväsuuntautuneita hallintakeinoja, ja työyhteisöstä saatavan sosiaalisen tuen määrän opettajat arvioivat keskimääräisesti korkeaksi. Työympäristötekijät olivat keskeisesti yhteydessä työuupumukseen ja työn imuun niin, että työn vaatimukset, työstressi ja yksittäisten työstressitekijöiden määrä olivat yhteydessä työuupumukseen, kun taas opettajan kokemat hallintamahdollisuudet työssään olivat yhteydessä työn imuun. Työhyvinvointia osoittavina muuttujina työuupumus ja työn imu olivat käänteisessä yhteydessä keskenään, minkä lisäksi työuupumus oli yhteydessä lisääntyneeseen psykosomaattiseen oireiluun. Työhyvinvointia välittävinä tekijöinä ne olivat yhteydessä – työuupumus heikkoon ja työn imu korkeaan – työkykyyn ja työviihtyvyyteen. Johtopäätöksenä tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että työn vaatimukset ja työntekijän hallintamahdollisuudet olisi tärkeää huomioida työpaikalla. Tällöin voitaisiin pyrkiä suojaamaan työntekijöitä liiallisilta vaatimuksilta ja stressitekijöiltä sekä vahvistamaan työntekijän hallintamahdollisuuksia. Samalla voitaisiin ehkäistä työntekijän työuupumusta ja kohentaa työn imua, mikä olisi tärkeää siksi, että työuupumuksen ja työn imun havaittiin sekä osoittavan että välittävän hyvinvointia työssä.

Qualidade física e fisiológica de sementes de Eremanthus erythropappus (DC.) Mac. Leish

Este trabalho teve como objetivo identificar e sugerir métodos para avaliação da qualidade física e fisiológica de sementes de candeia (Eremanthus erythropappus). As sementes utilizadas foram colhidas nos anos de 2001 e 2002, respectivamente nos municípios de Carrancas e Lavras, no estado de Minas Gerais. As sementes foram secas, limpas e guardadas em sacos semipermeáveis, em câmara fria a 5ºC e 60% de umidade relativa até o início dos experimentos. Para facilitar a identificação de sementes vazias foi desenvolvido protocolo com a utilização de raios-x, combinando potência de radiação (Kv) e tempo de exposição das sementes à radiação (segundos). Para a eliminação das sementes vazias foi realizado experimento utilizando soprador de sementes, tipo South Dakota, combinando as aberturas do aparelho e tempo. Para os testes de germinação, as sementes foram passadas pelo soprador, lavadas em hipoclorito de sódio e colocadas para germinar sobre papel, em gerbox. O primeiro experimento avaliou temperaturas de germinação e foi realizado em mesa termogradiente, o segundo experimento testou sensibilidade à luz e alternância de temperatura e foi conduzida em germinadores tipo Mangelsdorfii. Foram determinadas curvas de embebição, nas condições de 30ºC, 20-30ºC/10 horas de luz e 30-20ºC/10 horas de luz. O protocolo para avaliação radiológica que melhor permitiu a visualização das estruturas internas da semente foi 30Kv por 45 segundos. A separação das sementes pelo soprador na abertura 6,0 e tempo de 30 segundos permitiu elevar de 14,75 para 93,37%, o número de sementes com embrião. Os resultados mostraram que as sementes não apresentam dormência e que, quando eliminadas as sementes vazias, a porcentagem de germinação foi alta. As sementes atingiram a máxima porcentagem de germinação aos 14 dias de embebição e a melhor condição para germinação foi alternância de temperatura de 20-30ºC/10 horas de luz. Os estudos revelaram ainda que a germinação de sementes desta espécie pode ocorrer na ausência de luz.

Työn imu : psykometrinen, psykososiaalinen ja psykofysiologinen näkökulma

Piia Seppälän psykologian väitöskirja "Work engagement: Psychometrical, psychosocial, and psychophysiological approach" (Jyväskylän yliopisto 2013).

[Le cheval de course Flowershop monté par le jockey Mac Gee, gagnant du prix de Diane, se tenant exceptionnellement à Lonchamp le 6/6/20] : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 59578