Esko Riekki mukana maailmanhistoriassa

Kirjallisuusarvostelu

Eero Lehtinen : aseveli-piispa

Kirjallisuusarvostelu

Preceptor, supervisor, tutor e mentor: quais são seus papéis?

Sempre houve uma preocupação com a preparação daqueles que cuidam da saúde da população. Na educação médica, a figura de um profissional experiente, que auxilia na formação, é uma constante. No decorrer dos tempos até hoje, esse profissional vem recebendo diferentes denominações, entre as quais preceptor, supervisor, tutor e mentor. No Brasil, mesmo em documentos oficiais, não ficam claras as funções, intervenções e atividades ligadas a cada um desses termos. Procuramos, então, analisar o significado dessas diferentes denominações usadas pela comunidade científica nacional e internacional. A partir da análise do conceito que cada uma delas expressa, pretendemos construir uma melhor fundamentação das regulações e práticas de ensino-aprendizagem na graduação e pós-graduação em saúde.

Suurliike-elämä itsenäistyvän maan mainingeissa

Kirjallisuusarvostelu

Kansalliskirjasto – Monisteesta monivärilehdeksi : Esko Rahikaisen haastattelu

Haastateltavana Kansalliskirjasto -lehden monivuotinen päätoimittaja Esko Rahikainen.

Arkistoluettelo 605: Esko Hartikainen

Luettelo Kansalliskirjastossa olevan Esko Hartikaisen arkiston sisällöstä

Arkistoluettelo 689: Esko Rahikainen

Luettelo Kansalliskirjastossa olevan Esko Rahikaisen arkiston sisällöstä

Edistyneen oppijan suomen konstruktiopiirteitä korpusvetoisesti: avainrakenneanalyysi

Ensikielen jälkeen opittavan kielen tutkimusta ja suomi toisena kielenä alaa sen osana ovat koko niiden olemassaolon ajan hallinneet samat peruskysymykset: millaista oppiminen on eri vaiheissa ja eri ympäristöissä, sekä mikä oppimisessa on yleistä ja toisaalta mikä riippuu opittavasta kielestä ja oppijoiden kielitaustasta. Sähköisten oppijankielen tutkimusaineistojen eli korpusten lisääntymisen myötä tutkijat voivat aiempaa helpommin tutkia näitä ilmiöitä määrällisesti ja tarkastella oppijankielen sisäistä vaihtelua ja sen suhdetta tyypilliseen ensikieliseen kielenkäyttöön kielen eri osa-alueilla käyttöpohjaisesti eli todelliseen kielenkäyttöön pohjautuen. Tekninen kehitys on tuonut mukanaan aineisto- eli korpusvetoisuuden kaltaisia uusia tapoja lähestyä tutkimusaineistoa, jolloin tyypillisiä tutkimuskysymyksiä ”Miksi?” ja ”Miten?” edeltää kysymys: ”Mikä?”. Tässä väitöskirjassa tarkastellaan edistyneiden suomenoppijoiden kirjoitettua akateemista kieltä ja suhteutetaan suomen oppimiselle ominaisia seikkoja käyttöpohjaisen mallin perusolettamuksiin. Aineisto on suomea toisena kielenä käyttävien opiskelijoiden tenttivastauksia, ja se on osa Edistyneiden suomenoppijoiden korpusta. Tutkimus on osin metodologinen, sillä väitöskirjassa esitellään ja siinä sovelletaan uutta korpusvetoista avainrakenneanalyysi-menetelmää, jonka avulla aineistoa lähestytään ilman hypoteeseja siitä, mitkä kielen ilmiöt ovat ominaisia edistyneelle oppijansuomelle. Tutkimus kuuluu kieliopin tutkimuksen piiriin, ja se nojaa kognitiivisen konstruktiokieliopin ajatukseen abstraktiudeltaan vaihtelevista konstruktioista kielijärjestelmän perusyksiköinä. Tulokset puoltavat menetelmän sovellettavuutta kielen oppimisen tutkimukseen, sillä sen avulla kyettiin tunnistamaan konstruktioita, jotka erottavat edistyneitä oppijoita ensikielisistä kirjoittajista (esim. modaaliset verbiketjut), eri ensikieliä puhuvia suomenoppijoita (esim. konjunktiot) sekä konstruktioita, joiden käyttö muuttuu ajan kuluessa (esim. preteriti ja preesens). Monet havaitut erot ovat akateemisen kirjoittamisen erityispiirteitä, mikä tukee ajatusta kielen käyttö- ja kontekstikohtaisesta oppimisesta. Tuloksia voidaan yhtäältä soveltaa akateemisen kielitaidon opetuksessa. Toisaalta menetelmää voidaan käyttää kielenoppimisen tutkimuksen ohella uusien näkökulmien kartoittamiseksi erilaisten tai eri-ikäisten tekstien tyypillisten ominaisuuksien ja erojen tutkimuksessa.