Kun työ haastaa koko elämän : selviytymisvalmiuksien dialoginen arviointi

Summary: When work challenges one's whole life : dialogical assessment of coping competencies

Tavaratalojohtajien osaamisesta kohti koko organisaation kehittämistä - Case K-citymarket Oy

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella tietojohtamista organisaation inhimillisen pääoman (human capital) näkökulmasta. Erityisesti tässä työssä tarkasteltiin johtajien osaamista, motivaatiota ja motivointia, sitoutumista ja sitouttamista sekä johtajien vuorovaikutustaitoja ja edellä mainittujen aiheiden merkitystä organisaatiolle pääomien kasvattamisen näkökulmasta. Tutkimuksen empiirisessä osassa käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin SPSS for Windows (12.0.1.) -tilasto-ohjelmaa sekä puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Tutkimus osoitti selkeästi inhimillisen pääoman (osaamisen, motivaation ja sitoutumisen) tärkeyden ja merkityksen organisaatiolle. Tulevaisuuden kilpailukyky rakentuu paljolti juuri inhimillisen pääoman varaan. Kilpailukyvyn kannalta juuri inhimillisen pääoman merkityksen tunnistaminen ja hyödyntäminen on tärkeää. Johtajilla on oma merkityksensä organisaation kehitykselle, kuitenkin organisaation koostuu kaikista siinä vaikuttavista ihmisistä.

Tarina suuresta tammesta y.m. runoja - [Kansi]

Porvoossa : Werner Söderström 1896

Toimittajien vähentämisen ja tuotevalikoiman pienentämisen vaikutus koko pääoman tuottoaste-tunnuslukuun, CASE: Pharmakon

Työn tavoitteena on selvittää toimittajien vähentämisen ja tuotevalikoiman pienentämisen vaikutuksia case-yritys Pharmakonin kannattavuuteen. Toimenpiteiden vaikutuksia kannattavuuteen analysoidaan erityisesti koko pääoman tuottoaste-tunnusluvun avulla. Tutkielman tarkasteluajankohta on vuodesta 2000 vuoteen 2001.Teoreettisen osan aluksi käydään läpi kannattavuutta sekä kannattavuuden tunnuslukuja ja lasketaan ne Pharmakonin osalta. Erityisesti käsitellään koko pääoman tuottoaste -tunnuslukua. Tämän jälkeen käsitellään toimittajien arviointia ja motiiveja toimittajien vähentämiseen. Tuotteiden osalta käydään läpi erilaisia tapoja luokitella ja valikoida tuotteita.Varsinaisessa käytännön osassa selvitetään Pharmakonissa tehdyt toimenpiteet toimittajien ja tuotevalikoiman pienentämiseksi. Analysoidaan toimenpiteiden ja muiden tekijöiden vaikutusta Pharmakonin kannattavuuteen. Perinteisten kannattavuuden tunnuslukujen mukaan arvioituna Pharmakonin kannattavuus on pysynyt suurinpiirtein samana vuodesta 2000 vuoteen 2001. Koko pääoman tuottoaste on parantunut eli sen perusteella kannattavuus on parantunut. Kokonaisuutena arvioituna voidaan todeta Pharmakonin kannattavuuden olleen hyvä sekä vuonna 2000 että 2001. Hyvä kannattavuus on ollut useiden tekijöiden yhteissumma, tehtyjen toimenpiteiden lisäksi mm. markkinoinnin ja logistiikan tehostaminen sekä toimittajayhteistyön parantaminen ovat parantaneet kannattavuutta. Toisaalta Tamro Suomen suuret ongelmat vuonna 2001 ovat vaikuttaneet negatiivisesti myös Pharmakonin kannattavuuteen. Erityisesti Tamro Suomen jakelutoimintojen epäonnistuminen, toimitusvarmuuden heikkeneminen ja palvelun huono laatu ovat vaikuttaneet suoraan myös Pharmakonin toimintaan.

Opiskelijatuotantojen työkäytäntöjen kehittäminen : tapaustutkimus Erään tytön tarina

Opinnäytetyö käsittelee Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian viestinnän koulutusohjelman opiskelijatuottajia ja opiskelijatuotantoja. Se on monimuototyö, jonka teososan Erään tytön tarina opiskelijatuottajana toimin. Elokuva toimii myös opinnäytetyön tapaustutkimuksen kohteena. Työn kirjallinen osa keskittyy kuvaamaan opiskelijatuottajien kokemuksia opiskelijatuottajan työn ja opiskelijatuotantojen kehittämisen näkökulmasta identifioimalla tuotantoprosessin keskeisiä kehittämisalueita. Keskeisenä tutkimusmenetelmänä on käytetty kyselyhaastattelua sekä oman tuottajan työni reflektointia. Opinnäytetyön tavoitteena on tuoda esiin kehittämisalueita, joiden avulla 1.8.2008 toimintansa aloittavan Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijatuotantojen käytäntöjä voidaan kehittää. Kyselyhaastatteluun valitut opiskelijatuottajat rajattiin opiskelijoiksi, jotka olivat painottuneet opinnoissaan tuotantopainotteisiin opintoihin ja jotka olivat toimineet vähintään yhden fiktioelokuvan tuottajina. Kehittämispisteet identifioitiin haastatteluiden tulosten sekä oman tuottajantyöni perusteella, jonka jälkeen niistä nostettiin esiin keskeiset tarkempaa analysointia varten. Keskeisiksi kehittämisalueiksi osoittautuivat opiskelijatuotantojen tuotantoryhmien työnjohdollisen päätöshierarkian puuttuminen ja siten opiskelijatuottajan aseman vaikeus sekä oppilaitoksen sinänsä selkeiden tuotanto-ohjeiden käytäntöjen epäselvyys. Vaikeaksi koettiin myös kunnallishallinnon byrokratia. Jotta opiskelijatuotantoja voitaisiin kehittää toimivampaan suuntaan, tulisi opiskelijoiden perehtyä tarkemmin tuotanto-ohjeisiin. Tuotantokokouksissa pitäisi edellyttää tuotantolupia hakevilta opiskelijoilta valmiita käsikirjoituksia ja tuotantosuunnitelmia erityisesti opinnäytetyöproduktioihin, joissa erotuksena ammattiopintoproduktioihin, opiskelijoiden voidaan edellyttää toimivan pitkälle itseohjautuvasti. Oppilaitoksen puolelta tuotantokäytännöt tulisi selkeyttää ja johtamistaidon opinnot sisällyttää opetussuunnitelmaan. Tuotantojen kehittäminen ei hyödyttäisi vain tuottajaopiskelijoita, vaan kaikkia tuotannoissa mukana olevia opiskelijoita sekä siten myös oppimisen kautta työelämää.