Serbian ortodoksinen kirkko, nationalismi ja valtio

Zusammenfassung: Die orthodoxe Kirche in Serbien, der Nationalismus und der Staat

Analysis of sensitivity with respect to a compositional parameter : A comment on 'Local sensitivity analysis for compositional data with application to soil texture in hydrologic modelling' by L. Loosvelt and co-authors

A comment about the article “Local sensitivity analysis for compositional data with application to soil texture in hydrologic modelling” writen by L. Loosvelt and co-authors. The present comment is centered in three specific points. The first one is related to the fact that the authors avoid the use of ilr-coordinates. The second one refers to some generalization of sensitivity analysis when input parameters are compositional. The third tries to show that the role of the Dirichlet distribution in the sensitivity analysis is irrelevant

Inversion polymorphism in two Serbian natural populations of Drosophila subobscura: Analysis of long-term changes

To study whether inversions (or arrangements) by themselves or karyotypes are the main global warming adaptive target of natural selection, two Drosophila subobscura Serbian populations (Apatin and Petnica) were re analyzed using different statistical approaches. Both populations were sampled in an approximately 15 years period: Apatin in 1994 and 2008 + 2009 and Petnica in 1995 and 2010. For all chromosomes, the four collections studied were in Hardy-Weinberg equilibrium. Thus, it seems that inversions (or arrangements) combined at random to constitute populations" karyotypes. However, there were differences in karyotypic fre quencies along the years, although they were significant only for Apatin population. It is possible to conclude that inversions (or arrangements) are likely the target of natural selection, because they presented long term changes, but combine at random to generate the corresponding karyotypic combinations. As a consequence, the frequencies of karyotypes also change along time.

Neurocognition in schizophrenia: a study of the productivity and visibility of spanish authors

This paper provides a map of the scientific productivity of authors affiliated to a Spanish institution and who have addressed one of the most important current topics in schizophrenia: The study of cognitive performance. A search of the Web of Science yielded 125 articles that met the inclusion criteria. In order to provide a comprehensive overview of scientific productivity, we examine several bibliometric indicators, concerning both productivity and impact or visibility. The analysis also focuses on qualitative aspects of key theoretical importance, such as the kinds of cognitive functions that are most often assessed and the tests most widely used to evaluate them in clinical practice. The study shows that interest in the subject of cognitive function in schizophrenia has increased considerably in Spain since the beginning of this century. The results also highlight the need to standardize the type of tests to be used in the cognitive assessment of patients with schizophrenia.

Scientist-friendly policies for non-native English-speaking authors: timely and welcome

That English is the lingua franca of today's science is an indisputable fact. Publication in English in international journals is a pre-requisite for a research paper to gain visibility in academia. However, English proficiency appears to be taken for granted in the scientific community, though this language can be a hurdle for a number of authors, particularly from non-native English-speaking countries. The influence of English proficiency on the publication output of Brazilian authors has never been assessed. We report our preliminary data on the relationship between the English proficiency of 51,223 researchers registered in the CNPq database and their publication output in international journals. We have found that publication rates are higher for those authors with good command of English, particularly written English. Although our research is still underway and our results are preliminary, they suggest that the correlation between written English proficiency and research productivity should not be underestimated. We also present the comments of some Brazilian scientists with high publication records on the relevance of communication skills to the scientific enterprise.

Serbian ilmapuolustus Kosovon sodassa

Pro gradu -tutkimusprosessin käynnistävänä ajatuksena oli ymmärryksen lisääminen siitä, miten odotusarvoltaan heikompana pidetyn osapuolen (Serbia) ilmapuolustus kykeni toimimaan ja toiminnallaan häiritsemään ylivoimaisena pidetyn vastustajan (Nato) ilmahyökkäystä. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten Serbian ilmapuolustus toimi Kosovon sodassa operaatio Allied Forcen aikana. Kysymykseen vastattiin alakysymysten kautta, joilla selvitettiin toimintaympäristön ja muiden olosuhteiden vaikutusta sodan kulkuun, Naton käytössä olleiden resurssien ja toimintatapojen vaikutusta ilmahyökkäyksen toteuttamiseen sekä Serbian ilmapuolustuksen käyttöperiaatteiden, resurssien ja toimintatapojen vaikutusta sodan kulkuun ja lopputulokseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena sisällönanalyysin tutkimusmenetelmiä käyttäen. Selittävänä tutkimuksena lähdeaineistosta pyrittiin löytämään syyseuraussuhteita. Lähdeaineiston kokoamisen ja kriittisen tarkastelun jälkeen perehdyttiin tutkimuksessa käytettyihin käsitteisiin ja muodostettiin teoreettinen käsitys sekä Naton ilmahyökkäysoperaatiosta että Serbian ilmapuolustuksen yleisestä toimintamallista. Tätä seurasi aineiston karkea luokittelu, tutkimustehtävän ja siinä käytettävien käsitteiden täsmentäminen sekä ilmiöiden esiintymistiheyksiin ja poikkeuksiin paneutuminen. Aineiston suppeudesta johtuen sen ristiinvalidointi jäi vähäiseksi, mutta yksittäiset tiedot pyrittiin varmentamaan muista saman kategorian lähteistä. Kosovon sotaa pidetään äärimmäisyyksien sotana, sillä ensimmäistä kertaa historian aikana tämäntasoinen konflikti kyettiin kukistamaan pelkän ilmavoiman toiminnalla. Kyseessä oli merkittävä sota myös siksi, että Naton joukot säästyivät kokonaan henkilöstötappioilta ja kärsivät vain vähäisiä kalustomenetyksiä. Muutaman päivän kestävään sotaan varautuneen Naton ennakko-oletuksesta poiketen ilmaoperaatio kesti kuitenkin pitkään eli 78 päivää. Vielä tänä päivänäkin kiistellään syistä, joiden ansiosta Serbian ilmapuolustus kesti näinkin kauan. Yleisesti ollaan kuitenkin sitä mieltä, että säällä ja toimintaympäristöllä oli merkittävä – ellei suorastaan ratkaiseva osuus Serbian ilmapuolustuksen toiminnassa. Lisäksi serbijoukkojen käyttämä taktiikka tarkasta tutkaemission kontrollista ja siten näkymättömissä pysyminen, pienissä ryhmissä liikkuminen sekä nopeiden sijoitusmuutosten toteuttaminen vaikeuttivat Naton yrityksiä lamauttaa Serbian ilmapuolustus. Paikallinen maasto suosi serbien liikkuvien järjestelmien naamiointia ja salaamista, mutta toisaalta se vaikeutti niiden siirtymistä ja optimaalisiin taisteluasemiin pääsemistä. Lisäksi serbien kiinteät tutkajärjestelmät jäivät altavastaajiksi Naton moderniin kalustoon verrattuna. Nerokas valemaalien käyttö ja harhauttaminen kuitenkin vaikeuttivat Naton operaation toteuttamista. Serbit olivat hyvin tietoisia Naton toimintatavoista saatuaan aitiopaikalta seurata sen ilmahyökkäystä Bosnia-Hertsegovinaan kolme vuotta aikaisemmin vuonna 1995. Itse asiassa he olivat jopa varautuneet vastaavaan vihollisdoktriiniin. Serbian kerroksellinen ilmapuolustusjärjestelmä, jossa eri korkeuksille kykeneviä ilmantorjuntayksiköitä oli sijoitettu samalle alueelle, pakotti Naton koneet lentämään yli 15 000 jalan korkeudella. Tämä puolestaan vaikeutti Naton pommitustehtäviä lisäten riskiä pommien putoamisesta siviilialueille. Suurimpana syynä sodan pitkittymiselle pidetään kuitenkin Naton päätöstä olla käyttämättä maajoukkoja, mikä mahdollisti serbien valitseman taktiikan käyttämisen.

From chaucer to tennyson, with twenty-nine portraits and selections from thirty authors

UANL

Reflections of reflections : authors, narrators and worlds inside and outside of autobiographical fiction

Mémoire numérisé par la Division de la gestion de documents et des archives de l'Université de Montréal

Neurocognition in schizophrenia : A study of the productivity and visibility of Spanish authors

Resumen tomado de la publicaci??n

Key operations for Authors of QM Perception Assessments

Key operations for Authors of QM Perception Assessments

La construcción de la política exterior de Rusia hacia Serbia: entre el pragmatismo y el Eurasianismo (2007-2015)

Esta monografía defenderá que la Rusia contemporánea cuenta con una ideología formada a partir de los elementos imperiales y religiosos previos a la Unión Soviética además de elementos políticos propios de la URSS como la colectividad y la oposición a occidente. La Rusia de Putin ha recobrado sus capacidades para defender sus intereses en el mundo frente a la injerencia de occidente, y en el caso de Serbia esto se hará evidente a través de la importancia de los lazos culturales e históricos reforzados por los vínculos económicos y estratégicos que representa la presencia de Rusia en Serbia. Los principales autores sobre los que se trabajará son Alexander Dugin y Alexander Panarin.