Mémoires originaux sur le règne et la cour de Frédéric I. roi de Prusse /

Mode of access: Internet.

Mélanges de numismatique et d'histoire, ou, Correspondance sur les médailles et monnaies des empereurs d'Orient, des princes croiss̄́ d'Asie, des barons français établis dans la Grèce, des premiers califs de Damas, etc.

1. Monnaie épiscopale, sous le Mérovingiens, seule monnaie d'or légitime d'un evêque français.

Annali dell'Instituto di corrispondenza archeologica. [v. 1]-57; 1829-[85] Annales de l'Institut de correspondance archéologique. [t. 1]-57; 1829-[85]

List of members in v. 1.

The management of venereal disease in New South Wales, 1871 to 1916

Practical techniques to manage the dangers associated with sexually transmitted diseases have varied considerably both cross culturally and historically. Adopting a Foucauldian perspective, this article examines sociohistorical aspects of the governance of venereal disease in New South Wales between 1871 and 1916. Public debates and official documents are analysed to identify strategic shifts in practices associated with venereal disease management , especially in relation to prostitution. Particular attention is paid to the development of contagious disease legislation and its role in the regulation of venereal disease . It is argued that during the period in question, two distinct governmental regimes of disease control can be identified. In the first, medical policing managed venereal disease through the mobilisation of repressive controls, requiring the isolation and detention of polluting bodies. In the second, liberal governance adopted pedagogic practices to train populations perceived as either healthy or unhealthy. It is further argued that as liberal strategies of governance came to dominate the management of venereal disease , the association of prostitution with venereal disease began to weaken. Instead, authorities became increasingly concerned with populations whose behaviour was not traditionally linked with venereal disease , such as the young and the sexually inexperienced.

Observations sur les termes culinaires dans deux San-Antonio de Frédéric Dard

Pro gradu-työni aihe on ruokaterminologiaa käsittelevät ranskan puhekielen ja Pariisin slangin lainasanat sekä kirjailija Frédéric Dardin alias San-Antonion (1921-2000) luomat, ruokatermistöön kuuluvat uudissanat ja -sanonnat kahdessa San-Antonio-romaanissa C'est mort et ça ne sait pas sekä Le fil à couper le beurre. Näissä ns. kioskikirjallisuutta edustavissa rikosromaaneissa seikkailee puheenparttaan ruoka-alan termeillä höystävä, "erikoistehtäviä" hoitava komisario ja naistenmies, San-Antonio. Ranskankielisessä arjen kielenkäytössä vilisee ruokaan liittyviä sanoja ja sanontoja muissakin kuin varsinaisissa ruuanvalmistus- ja ateriointiyhteyksissä. Halusin tarkastella, millaisena tämä yleisesti havaitsemani ilmiö todentuu Frédéric Dardin kahdessa romaanissa, jotka olen valinnut aineistokseni. Frédéric Dard käyttää romaaneissaan varsin omaperäistä kieltä: sekä puhekieltä että Pariisin slangia. Korpukseni koostuu romaaneista poimimistani ruoka-alan termistöä sisältävistä esimerkeistä, joita valmiiseen työhön tuli 228 kappaletta. Jaoin kaikki korpuksesta löytämäni ruokatermit kahteen luokkaan sen mukaan, oliko kirjailija lainannut käyttämänsä sanan tai ilmauksen puhekielestä tai Pariisin slangista (lainatermit), vai oliko hän luonut termin tai ilmauksen itse (neologismit). Määrittelin termin tai ilmauksen neologismiksi, jos se ei esiintynyt joko laisinkaan tai ainakaan kirjailijan tarkoittamassa merkityksessä seuraavissa sanakirjoissa: Le Dictionnaire du français argotique, populaire et familier; Le Dictionnaire de l'argot moderne; Le Dictionnaire du français non conventionnel; Le Dictionnaire de l'argot; Le Dictionnaire du français argotique et populaire; L'argot chez les vrais de vrai ja Trésor de la langue française. Varsinainen tutkimus perustuu sanojen ja ilmausten merkitysten selvittämiseen ja analysointiin. Lainatermien analyysillä tarkoitan lainatermien merkitysten selvitystä em. sanakirjojen avulla. Neologismit analysoin tarkemmin käyttäen em. sanakirjoja sekä tukeutuen gastronomisten ja erityisesti kielitieteellisten lähdeteosteni tarjoamiin rakenteellisiin ja semanttisiin muodostustapoihin ja tekemällä niistä tarvittavat yhteenvedot oikean merkityksen selvittämiseksi. Käsittelin aineiston kaikki ruokatermit. Niiden valtavan lukumäärän vuoksi analysoitavien esimerkkien määrää piti rajoittaa niin, että valmiiseen työhön jäi jokaisesta termistä enintään kaksi esimerkkiä kummastakin korpuksen kirjasta eli yhteensä 228 esimerkkiä. Muut esimerkit luetteloin työn lopusta löytyvään liitteeseen. Neologismianalyysissä selvisi, että Frédéric Dard suosi erityisesti semanttisia muodostustapoja eli olemassa olevan merkityksen muuttamista metaforien ja kielikuvien avulla. Dardin rikas terminologia ja hänen humoristiset oivalluksensa ovat osaltaan rikastuttaneet ranskan puhekieltä.Työssäni totean, että Pariisin slangia ja puhekieltä on totuttu pitämään sosiaalisesti sopimattomana, marginaalisten ryhmien kielenä, vaikka sen ilmauksia saattaa nykyisin kuulla jopa akateemikkojen käyttävän, ja ilmauksia on siirtynyt slangi- ja puhekielestä yleiskieleen. Toivon työni edistävän kiinnostusta kielitaidon parantamiseen San-Antonion tyyliin tutustumisen avulla sekä herättävän mielenkiintoa ranskan kielen vivahteikkuuteen ja monimuotoisuuteen muullakin kuin yleiskielen tasolla. Kielessä ei mielestäni voi olla sellaisia osa-alueita, joiden opiskelu ja osaaminen olisi tarpeetonta.

Emil Joachimsthal Collection 1906-1916

Trauer-Gedenkbuch (commemoration booklet); military passport.

1916-17 An der Beresina.

Most photographs with handwritten captions.

Selma's saga [1916-1948]

The memoirs were written in 1982 in Sydney, Australia and include excerpts of letters from various relatives during the years 1938-1941. Early childhood recollections of World War One. The family was living in the 6th district of Vienna. Description of domestic life with maids, laundresses and a French governess. Death of her mother in 1918. Trip with her stepmother Ida Plohn to Prague. Recollections of a stay in the countryside at their maid's family, where Selma and her older sister Martha awaited the birth of their younger sister Trude. Memories of Christmas celebrations. Summer vacations in the mountains. Description of the extended family. Inflation and economic depression in the 1920s. Strict upbringing by her stepmother. Children recreation trip to Grado, Italy in 1925. Selma was accepted at the "Bundeserziehungsanstalt" for gifted students. Only few fellow Jewish students. Religious education with beloved rabbi Diamant. Recovery from tonsilitis in a senatorium in Aflenz, Austria. Celebration of Jewish holidays and visits at the Synagogue on Yom Kippur. Transfer to Realschule. Due to a sudden onset of various illnesses Selma was unable to continue school and had put an end to her father's dream of an university education for her. Difficult to find a position in the depression times of the early 1930s. Only few working options for a Jewish woman. Position as a secretary in a Jewish firm. Outings in the Vienna Woods. Membership in the Zionist group Betar.

Dewey Stone papers, 1916-1983.

Contains papers and photos including correspondence and other materials relating to work as Chairman of the Jewish Agency for Palestine (and Israel), as National Chairman of the United Jewish Appeal, as a leading campaigner for Israel Bonds, and as co-founder of and Chairman of the Board of the Weizmann Institute of Science; 2 texts of radio broadcasts made in 1948 informing America about the Israeli war for independence and the new Israeli republic; a list of military equipment supplied by Mr. Stone to Israel in 1948; letters and biographical material relating both to pressure applied by Mr. Stone and others on Pres. Truman to recognize and support the new Jewish state and to Mr. Stone's financial support of Truman's campaign and the Democratic Party in 1948; materials on associations with Boston University (including the dedication of the Dewey D. and Harry K. Stone Science Building), and the Truman Library; tributes and awards; biographical material; memorials; misc. speeches, presentations, and essays; misc. press clippings; and various photographs. Among the correspondents are: Chaim Weizmann, Vera Weizmann, Abba Eban, David Ben Gurion, Harry S. Truman, John F. Kennedy, Lyndon Johnson, Richard Nixon, the Rothschilds, Hubert Humphrey, Adlai E. Stevenson II, Teddy Kollek, Golda Meir, Richard Cardinal Cushing, Jacob Fine, Henry Ford II, Solomon Goldman, John M. McCormack, Meyer Weisgal, and Stephen S. Wise.

Fin de millénaire eli maailmanlopun satiiri : Frédéric Beigbederin Au secours pardon, Marie Darrieussecqin Truismes ja Michel Houellebecqin La Possibilité d'une île

Pro gradu -työni käsittelee ranskalaisen nykykirjallisuuden yhteiskunnallista suuntausta, jota kirjallisuudentutkija Ruth Cruickshank kutsuu fin de millénaire -kirjallisuudeksi. Tutkimani teokset ovat Frédéric Beigbederin Au secours pardon (2007), Marie Darrieussecqin Truismes (1996) ja Michel Houellebecqin La Possibilité d'une île (2005). Pohdin, millaisena ja millaisin keinoin teokset kuvaavat seksuaalisuutta ja sen tulevaisuudennäkymiä kulutusyhteiskunnassa, ja millaisiin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin niiden havainnot perustuvat. Hahmottelen reittejä, joita pitkin globaalin mittakaavan yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat ihmisten intiimeihin tunteisiin ja ihmissuhteisiin. Seksuaalisuuden tarkastelun avulla osoitan, että ranskalaisessa nykykirjallisuudessa ilmenee varsin yhteneviä näkemyksiä ja uhkakuvia aikamme sosiaalisesta todellisuudesta. Tällä tavoin tarkennan ja vankennan vielä hajanaista fin de millénaire -käsitettä. Fin de millénaire -kirjallisuuden oma lajityyppi on massakulttuurin, esimerkiksi viihteen ja mainosten, kielestä vaikutteita ammentava dystopian ja satiirin liitto. Kuten Cruickshank kirjoittaa, fin de millénaire -kirjallisuus heijastaa Ranskassa vuosituhannen vaihteessa korostunutta tunnetta käännekohtaan saapumisesta. Dystopian ohella voidaankin puhua myös apokalyptisesta tekstistä, etenkin siksi, että teokset tarjoavat niukasti ratkaisuja kuvaamiinsa ongelmiin. Eritoten Houellebecqin ja Beigbederin teokset käsittelevät tarpeiden luomista kuluttajille seksuaalivietin ja seksuaalisen kilpailun avulla. Kutsun tätä järjestelmää halutaloudeksi, ja käytän sen toiminnan analysoimisessa apuna Michel Foucault'n käsityksiä vallasta ja Jean Baudrillardin käsityksiä kulutusyhteiskunnasta. Halutalouden sosiaalisia seurauksia ovat vieraantuminen, seksuaalisten hierarkioiden jyrkentyminen ja valinnanvapauden kaventuminen. Teosten kuvaamassa yhteiskunnassa erilaiset esimerkiksi sukupuolen, iän ja ulkonäön perusteella rakentuvat seksuaaliset hierarkiat käyvät yhä merkittävämmiksi. Au secours pardon ja La Possibilité d'une île kuvaavat tapahtumaketjua, jossa etenkin heteromiehistä yhä useampi luisuu seksuaaliseen kurjuuteen muun muassa naisten emansipaation sekä yleisen nuoruuden ja kauneuden palvonnan myötä. Truismesissa taas kuvitellaan yhteiskunta, johon feminismi ei ole päässyt vaikuttamaan mutta pornoistuminen on; naisten ruumiista on tullut miesten yhteistä omaisuutta ja seksuaalinen väkivalta on arkipäivää. Sen maailmassa viehättävä ulkonäkö on naisille miltei elinehto. Yleistäen Houellebecqin ja Beigbederin teokset edustavat miesnäkökulmaa ja Darrieussecqin teos naisnäkökulmaa. Teosten näkemyksiä naisten ja miesten välisistä valtasuhteista pohdin naisten seksuaalisesta vallasta kirjoittaneen Henry Laasasen käyttökelpoisten käsitteiden avulla. Kolmea teosta yhdistävät kuvaukset kulttuurista, jossa ihmissuhteet ovat kaupankäyntiä ja seksuaalinen viehätysvoima määrittelee ihmisen arvon. Darrieussecqin teos on lähitulevaisuuteen sijoittuva dystopia, jossa Beigbederin ja Houellebecqin kuvaama arvoliberalismia ja taloudellista liberalismia yhdistävä kulttuuri on vaihtunut uuskonservatiiviseen ja kaksinaismoralistiseen, naisia räikeästi sortavaan yhteiskuntaan. Teoksen kertoja vähättelee itseensä kohdistuvia koskemattomuuden loukkauksia ja pahoittelee kertomuksensa käänteiden säädyttömyyttä varsinkin kuvatessaan omaa haluaan ja seksuaalista subjektiuttaan. Katson teoksen kritisoivan kirjallisuudentutkija Shirley Ann Jordanin termein poliittisen korrektiuden tyranniaa ja peräänkuuluttavan suoraa puhetta pornografiasta ja naisen halusta. Seksuaalisuus toimii tutkimuksessani lähtökohtana, jonka avulla teoksista nousee esiin julma ja rakkaudeton, säälimättömän kilpailun ja väkivallan täyttämä yhteiskunta. Viime kädessä teosten kuvaama maailmanloppu on se, että rakkaus katoaa ihmisten välisistä suhteista, koska rakkaudessa ei ole voiton tavoittelun kannalta mitään järkeä. Satiirin keinojen, kuten päättymättömän ja monikerroksisen ironian, yhdistyminen dystopiaan pelastaa teokset osoittelevalta moralisoinnilta ja tekee niistä toimivaa yhteiskunnallista kirjallisuutta.

La revista “Ressorgiment” en la historia catalana : un proyecto editorial para la difusión del catalanismo político. Buenos Aires: 1916-1936

Resumen: El presente trabajo analiza la revista “Ressorgiment”, periódico ofi cial de los “catalanes de América”, el sector separatista de la colectividad catalana asentada en Buenos Aires desde comienzos del siglo XX. Efectúa un análisis teórico de la diagramación formal y de la línea editorial de la publicación y constituye un repaso del ideario del catalanismo separatista radical de ultramar, desde el punto de vista de su proyecto editorial distintivo.

Collecção das Leis do Imperio do Brasil de 1833

Parte 1 - Atos do Poder Legislativo

Collecção das Leis da República dos Estados Unidos do Brazil de 1916

Parte 1 - Atos do Poder Legislativo.

Synopse dos trabalhos da Camara dos Srs. Deputados : relativos ao anno de 1916 : acompanhados de differentes documentos : organizados na Secretaria da mesma Camara

Sinopse dos trabalhos realizados na Câmara dos Deputados, em 1916.