Polifemo en Yucatán. Variaciones sobre un episodio de la Eneida en la épica cortesiana del Quinientos

Entre los modelos literarios que, en las epopeyas quinientistas acerca de la conquista de México, sirven para dar forma épica a la materia histórica tomada de las crónicas, la Eneida de Virgilio desempeña un papel fundamental. En el presente artículo se pretende mostrar cómo la identificación de Jerónimo de Aguilar con el Aqueménides virgiliano, que se encuentra por primera vez en el Carlo famoso de Luis Zapata, reaparece en Francisco de Terrazas, en Gabriel Lobo Lasso de la Vega y en Antonio de Saavedra Guzmán, así como proponer algunas consideraciones acerca de las relaciones que se hayan podido dar entre las obras de estos poetas.

Jewish Memorial Hospital and Rehabilitation Center (Roxbury, Mass.) records, undated, 1915-1999

The records provide material relating to the accreditation, fundraising, management, planning, policies, programs, and public relations of a hospital that continues to serve the Greater Boston area. The records includes correspondence of various Presidents, Board Members, and Executive Directors; Board and committee minutes; scrapbooks, photographs, videotape, and film created by the Public Relations department; records of various Auxiliary groups; correspondence, reports, surveys, and other documents relating to the Pediatric Rehabilitation Program; and artifacts such as plaques, portraits, and silverware.

Myer S. Isaacs collection undated, 1844, 1851-1925

Contains correspondence and newspaper clippings relating to the centennial birthday celebration of and memorial services for Sir Moses Montefiore; correspondence consists primarily of replies to a circular advocating the holding of memorial services issued by the Board of Delegates on Civil and Religious Rights from congregations in Buffalo, Charleston, Chicago, Cincinnati, Cleveland, and Detroit. Contains also correspondence relating to the activities of the Alliance Israelite Universelle on behalf of Palestine and the Jews in the Balkan States and Morocco and to the establishment of United States committees for the Alliance and the raising of funds, including correspondence with H. Pereira Mendes, Henry S. Jacobs, John Hay, and Adolphe Cremieux as well as letters from Baltimore, Cleveland, Detroit, Galveston, Minneapolis, Mobile, Rochester, St. Louis, and San Francisco. Also contains extensive correspondence concerning anti-semitism in Russia, aid to Jewish immigrants, and Jewish agricultural colonies in the United States, with letters from James G. Blaine, Manuel Augustus Kursheedt, Sabato Morais, Charles Nathan, Hirsch Leib Sabsovich, (Isaac N.?) Seligman and Judah Wechsler, among others. Also contains newspaper clippings and other items relating to Jewish life during the late 19th century and articles and memorabilia about various members of the Isaacs family.

Raphael Lemkin collection undated, 1763, 1915-1919, [c.1921], 1933, 1941-1952, 1983, 1989.

Lemkin is the individual primarily responsible for adoption of the United Nations Convention for the Prevention and Punishment of Genocide. The collection is arranged according to the following subject areas: personal material, material on the Genocide Convention, material on genocide.

Lipperode; Jewish Community Collection 1830-1939

Community record book 1846-1939; documents; business contracts; papers of individuals.

Verein Mekor Chajim Collection 1915-1918

The bulk of the collection consists of circular letters of the Jewish orthodox organization Mekor Chajim in Frankfurt/Main and of issues of ‘Feldbrief der Agudas Jisroel Jugendorganisation’, sent to Jewish soldiers during World War I; 1915-1918

Jüdisches Museum Wien‏ Collection 1915-1994

Printed materials about the first Jewish museum in Vienna, Austria, which existed 1895 to 1938. Also included is a biography about Maurice (Moritz) Bronner, curator at the museum 1910-1914, by his son, Felix Bronner. Folder 2 holds copies of 2 photographs of Maurice Bronner, circa 1910 and 1965.

Mothers, your's is a sacred work! Naiskysymys adventistijulistaja Ellen Whiten profeetallisessa terveysopetuksessa vuosina 1866 1878

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani naiskysymystä Seitsemännen päivän adventtikirkon oppiäiti Ellen Whiten (1827 1915) terveysopetuksessa. White tunnetaan ennen kaikkea näyistään, joiden välityksellä hän koki saavansa Jumalalta hyvinvointiin liittyviä ohjeita. White kirjoitti näkyjensä innoittama terveysoppaita ja julisti pääasiassa Yhdysvalloissa yli 70 vuotta. Päälähteenäni ovat kaksi Whiten omaelämäkertaa vuosilta 1880 ja 1915 sekä 83 artikkelia, jotka hän julkaisi adventistien johtavassa terveyslehdessä, Health Reformerissa, vuosina 1866 1878. Tutkimuskysymykseni ovat, miksi White osoitti lähes kaiken terveyteen liittyvän opetuksensa naisille ja miten hän ymmärsi terveyden osana naisen roolia ja tehtäviä. Tulkintani mukaan White julisti naisille, sillä hän uskoi, että naisen asema oli selkeytettävä. Yhdysvallat teollistui ja kaupungistui nopeasti 1800-luvulla, mikä aiheutti naisille taloudellisia, sosiaalisia ja terveyteen liittyviä ongelmia. Lisäksi toinen suuri herätys (1800 1830) synnytti keskustelua naisen roolista. Monet kirkot antoivat naisille luvan esimerkiksi saarnaamiseen, mutta Yhdysvalloissa vahvistui samaan aikaan myös käsitys naisesta kodin uskonnollisena johtajana. Ymmärrän, että Whiten mukaan ratkaisu naisen sekavaan asemaan oli terveys. Uskon, että Whiten mukaan nainen pystyi ottamaan oman paikkansa yhteiskunnassa, mikäli hän pysyi terveenä ja oppi tuntemaan terveyden periaatteet. Toisaalta White sai vaikutteita naisten yhteiskunnallisten oikeuksien puolustajilta. He ajattelivat, että vain koulutettu ja terve nainen kykeni vapautumaan avioliitosta. Toisaalta White oli naisasianaisia maltillisempi. Hän ymmärsi, että vain terve ja terveyskoulutuksen saanut nainen saattoi olla hyvä äiti. Ellen White osallistui terveysopetuksellaan keskusteluun myös naisen uskonnollisesta roolista. White oli itse kiertelevä terveyssaarnaaja. Silti hän ymmärsi, että muiden naisten kutsumus oli olla terve ja koulutettu äiti. White korosti äitien pyhyyttä luultavasti siksi, että hän pyrki turvaamaan oman auktoriteettiasemansa Adventtikirkossa. White myös luultavasti ymmärsi roolinsa ja tehtävänsä poikkeuksellisiksi ja arvosti vilpittömästi äitiyttä. Whiten mukaan äidin tehtävä oli kasvattaa terveitä ja moraalisia kansalaisia. Tehtävän arvon hän perusteli aikansa tieteellisillä teorioilla. White korosti luonnontieteilijä Charles Darwinin (1809 1882) evoluutioteorian mukaisesti, että äidin velvollisuus oli siirtää lapsilleen hyvä terveys. Käsityksensä terveyden ja moraalin suhteesta hän selitti frenologialla, jonka mukaan ihmisen elämäntavat vaikuttivat hänen luonteenpiirteisiinsä. White oli myös todennäköisesti kiinnostunut sosiaalitieteilijä Herbert Spencerin (1820 1903) ajatuksista, joiden mukaan kansalaisten kehittyessä myös yhteiskunta jalostui yhä paremmaksi. Vaikka White perusteli opetustaan modernilla tieteellä, hän oli ennen kaikkea uskonnollinen julistaja. Hän kuului 1840-luvulla herätyssaarnaaja William Millerin (1782 1849) liikkeeseen, jonka jäsenet uskoivat, että Jumala tuhoaa Yhdysvallat viimeisellä tuomiolla, mikäli kansan moraalin tila ei nopeasti kohene. Millerin liikkeen painotukset säilyivät Adventtikirkossa, joka perustettiin vuonna 1863. Siten White ymmärsi, ettei äiti ollut vastuussa vain perheensä ja kansansa maallisesta hyvinvoinnista vaan myös heidän pelastuksestaan. Whiten käsitys äidistä on mielestäni ristiriitainen. White antoi äideille paljon valtaa, mutta myös suuren vastuun. Hän korosti äitien arvokkuutta, mutta toisaalta he eivät olleet hänen mukaansa korvaamattomia. White ei myöskään huomioinut naisia, jotka eivät olleet äitejä.

Itsenäisen Suomen puolesta : Sotilaskomitea 1915-1918

For Independent Finland. The Military Committee 1915–1918 In the course of the First World War, several organizations were founded with the purpose of making Finland independent or, at least, restoring her autonomous status. The Military Committee was the most significant active independence organization in Finland in the First World War, in addition to the activist student movement, i.e., the Jaeger Movement. The Military Committee was an organization founded in 1915 by officers who had attended the Hamina Cadet School, with the goal of creating a national army for a liberation war against the Russian troops. It was believed that the liberation war should succeed only with the help of the German Army. With the situation in society continually tensing up in the autumn 1917, the Military Committee also had to figure on the possibility of a Civil War. The activities of the Military Committee started in the early part of 1915 when they were still small-scale, but they gained significant momentum after the Russian Revolution in March 1917. In January 1918, the Military Committee formed the general staff for the White Army, the Senate’s troops. The independence-related activities of the Hamina cadets in the years of the First World War were more extensive and multifaceted than has been believed heretofore. The work of the Military Committee was divided into preparations for a liberation war in Finland, on one hand, and in Stockholm and Berlin, on the other hand. In Finland, the Military Committee took part in intelligence gathering for Germany and in supporting the recruiting Jaegers, and later in founding the civil guard organization, in solving the law and order authorities issue, and finally in selecting the Commander-in-Chief for the Senate’s troops. The member of the Military Committee, especially Captain Hannes Ignatius of the Cavalry contributed greatly to the drafting of the independence activists’ national action plan in Stockholm in May 1917. This plan preceded the formation of the civil guard organization. The Military Committee’s role in founding the civil guards was initially minor, but in the fall of 1917, the Military Committee started to finance the activities of the civil guards, named several former officers as commanders of the civil guards and finally overtook the entire civil guard movement. In Stockholm and Berlin, the representatives of the Military Committee were in active contact with both the high command of the German Army and with the representatives of the Swedish Army. Colonel Nikolai Mexmontan, who was a representative of the Military Committee, collaborated with Swedish officers and Jaeger officers in Stockholm in coming up with comprehensive and detailed plans for starting the Liberation War. Under Mexmontan’s leadership, there were serious negotiations to enter into a confederation with Germany. Lieutenant Colonel Wilhelm Thesleff, on the other hand, became the commander of the Jaeger Battalion 27. The influence and importance of the Military Committee came to the forefront in independent and conflict-torn Finland. The Military Committee became a Senate committee on the 7th of January 1918, with its chairman, for all practical purposes, as the Commander-in-Chief in an eventual war. Lieutenant General Claes Charpentier was the chairman of the Military Committee from mid-December 1917 onwards, but on the 15th of January 1918 he had to resign in favour of Lieutenant General Gustaf Mannerheim. Soon after that, Mannerheim got an order from the chairman of the Senate P. E. Svinhufvud to organize and assume the leadership of the law and order authorities. The chairman of the Military Committee became the Commander-in-Chief of the Senate troops in January 1918, and the Military Committee became the Commander-in-Chief’s general staff. The Military Committee had turned from a clandestine organization into the first general staff of the independent Finnish Army.

Aproximación al pintor Epifanio Díaz de Arcaute (1845-1910)

[ES]Con este trabajo pretendemos aproximarnos a la figura de Epifanio Díaz de Arcaute (1845-1910), un pintor no demasiado conocido y con una producción artística, por el momento, escasa. Su formación fue tradicional y académica, vinculada a la Academia de Bellas Artes de Vitoria, de la que terminó siendo profesor.

Collecção das Leis do Imperio do Brazil de 1830

Parte 1 - Atos do Poder Legislativo

Collecção das Leis da Republica dos Estados Unidos do Brazil de 1915

Parte 1 - Atos do Poder Legislativo

Nova edição official do codigo criminal brasileiro de 1830 : ante-projecto, seguido do parecer sobre elle por uma commissão especial (e refutação do mesmo parecer) elaborado em 1889 pelo Advogado Dr. João Vieira de Araújo professor jubilado de direito, deputado federal e antigo Magistrado

Legislaturas: (1891-1893), (1897-1899), (1900-1905), (1906-1908), (1909-1911)

Cartas enviadas por Leonel Acevedo Díaz a Justo Garate entre 1955 y 1961

5 cartas (mecanografiadas y manuscritas) ; entre 170x220mm y 145x230mm. Ubicación: Caja 1 - Carpeta 3