Velisurmaaja

Sanat: Kanteletar, Uudempia lauluja, n:o 4.

Laulu laiskana pitävi

Sanat: Kanteletar, 2.kirja, runo 212.

Foucault'n harharetki

Kirjallisuusarvostelu

D. Mart. Lutheruxen Catechismus, ulostoimitusten cansa

1) Jumalan kymmenen käsky-sanat. - 2)Uscon tunnustus. - 3) Isä meidän rucous. - 4) Casten sacramentti. - 5) Rippi eli synnin päästö. - 6) Altarin sacramentti. - 7) Huonen taulu. - 8) Christilliset kysymyxet wastausten canssa. d. Mart. Lutheruxelda nijen eteen astetut jotca altarin sacramendillä käydä tahtowat.- 9) seurwat muutamat paicat sijtä pyhästä Raamatusta caickille chritityille erinomattain nuorelle cansalle heidän christillisess uscosans ojennukxexi sopiwaisest (51. psalmi, Esa 53 lucu, p. Matteuxen ewangeliumi kirjan 5. lucu, 6. lucu, 7. lucu).- 10) Serva Deus verbum tuum. - 11) Da pacem Domine.

Morgonsång

Sanat: Raamattu, Korkea Veisu.

Gib mir dein Herze

Sanat: Des Knaben Wunderhorn, kansanrunokokoelma.

Laulan lasta nukkumahan

Sanat: Kanteletar.

Gib' mir dein Herze

Soitinnus: lauluääni, piano.

Suo syömes mulle

Soitinnus: lauluääni, piano.

Jos ei Herra huonetta rakenna

Myös Gramophone 282740.

Ihmisen syntytarina barokkityylillä

Kirjallisuusarvostelu

Kuusi luonnehdintaa Sturmin sanoille

Tämä tutkielma käsittelee ns. Sturmin sanoja, äärettömiä ja jaksottomia binäärisanoja, jotka ovat mahdollisimman yksinkertaisia. Sturmin sanat ovat erityisesti 1990-luvulta lähtien olleet suosittu sanojen kombinatoriikan tutkimuskohde, mutta näihin sanoihin liittyviä tuloksia esiintyy harvakseltaan aikaisemminkin, aikaisimmillaan 1770-luvulla. Sturmin sanojen tutkimuksen eräs pääpiirre on sanoille löydettyjen luonnehdintojen eli ekvivalenttien määritelmien yllättävän suuri määrä. Tutkielma esittää täsmentäen alusta alkaen Sturmin sanojen perusteorian ja täydelliset todistukset valitulle kuudelle luonnehdinnalle. Esitettäviin luonnehdintoihin lukeutuvat niin klassiset luonnehdinnat mekaanisina sanoina ja tasapainotettuina sanoina kuin muutamat uudemmat luonnehdinnat, esimerkkinä luonnehdinta palindromikompleksisuuden avulla. Tutkielmassa todistettavat luonnehdinnat eivät kata kaikkia tunnettuja luonnehdintoja, vaan tutkielmaan on valittu mainitut klassiset sekä niiden kanssa sopivan kokonaisuuden muodostavat luonnehdinnat. Lisäksi osoitetaan hieman perustuloksia Sturmin morfismeista. Tutkielma on kattava johdatus Sturmin sanojen teoriaan suomeksi. Esitietoja ei tutkielman lukemiseksi juuri tarvita.

Tanssiva naissubjekti muutoksen agenttina

Kirjallisuusarvostelu

Tarinallinen ihminen

Kirjallisuusarvostelu

Mot patientvänliga epikriser. En kontrastiv undersökning

Pro gradu -tutkielman Mot patientvänligare epikriser aiheena on epikriisien, eli hoidon loppulausuntojen ymmärrettävyys sydänpotilaiden näkökulmasta. Lain mukaan potilaalla on oikeus lukea omaa potilaskertomustaan, joten se on kirjoitettava ymmärrettävällä kielellä. Suomessa epikriisi lähetetään potilaalle tämän kotiuduttua sairaalasta. Ruotsissa potilaat eivät saa epikriisiä, mutta saattavat lähitulevaisuudessa saada luvan tarkastella koko sähköistä potilaskertomustaan internetissä. Vertailevaan haastattelututkimukseen osallistui 16 ruotsalaista ja 15 suomalaista sydänpotilasta vuosina 2011 ja 2012. Metodin kehittämiseksi tehtiin myös pilottitutkimus, johon osallistui kolme suomalaista potilasta. Tarkoituksena oli selvittää miten potilaat ymmärtävät epikriisien kieltä ja sisältöä, minkälaiset seikat vaikeuttavat ymmärtämistä ja miten sitä voitaisiin parantaa. Tutkimus tehtiin osana kieliteknologiaan erikoistuneiden Ikitik-konsortion ja HEXAnord-tutkijaverkoston laajempaa tutkimusta. Haastatteluiden pohjana käytettiin molemmissa maissa kahta autenttista, mutta anonymisoitua sydäninfarktipotilaan epikriisiä. Osallistujat saivat lukea yhden kahdesta epikriisistä ja merkitä siihen itselleen epäselvät tai täysin vieraat sanat tai kokonaisuudet. Näiden merkintöjen lisäksi haastatteluissa käytiin myös yleisemmin läpi epikriisien merkitystä potilaille. Taustatietoa potilaista ja strukturoitua tietoa heidän suhtautumisestaan epikriiseihin kerättiin haastatteluiden jälkeen jaetulla taustatietolomakkeella. Niin epikriisien käyttöön kuin tutkimuksen toteuttamiseen saatiin tarvittavat luvat. Tutkimuksessa kerätty aineisto analysoitiin fenomenologista metodia käyttäen. Suomessa potilaat pitivät epikriisiä erittäin tärkeänä tiedonlähteenä. Myös ruotsalaiset potilaat toivoivat saavansa tietoa sairautensa kulusta kirjallisesti, esimerkiksi juuri epikriisin muodossa. Epikriisien nykyinen muoto ei kuitenkaan ole potilasystävällinen. Erityisesti ruotsalaisilla potilailla oli halu ymmärtää epikriisiä, mikä johti arvauksiin ja väärinymmärryksiin. Molemmissa maissa ymmärrystä haittasivat ennen kaikkea lääketieteen termit ja lyhenteet, mutta myös jotkin yleiskielen sanat. Sekä suomalaiset että ruotsalaiset potilaat pitivät parhaana vaihtoehtona, että ammattitermit paitsi korvattaisiin yleiskielen sanoilla myös täydennettäisiin selityksillä.