Long-term transcutaneous monitoring of oxygen tension and carbon dioxide at 42 degrees C in critically ill neonates: improved performance of the tcpo2 monitor with topical metabolic inhibition.

Whereas during the last few years handling of the transcutaneous PO2 (tcPO2) and PCO2 (tcPCO2) sensor has been simplified, the high electrode temperature and the short application time remain major drawbacks. In order to determine whether the application of a topical metabolic inhibitor allows reliable measurement at a sensor temperature of 42 degrees C for a period of up to 12 h, we performed a prospective, open, nonrandomized study in a sequential sample of 20 critically ill neonates. A total of 120 comparisons (six repeated measurements per patient) between arterial and transcutaneous values were obtained. Transcutaneous values were measured with a control sensor at 44 degrees C (conventional contact medium, average application time 3 h) and a test sensor at 42 degrees C (Eugenol solution, average application time 8 h). Comparison of tcPO2 and PaO2 at 42 degrees C (Eugenol solution) showed a mean difference of +0.16 kPa (range +1.60 to -2.00 kPa), limits of agreement +1.88 and -1.56 kPa. Comparison of tcPO2 and PaO2 at 44 degrees C (control sensor) revealed a mean difference of +0.02 kPa (range +2.60 to -1.90 kPa), limits of agreement +2.12 and -2.08 kPa. Comparison of tcPCO2 and PaCO2 at 42 degrees C (Eugenol solution) showed a mean difference of +0.91 (range +2.30 to +0.10 kPa), limits of agreement +2.24 and -0.42 kPa. Comparison of tcPCO2 and PaCO2 at 44 degrees C (control sensor) revealed a mean difference of +0.63 kPa (range 1.50 to -0.30 kPa), limits of agreement +1.73 and -0.47 kPa. CONCLUSION: Our results show that the use of an Eugenol solution allows reliable measurement of tcPO2 at a heating temperature of 42 degrees C; the application time can be prolongued up to a maximum of 12 h without aggravating the skin lesions. The performance of the tcPCO2 monitor was slightly worse at 42 degrees C than at 44 degrees C suggesting that for the Eugenol solution the metabolic offset should be corrected.

Armorial colorié de la Maison de Savoie et de ses alliances, depuis Bérold, comte de Maurienne, jusqu'aux enfants de Philippe II, comte de Bresse, et François I, roi de France, son petit-fils.

Suite de 54 blasons coloriés, avec quelques notes généalogiques.

Transcutaneous carbon dioxide tension in newborn infants: reliability and safety of continuous 24-hour measurement at 42 degrees C.

In 58 newborn infants a new iridium oxide sensor was evaluated for transcutaneous carbon dioxide (tcPCO2) monitoring at 42 degrees C with a prolonged fixation time of 24 hours. The correlation of tcPCO2 (y; mm Hg) v PaCO2 (x; mm Hg) for 586 paired values was: y = 4.6 + 1.45x; r = .89; syx = 6.1 mm Hg. The correlation was not influenced by the duration of fixation. The transcutaneous sensor detected hypocapnia (PaCO2 less than 35 mm Hg) in 74% and hypercapnia (PCO2 greater than 45 mm Hg) in 74% of all cases. After 24 hours, calibration shifts were less than 4 mm Hg in 90% of the measuring periods. In 86% of the infants, no skin changes were observed; in 12% of infants, there were transitional skin erythemas and in 2% a blister which disappeared without scarring. In newborn infants with normal BPs, continuous tcPCO2 monitoring at 42 degrees C can be extended for as many as 24 hours without loss of reliability or increased risk for skin burns.

Uhkaava ennenaikainen synnytys: hoitotyön prosessi Naistenklinikan osastolla 42 kätilöiden kokemana

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kuvata miten hoitotyön prosessi etenee uhkaavassa ennenaikaisessa synnytyksessä Naistenklinikan osastolla 42 kätilöiden näkökulmasta. Lisäksi selvitettiin, minkälaisia haasteita uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen hoitotyön prosessissa ilmenee. Opinnäytetyön tutkimusaineisto koottiin haastattelemalla viittä Naistenklinikan osastolla 42 työskentelevää kätilönä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Teemahaastatteluiden avulla pyrittiin saamaan vastauksia tutkimusongelmiin, jotka oli laadittu perehtymällä aihetta käsitteleviin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Saatu tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tulosten mukaan uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen hoidossa kätilön rooli korostuu potilaan kokonaistilanteen kartoittamisessa sekä äidin fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemisessa. Osastolla toteutettavaa hoitoa ohjaavat lääkärin antamat yksilölliset hoito-ohjeet ja määräykset, mutta kätilöillä on myös oma hoitotyön näkökulma työskentelyssään äitien kanssa. Kätilötyön näkökulmasta uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen hoito koostuu äidin ja sikiön fyysisen hyvinvoinnin sekä äidin psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemisesta. Fyysisen hyvinvoinnin tukemiseen kuuluvat lepohoidosta ja lääkehoidosta huolehtiminen, supistusten, vuotojen ja infektio-oireiden seuranta sekä sikiön voinnin tarkkailu. Psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehditaan pyrkimällä antamaan äideille riittävästi tukea, tietoa ja ohjausta sekä huomioimalla myös potilaan muun perheen jaksaminen. Uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen hoito on moniammatillista yhteistyötä, jossa kätilö toimii hoitotiimin koordinaattorina. Haasteellisimmaksi asiaksi hoitotyössä haastatteluihin osallistuneet kätilöt nimesivät äitien psyykkisen hyvinvoinnin tukemisen. Tämän opinnäytetyön tutkimustuloksia voidaan hyödyntää uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen hoitotyön prosessin arvioinnissa ja kehittämisessä Naistenklinikan osastolla 42. Lisäksi tätä opinnäytetyötä tullaan käyttämään lähteenä, kun osastolla 42 tehdään prosessikuvaus uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen hoidosta ja hoitopolusta.

42 V:n järjestelmät raskaassa kalustossa

Tämä insinöörityö tehtiin PKC Group Oy:lle. Työssä selvitettiin alan tutkimusten ja kirjallisuuden avulla 42 voltin käyttöjännitteen käyttöä raskaassa kalustossa. Korotettuun käyttöjännitteeseen siirtymistä on kaavailtu jo pitkään, ja yksi työn tarkoituksista onkin selvittää, mikä on järjestelmien nykytilanne. Insinöörityössä tarkastellaan 42 voltin käyttöjännitteen eri osa-alueita. Työssä tutkitaan uuden käyttöjännitetason tuomia uusia ongelmia. Työssä selvitetään komponenttien ero nykyisiin käyttöjännitetasojen komponentteihin ja samalla komponenttien saatavuutta, komponenttien kestävyyttä ja kustannuksia. Aihealueeseen liittyy myös uuden käyttöjännitetason mahdollistamat uudet sovellukset ajoneuvoissa, kuten yhdistettu käynnistin-laturi, täysin sähköiset ohjaus, ja jarrutusjärjestelmät ja täysin sähköinen ilmastointi. Työssä tarkastellaan uusien sovellusten tuomia etuja ja haittoja nykyisiin järjestelmiin verrattuna. 42 voltin järjestelmä vaatii yleistyäkseen standardin, jonka puitteissa ajoneuvoteollisuus voi toimia ja kehittää tuotteittaan. Työn lopputuloksena lukija saa käsityksen, missä tällä hetkellä ajoneuvoteollisuuden ja nimenomaan raskaan kaluston tutkimus korotetun käyttöjännitteen osalta etenee.

Influenza and Other Respiratory Virus Weekly Activity Report, October 18, 2008, Week 42

Weekly report of the Iowa Influenza Surveillance Network produced by the Iowa Department of Public Health.