The biogenic origin of needle fibre calcite

Needle fibre calcite is one of the most ubiquitous habits of calcite in vadose environments (caves deposits, soil pores, etc.). Its origin, either through inorganic, indirect or direct biological processes, has long been debated. In this study, investigations at 11 sites in Europe, Africa and Central America support arguments for its biogenic origin. The wide range of needle morphologies is the result of a gradual evolution of the simplest type, a rod. This rod is the elementary brick which, by aggregation and welding, builds more complex needles. The absence of cross-welded needles implies that they are welded in a mould, or under a longitudinal and unidirectional constraint, before being released inside the soil pores. The difference between the lengthening of the needles and the c axis can be explained by the existence of needles observed under a scanning electron microscope in organic sleeves, which can act as a mould during rod growth. Complex morphologies with epitaxial outgrowths on straight rods cannot have grown entirely inside organic microtubes; they must result from soil diagenesis after the release of straight rods in a soil-free medium. Whisker crystals are interpreted as the result of growth and coalescence of euhedral crystals on a rod. Rhomb chains are considered to be the consequence of successive epitaxial growth steps on a needle during variations in growth conditions. Isotopic signatures for needle fibre calcite vary from -16.63[per mille] to +1.10[per mille] and from -8.63[per mille] to -2.25[per mille] for Delta13C and Delta18O, respectively. The absence of high Delta18O values for needle fibre calcite precludes a purely physicochemical origin (evaporative) for this particular habit of calcite. As epitaxial growth cannot precipitate in the same conditions as initial needles, needle fibre calcite stable isotopic signatures should be used with caution as a proxy for palaeoenvironmental reconstructions. In addition, it is suggested that the term needle fibre calcite should be kept for the original biogenic form. The other habit should be referred to as epitaxial forms of needle fibre calcite.

Conduit artery compliance and distensibility are not necessarily reduced in hypertension.

The goal of this study was to investigate whether the elastic behavior of conduit arteries of humans or rats is altered as a result of concomitant hypertension. Forearm arterial cross-sectional compliance-pressure curves were determined noninvasively by means of a high precision ultrasonic echo-tracking device coupled to a photoplethysmograph (Finapres system) allowing simultaneous arterial diameter and finger blood pressure monitoring. Seventeen newly diagnosed hypertensive patients with a humeral blood pressure of 163/103 +/- 4.4/2.2 mm Hg (mean +/- SEM) and 17 age- and sex-matched normotensive controls with a humeral blood pressure of 121/77 +/- 3.2/1.9 mm Hg were included in the study. Compliance-pressure curves were also established at the carotid artery of 16-week-old anesthetized spontaneously hypertensive rats (n = 14) as well as Wistar-Kyoto normotensive animals (n = 15) using the same echo-tracking device. In these animals, intra-arterial pressure was monitored in the contralateral carotid artery. Mean blood pressures averaged 197 +/- 4 and 140 +/- 3 mm Hg in the hypertensive and normotensive rats, respectively. Despite the considerable differences in blood pressure, the diameter-pressure and cross-sectional compliance-pressure and distensibility-pressure curves were not different when hypertensive patients or animals were compared with their respective controls. These results suggest that the elastic behavior of a medium size muscular artery (radial) in humans and of an elastic artery (carotid) in rats is not necessarily altered by an increase in blood pressure.

The Flexural Fatigue Strength of Prestressed Steel I-Beams, HR-73, 1962

The purpose of this investigation was to study the flexural fatigue strength of two prestressed steel I-beams which had previously been fabricated in connection with a jointly sponsored project under the auspices of the Iowa State Highway Commission. The beams were prestressed by deflecting them under the action of a concentrated load at the center of a simple span, then welding unstressed high strength steel plates to the top and bottom flanges to retain a predetermined amount of prestress. The beams were rolled sections of A36 steel and the plates were USS "T-1" steel. Each of the two test specimens were subjected to an identical repeated loading until a fatigue failure occurred. The loading was designed to produce stresses equivalent to those which would have occurred in a simulated bridge and amounted to 84 percent of a standard H-15 live load including impact. One of the beams sustained 2,469,100 repetitions of load to failure and the other sustained 2,756,100 cycles. Following the fatigue tests, an experimental study was made to determine the state of stress that had been retained in the prestressed steel beams. This information, upon which the calculated stresses of the test could be superimposed, provided a method of correlating the fatigue strength of the beams with the fatigue information available on the two steels involved.

Investigation of Steel-Stringer Bridges: Superstructures and Substructures, Volume I, TR-522, 2007

There are hundreds of structurally deficient or functionally obsolete bridges in the state of Iowa. With the majority of these bridges located on rural county roads where there is limited funding available to replace the bridges, diagnostic load testing can be utilized to determine the actual load carrying capacity of the bridge. One particular family or fleet of bridges that has been determined to be desirable for load testing consists of single-span bridges with non-composite, cast-in-place concrete decks, steel stringers, and timber substructures. Six bridges with poor performing superstructure and substructure from the aforementioned family of bridges were selected to be load tested. The six bridges were located on rural roads in five different counties in Iowa: Boone, Carroll, Humboldt, Mahaska, and Marshall. Volume I of this report focuses on evaluating the superstructure for this family of bridges. This volume discusses the behavior characteristics that influence the load carrying capacity of this fleet of bridges. In particular, the live load distribution, partial composite action, and bearing restraint were investigated as potential factors that could influence the bridge ratings. Implementing fleet management practices, the bridges were analyzed to determine if the load test results could be predicted to better analyze previously untested bridges. For this family of bridges it was found that the ratings increased as a result of the load testing demonstrating a greater capacity than determined analytically. Volume II of this report focuses on evaluating the timber substructure for this family of bridges. In this volume, procedures for detecting pile internal decay using nondestructive ultrasonic stress wave techniques, correlating nondestructive ultrasonic stress wave techniques to axial compression tests to estimate deteriorated pile residual strength, and evaluating load distribution through poor performing timber substructure elements by instrumenting and load testing the abutments of the six selected bridges are discussed. Also, in this volume pile repair methods for restoring axial and bending capacities of pile are developed and evaluated.

Wind Loads on Dynamic Message Cabinets and Behavior of Supporting Trusses, TR-612, 2013

Large Dynamic Message Signs (DMSs) have been increasingly used on freeways, expressways and major arterials to better manage the traffic flow by providing accurate and timely information to drivers. Overhead truss structures are typically employed to support those DMSs allowing them to provide wider display to more lanes. In recent years, there is increasing evidence that the truss structures supporting these large and heavy signs are subjected to much more complex loadings than are typically accounted for in the codified design procedures. Consequently, some of these structures have required frequent inspections, retrofitting, and even premature replacement. Two manufacturing processes are primarily utilized on truss structures - welding and bolting. Recently, cracks at welding toes were reported for the structures employed in some states. Extremely large loads (e.g., due to high winds) could cause brittle fractures, and cyclic vibration (e.g., due to diurnal variation in temperature or due to oscillations in the wind force induced by vortex shedding behind the DMS) may lead to fatigue damage, as these are two major failures for the metallic material. Wind and strain resulting from temperature changes are the main loads that affect the structures during their lifetime. The American Association of State Highway and Transportation Officials (AASHTO) Specification defines the limit loads in dead load, wind load, ice load, and fatigue design for natural wind gust and truck-induced gust. The objectives of this study are to investigate wind and thermal effects in the bridge type overhead DMS truss structures and improve the current design specifications (e.g., for thermal design). In order to accomplish the objective, it is necessary to study structural behavior and detailed strain-stress of the truss structures caused by wind load on the DMS cabinet and thermal load on the truss supporting the DMS cabinet. The study is divided into two parts. The Computational Fluid Dynamics (CFD) component and part of the structural analysis component of the study were conducted at the University of Iowa while the field study and related structural analysis computations were conducted at the Iowa State University. The CFD simulations were used to determine the air-induced forces (wind loads) on the DMS cabinets and the finite element analysis was used to determine the response of the supporting trusses to these pressure forces. The field observation portion consisted of short-term monitoring of several DMS Cabinet/Trusses and long-term monitoring of one DMS Cabinet/Truss. The short-term monitoring was a single (or two) day event in which several message sign panel/trusses were tested. The long-term monitoring field study extended over several months. Analysis of the data focused on trying to identify important behaviors under both ambient and truck induced winds and the effect of daily temperature changes. Results of the CFD investigation, field experiments and structural analysis of the wind induced forces on the DMS cabinets and their effect on the supporting trusses showed that the passage of trucks cannot be responsible for the problems observed to develop at trusses supporting DMS cabinets. Rather the data pointed toward the important effect of the thermal load induced by cyclic (diurnal) variations of the temperature. Thermal influence is not discussed in the specification, either in limit load or fatigue design. Although the frequency of the thermal load is low, results showed that when temperature range is large the restress range would be significant to the structure, especially near welding areas where stress concentrations may occur. Moreover stress amplitude and range are the primary parameters for brittle fracture and fatigue life estimation. Long-term field monitoring of one of the overhead truss structures in Iowa was used as the research baseline to estimate the effects of diurnal temperature changes to fatigue damage. The evaluation of the collected data is an important approach for understanding the structural behavior and for the advancement of future code provisions. Finite element modeling was developed to estimate the strain and stress magnitudes, which were compared with the field monitoring data. Fatigue life of the truss structures was also estimated based on AASHTO specifications and the numerical modeling. The main conclusion of the study is that thermal induced fatigue damage of the truss structures supporting DMS cabinets is likely a significant contributing cause for the cracks observed to develop at such structures. Other probable causes for fatigue damage not investigated in this study are the cyclic oscillations of the total wind load associated with the vortex shedding behind the DMS cabinet at high wind conditions and fabrication tolerances and induced stresses due to fitting of tube to tube connections.

Hiiliteräspalkin kuitulaserhitsaus

Hitsaavassa teollisuudessa kilpailukyvyn säilyttäminen ja mahdollinen parantaminen edellyttää hitsauksen tehokkuuden nostoa. Laserhitsauksen nopeus, tarkkuus, tasainen laatu ja aikaansaatava syvä tunkeuma ovatkin vakiinnuttaneet menetelmän vankan aseman tehokkaana valmistusmenetelmänä. Sähkön ja heliumin hinnan nousu ovat pakottaneet teollisuuden miettimään entistä tehokkaampien ja ympäristöystävällisempien laserlähteiden hankkimista. Kuitulaserin korkea hyötysuhde, hyvä säteenlaatu, suuri teho ja matalat käyttökustannukset ovat herättäneet kiinnostusta laserhitsaavassa teollisuudessa. Diplomityössä keskityttiin kuitulaserhitsauksen soveltamiseen. Työn tavoitteena oli parantaa kuitulaserhitsausmenetelmän ymmärrystä ja saada käsitys siitä, miten valitaan hitsausparametrien arvot, ja soveltuuko kuitulaser teolliseen tuotantoon. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään peruskokeilla optimaaliset hitsausparametrit, joilla syntyy hyvin tunkeutunut, vähän huokosia sisältävä, ja ulkoisesti laadukas hitsi, sekä optimaalinen hitsin tunkeumaprofiili. Lopuksi hitsausparametreja testattiin tuotteen hitsauksessa. Kuitulaser soveltuu erinomaisesti hiiliteräksen hitsaukseen ja hyvin erikoislujien terästen hitsaukseen, kun teräksen hiili- ja rikkipitoisuudet ovat matalia. Sillä on laaja parametrialue. Yleisimmät hitsausvirheet ovat vajaa hitsautumissyvyys ja huokoset. Tässä diplomityössä keskityttiin etsimään yhdelle valmistettavalle tuotteelle optimaaliset kuitulaserhitsausparametrit. Kuitulaserin laser- ja prosessiparametrien vaikutusta hitsiin ei ole juurikaan tutkittu. Diplomityön kokeiden perusteella olisi hyvä tehdä eri materiaalien jatkotutkimusta railonvalmistuksen, kuten liitoksen oksidikerroksen ja ilmaraon sekä suojakaasun, vaikutuksesta hitsiin. Kuitulaserin hyvä säteenlaatu ja muut laser-parametrit ovat tuoneet mukanaan prosessiin uusia ilmiöitä, joita on syytä tutkia lisää.

Hitsausparametrien vaikutus rakenneteräksen MAG-hitsin laatuun

Työn tavoitteena oli löytää teräksen S355 MAG alapienahitsaukselle, 6mm:n levypaksuudelle sellaiset parametri-ikkunat, joissa hitsin ja perusaineen liittyminen on mahdollisimman jouheva. Hitsin laadunja hitsausparametrien välille pyritiin löytämään matemaattista korrelaatiota. Työ painottui hitsin muotoon sekä hitsin ja perusaineen liittymiseen. Työstä saatuja tuloksia käytettiin hitsattaessa väsytyskoekappaleita mutta niiden tutkiminen ei sisältynyt tähän työhön. Työssä haettiin parametreja a-mitaltaan 4mm:n alapienahitsille kahdeksalle yleisesti käytetylle hitsauslangalle, joista kolme oli umpilankaa, neljä metallitäytelankaa ja yksi rutiilitäytelanka ja kaasuina käytettiin kahta argon hiilidioksidi seoskaasua ja kahta argon helium seoskaasua.

LM-vesiturbiinin tuotteistaminen

Tämän työn tarkoituksena on kehittää LM-vesiturbiini tuotantoon soveltuvaksi, käytöltään pitkäikäiseksi ja helposti huollettavaksi tuotesarjaksi. Työn ohjaavana runkona on käytetty VDI-Richtlinie 2221: 'Kehitystyön ja konstruoinnin yleinen kulku', mukaista järjestelmää. Lisäksi on käytetty valmistuksellista modulointia tuotteen osien suunnittelussa. Erityisesti on huomioitu tuotteen koko elinkaaren aikaiset kustannukset (LCC) ja sen vaatimukset mitoitukseen. LM-vesiturbiinistaon kehitetty kolmen erikokoisen laitteiston tuotesarja. Tuoteperheen yksittäisistä sylinteriryhmistä voidaan koota joustavasti erikokoisia ja -tehoisia energiantuotantoyksiköitä, jotka soveltuvat käyttöön hyvin pieniinkin virtauksiin ja putouskorkeuksiin. Piensarjatuotantoon hyvin soveltuvat materiaalit on valittu silmälläpitäen mahdollisimman edullista kokonaiskustannusta. Kiertomäntä laitteiston toiminnan kannalta tärkeimpänä ja siten vaativimpana osana on edellyttänyt laserhitsausta ja -leikkausta sekä koekappaleiden valmistusta, joiden perusteellalopulliseen rakenteeseen on päädytty. Mitoitus perustuu perinteisiin lujuuslaskentamenetelmiin, joiden avulla eri osien kestävyys käyttöolosuhteissa on pyrittysaamaan luotettavaksi vähintään 20 vuoden kestoiälle ja väsymiskestävyyteen käytön aikaisissa vaihtelevissa olosuhteissa. Kiertomäntä on ns. kevytrakenne koostuen ohutlevykennorakenteesta ja täytteenä olevasta kompound-materiaalista.

Laser-MAG-hybridihitsauksen käyttöönotto laivan rungon valmistuksessa

Perinteisten kaarihitsausmenetelmien suhteellisen suuri lämmöntuonti aiheuttaa huomattavia muodonmuutoksia laivan rungon valmistusprosessin alkuvaiheessa. Muodonmuutosten seurauksena rakenteiden mitta- ja muototarkkuus heikkenee, mikä lisää oikaisu- ja sovitustyötä myöhemmissä työvaiheissa. Hitsausmuodonmuutoksia voidaan vähentää siirtymällä käyttämään laser-MAG-hybridihitsausta, jossa lämmöntuonti on merkittävästi pienempi kuin kaarihitsauksessa. Näin kyetään oleellisesti leikkaamaan oikaisu- ja sovitustyöstä syntyviä kustannuksia. Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää tuotantovalmiiksi kuitulaser- ja MAG-hitsauksen yhdistelmäprosessi Aker Yards Oy:n Turun telakalla loppuvuoden 2006 aikana. Hitsauslaitteiston asennus oli valmistunut kesäkuussa 2006, minkä jälkeen aloitettiin luokituslaitoksen hyväksymän koeohjelman hitsaukset. Käyttöönotto suunnitelmaan sisältyvä koehitsausohjelma oli laadittu Det Norske Veritaksen julkaisemaa ohjetta (Guidelines no. 19) mukaillen. Ensimmäiseksi määritettiin hitsauskokeiden avulla prosessille laadun ja tehokkuuden suhteen optimaalinen railogeometria. Seuraavaksi optimoitiin prosessin hitsausparametrit 6 mm:n aineenpaksuudelle hyödyntäen Taguchi-koesuunnittelumenetelmää. Tämän jälkeen optimiparametreilla hitsattiin koekappale väsytyskokeisiin, jotka suoritettiin Teknillisen korkeakoulun laivalaboratoriossa. Väsytyskoetulokset täyttivät luokituslaitoksen vaatimukset. Myös hitsauksen menetelmäkoe suoritettiin hyväksytetysti. Viimeinen koeohjelman mukainen hitsauskoesarja tehtiin prosessiparametrien sallittujen vaihtelurajojen määrittämiseksi. Diplomityön tavoite täyttyi joulukuussa 2006, jolloin 'laivan kansipaneeli hitsattiin ensimmäistä kertaa uudella hitsausprosessilla. Hitsauksen laatu korreloi hyvin menetelmäkokeen tulosten kanssa ¿ hitsit olivat tasalaatuisia ja ne täyttivät B-luokan vaatimukset.

Characterizing the impact of minor cannula design modification.

OBJECTIVE: Bench evaluation of the hydrodynamic behavior of venous cannulas is a valuable technique for the analysis of their performance during cardiopulmonary bypass (CPB). The aim of this study was to investigate the effect of the internal diameter of the extracorporeal connecting tube of venous cannulas on flow rate (Q), pressure drop (delta P), and cannula resistance (delta P/Q²) values, using a computer assisted test bench.¦METHODS: An in vitro circuit was set up with silicone tubing between the test cannula encased in a movable reservoir, and a static reservoir. The delta P, defined as the difference between the drainage pressure and the preload pressure, was measured using high-fidelity Millar pressure transducers. Q was measured using an ultrasonic flowmeter. Data display and data recording were controlled using virtual instruments in a stepwise fashion.¦RESULTS: The 27 F smartcanula® with a 9 mm connecting tube diameter showed 17% less resistance compared to that with an 8 mm connecting tube diameter. Q values were 7.22±0.1 and 7.81±0.04 L/min for cannulas with 8 mm and 9 mm connecting tube diameters, respectively. The delta P/Q² ratio values were 72% lower for the Medtronic cannula with a 9 mm connecting tube diameter compared to that with an 8 mm connecting tube diameter. Q values for the Medtronic cannula were 3.94±0.23 and 6.58±0.04 L/min with 8 mm and 9 mm connecting tube diameters, respectively. The 27 F smartcanula® showed 13% more flow rate compared to the 28 F Medtronic cannula using the unpaired Student t-test (p<0.0001).¦CONCLUSIONS: Our results demonstrated that Q was increased but delta P and delta P/Q² values were significantly decreased when the connecting tube diameter was increased for venous cannulas. The connecting tube diameter significantly affected the resistance to liquid flow through the cannula. Smartcanulas® outperform Medtronic cannulas.

Pulssi-MAG-hitsauksen optimointi ultralujille rakenneteräksille

Diplomityön tavoitteena oli optimoida pulssi-MAG-hitsaus parametreja ultralujan rakenneteräksen OPTIM 960 QC hitsin lujuuden ja väsymiskestävyyden kannalta. Työssä tutkittiin parametrien, erityisesti pulssituksen vaikutusta hitsingeometriaan ja kovuusprofiiliin hitsiaineessa ja HAZ-alueella. Kirjallisuus osiossa perehdytään pulssi-MAG-hitsauksen prosessiparametreihin, erityisesti niiden vaikutukseen lämmöntuontiin, saavutettavaan kovuuteen ja näin ollen lujuuteen sekä väsymiskestävyyteen. Kokeellisessa osassa koehitsejä tutkittiin SLM (structural lightmethod) - menetelmällä ja kovuusmittauksin. Parametrien vaikutusta laatuhitsin tuottavaan hitsausenergiaan tutkittiin visuaalisesti ja jäähtymisaikamittauksin. Parametrien käyttäytymistä tutkittiin lyhyesti oskilloskoopin ja suurnopeuskuvauksen avulla. Laadukkaiden hitsien saavuttaminen vaati, että keskinäinen tasapaino pulssi parametrien välillä on kunnossa. Virtasuhteen tulee olla n. 30 %. Langansyötön lisäys vaatii taajuuden ja pulssiajan nostoa. Pehmenneen vyöhykkeen syntyä karkearakeiselle vyöhykkeelle saadaan rajoitettua, mutta uloimpien vyöhykkeiden pehmenemisen ehkäiseminen vaatii esim. jäähdytystä ja perusaineen koostumuksen tarkistamista. Liitoksen väsymiskestävyyden kannalta lämmöntuonti ei ole kriittinen tekijä. Väsymiskestävyysluokka 150 on saavutettavissa ilman jälkikäsittelyä. Jatkotutkimuksissa tulee keskittyä vielä syvemmin prosessiparametrien vaikutuksien hallintaan ja kehittää ulkoista jäähdyttämistä.

Metsäkonetuotannon hitsauksen robotisointi

Diplomityön tavoitteena oli selvittää robottihitsauksen antamat mahdollisuudet metsäkoneen runkorakenteiden hitsauksessa. Työn teoriaosassa selvitettiin kaarihitsauksen automatisointia ja sen tuomia etuja manuaaliseen hitsaukseen verrattuna. Työssä käytiin läpi kaarihitsauksen automatisointiinsoveltuvat robottivaihtoehdot, nykyaikaisen robotin hitsausvarustus, sekä kappaleenkäsittelylaitteet ja robotisoidun käytön turvallisuus. Hitsauksen robotisointiin soveltuvat eri hitsausmenetelmät ja perinteisten menetelmien tehostamiskeinot käytiin lävitse teoriaosuudessa. Hitsaustuotannon laatuun vaikuttavia asioitaja robottihitsattavan kappaleen suunnittelun huomioonottamista tuotesuunnittelussa tarkasteltiin myös työn teoriaosuudessa. Käytännön osiossa tarkasteltiin robotilla hitsattavat tuotteet ja tehtiin niille luoksepäästävyystarkasteluja. Laadittiin vaatimusluettelo tarvittavalle hitsausrobottilaitteistolle ja mallinnettiin erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja hitsausrobottiympäristöstä kaarihitsauksen graafista simulointiohjelmaa käyttäen. Vertailtiin eri laitetoimittajilta saatuja 'avaimet käteen'- periaatteella tarjottuja ratkaisuja janiiden vastaavuutta laadittuun vaatimusluetteloon sekä eri laiteratkaisujen keskinäistä paremmuutta kyseiseen tapaukseen. Päätuotteille määritettiin hitsausajat ja selvitettiin laitteiston hitsauskapasiteettia. Investoinnin taloudellista kannattavuutta tarkasteltiin eri laskentamenetelmien avulla. Lopuksi arvioitiin hitsaustuotannon jatkokehitystarpeita tulevaisuutta ajatellen.

Hitsauksen joustava laadunhallinta tilauskonepajassa

Diplomityön tavoitteena oli hitsauksen laadunhallinnan kuvaaminen ja kehittäminen ISO 9001 laadunhallintajärjestelmän ja uudistetun hitsauksen laatuvaatimusstandardin SFS-EN ISO3834-2:n mukaisesti tilauskonepajaan. Diplomityö koostuu teoriaosasta ja käytännön osasta. Teoriaosassa on käsitelty yleisiä laadunhallintaan liittyviä asioitasekä hitsauksen laadunhallintaan liittyviä asioita. Tarkastelun kohteina ovat olleet laadunhallinnan vaikutukset kilpailukykyyn sekä laadunhallinnan työkalut. Hitsauksen laadunhallintaa on käsitelty hitsatun rakenteen ja hitsausliitoksen laatuvaatimuksien, hitsaukseen vaikuttavien viranomaismääräysten sekä työturvallisuuden näkökulmista. Käytännön osassa kerrotaan hitsauksen laatujärjestelmän rakentamisesta Lievestuoreella sijaitsevaan TTP-Yhtiöt Oy:n tilauskonepajaan. Yrityksen hitsaustoiminnan nykytilanne arvioitiin ja sen pohjaltalaadittiin hitsauksen laatukäsikirja. Hitsauksen laatukäsikirja rakennettiin noudattaen hitsauksen laatuvaatimusstandardia SFS-EN ISO 3834-2 ja käyttäen apuna yrityksen ISO 9001:2000 laatukäsikirjaa. Tilauskonepajassa hitsauksen toimintajärjestelmältä vaaditaan joustavuutta, koska asiakkaiden hitsaustyölle asettamat vaatimukset vaihtelevat suuresti. Diplomityössä kuvataan esimerkin avulla hitsausohjeiden laatiminen, joka muodostaa yhden keskeisen osa-alueen hitsauksen laadunhallintajärjestelmästä. Hitsauksen laatujärjestelmän rakentamisen aikana hitsaushenkilöstöä informoitiin laatujärjestelmän edellyttämistä toimenpiteistä ja muutoksista luentojen avulla. Työn tuloksena saatiin myös yrityksen hitsaustoimintojen kehittämiseen, tehostamiseen sekä henkilökunnan koulutukseen liittyviä jatkotoimenpiteitä esille.

Osavalmistuksen kustannustehokkuuden arviointi

Tämän diplomityön tarkoituksena oli selvittää osavalmistuksen kustannustehokkuutta Ruukki Engineering Seinäjoen palvelukeskuksessa. Osavalmistuksessa osia leikataan, särmätään ja viimeistellään kokoonpanohitsaukseen soveltuviksi komponenteiksi. Kustannustehokkuuden selvittämisessä käytettiin aikaan perustuvia mittausmenetelmiä, joiden pohjalta laskettiin tuotteen toteutuneita kustannuksia. Toteutuneita kustannuksia verrattiin hinnoittelutaulukoihin. Vertailussa havaittiin, että kaikkia työvaiheita ei ollut hinnoiteltu lainkaan. Erot hinnoittelun ja toteutuneiden kustannusten välillä olivat merkittäviä. Työssä tutkittiin myös jalostavan ajan osuutta kokonaisläpäisyajasta. Mitattuja tietoja verrattiin kahteen aikaisemmin tehtyyn tutkimukseen. Osavalmistuksessa aikaa kuluu paljon välivarastoissa ja työvaiheiden läpäisyajat olivat joidenkin työvaiheiden kohdalla pitkiä. Diplomityön tulokset olivat vertailukelpoisia muiden tutkimustenkanssa ja olivat ennalta asetettujen hypoteesien mukaisia.

Hitsaussuojakaasujen tehokas ja taloudellinen käyttö

Suojakaasun päätehtävänä on suojata hitsaustapahtumaa ympäröivän ilman vaikutukselta. Päätehtävän lisäksi suojakaasullavoidaan vaikuttaa suoraan tai välillisesti lähes kaikkiin hitsauksen asioihin, joista laatu, tehokkuus ja taloudellisuus muodostuvat. Suojakaasuja tarvitsevat hitsausmenetelmät ovat: kaasukaarihitsausprosessit (MIG/MAG-, TIG- ja plasmahitsaus), laserhitsaus sekä näiden yhdistelmät eli hybridihitsausmenetelmät sekä MIG-juotto. Hitsaussuojakaasujen peruskaasu tänä päivänä on argon, johon hitsausprosessista tai materiaalistariippuen sekoitetaan hiilidioksidia, heliumia, vetyä tai happea. Pääsääntöisesti hitsaussuojakaasut ovat kahden komponentin kaasuja, mutta 3-komponenttikaasut ovat yleistymässä. Sopivalla suojakaasuseostuksella saadaan erittäin merkittävä hyöty tuottavuuden lisääntyessä ja laadun parantuessa. Suojakaasujen oikealla toimitusmuodolla on merkittävä vaikutus kokonaiskustannuksiin. Uudet, kehittyneet sekoitinlaitteet mahdollistavat tarkat osakomponenttien sekoittamiset hitsauspaikalla. Seokset ovat jatkuvasti analysoitavissa ja jäljitettävissä. Suojakaasujen kierrätys on erityisesti kalliiden kaasujen, kuten helium ja argon, kohdalta tulevaisuuden haaste ja mahdollisuus. Suojakaasulla on suuri merkitys hitsauksen tuottavuuteen, taloudellisuuteen ja myös hitsausympäristöön ja työturvallisuuteen. Robottihitsauksen lisääntyminen asettaa vaatimuksia, joihinoikein valitulla suojakaasulla voidaan myönteisesti vaikuttaa. Tehokashitsaus on valmistusprosessin tärkeä osa, jossa oikein valituilla suojakaasuilla saavutetaan merkittävä tuottavuuden lisäys vaikuttamalla kaariominaisuuksiin, tunkeumaan, roiskeisiin, nopeuteen, hitsimetallurgiaan, lämmöntuontiin ja hitsausympäristöön. Diplomityössä tutkittiin casena Peikko Finland Oy:n suojakaasujärjestelmät, niiden tehokkuus, toimivuus ja sopivuus konepajan tuotantoon ja erityisesti robottihitsaukseen.