Correspondance : 1812-1876. IV. 1854-1863 / George Sand

Collection : Bibliothèque contemporaine

Correspondance : 1812-1876. VI. 1870-1876 / George Sand

Collection : Bibliothèque contemporaine

Correspondance : 1812-1876. III. 1848-1853 / George Sand

Collection : Bibliothèque contemporaine

Colonization by mites of glacier-free areas in King George Island, Antarctica

This work aimed to investigate the ratio of colonization by terrestrial mites on ice-free areas created by the ongoing climate-induced melting of Antarctic glaciers. Glacier retreat opens new ice-free areas for the colonization by vegetation and animals. The study was undertaken on the Antarctic Specially Protected Area no. 128 (West Coast of the Admiralty Bay, King George Island, South Shetlands Islands). Transects marked between the Ecology, Baranowski and Windy Glaciers, and a sea shore were used to collect soil samples. Oribatid mites were found only on near-shore areas, on patches of vegetation of more than 30 years of age. The colonization by mite communities is strongly determined by the presence of plants.

Armeliaisuuslaitoksesta kuriositeetiksi : Kivennavan Lintulan nunnaluostarin miljöön muotoutuminen 1800-luvun lopulta 1930-luvulle

Zusammenfassung: Von einer Wohltätigkeitseinrichtung zur Kuriosität : wie sich das Milieu des Nonnenklosters Lintula in Kivinebb in der Zeit vom Ende des 19. Jahrhunderts bis in die 1930er Jahre wandelte

Suomi tiellä sivistyskieleksi. Suomenkielisen maantieteen sanaston kehittyminen ja kehittäminen 1800-luvulla

Tutkimukseni käsittelee suomen kielen sanaston kehitystä 1800-luvulla eli aikana, jolloin suomen kielestä kehittyi monialainen sivistyskieli. Esimerkkiaineistona on yhden erikoisalan, maantieteen sanasto. Suomen kirjakieli syntyi 1500-luvulla, mutta aluksi kirjoitettua kieltä tarvittiin pääasiassa uskonnollisissa yhteyksissä. 1800-luvun aikana kielen käyttöalat monipuolistuivat ja uutta sanastoa tarvittiin monien erikoisalojen tarpeisiin. Ryhdyttiin tietoisesti kääntämään tietokirjallisuutta ja kirjoittamaan eri aiheista. Tutkimukseni selvittää maantieteen sanaston kehittymistä sadassa vuodessa erityisesti maantieteen oppikirjoissa. Tutkimus kuvaa sanaston kehitystä teoreettisesti uudenlaisista lähtökohdista tarkastelemalla leksikaalista variaatiota. Variaatiota on kuvattu tarkasti sekä yksittäisten käsitteiden nimitysten kehityksenä että ilmiönä yleisesti. Tutkimus hyödyntää myös kognitiivista lähestymistapaa, etenkin sosiokognitiivisen terminologian teoriaa. Aineiston analyysin pohjalta syntyy kuva sanaston kehityksestä ja vakiintumisesta. Tutkimus kuvaa myös tapoja, joilla uusia käsitteitä nimettiin. Se pohtii eri nimeämistapojen suhdetta sekä kirjoittajien ja aikalaisten roolia sanaston vakiintumisessa. 1800-luvun maantieteen sanastossa on runsaasti variaatiota; vain harvojen käsitteiden nimitykset ovat vakiintuneita tai vakiintuvat nopeasti. Tämän variaation kuvaaminen leksikaalisena variaationa osoittautui tutkimuksessa hyväksi metodiksi. Koska kirjakieli oli vakiintumatonta, nimityksissä esiintyy paljon kontekstuaalista variaatiota esimerkiksi sanojen kirjoitusasuissa. Kirjoittajat myös pohtivat havainnollista tapaa nimetä käsitteitä, ja tästä aiheutuu onomasiologista variaatiota. Semasiologinen variaatio taas kertoo käsitejärjestelmän vakiintumattomuudesta. Aineiston sanaston lähtökohdat ovat vanhan kirjasuomessa, mutta tältä pohjalta luodaan valtava määrä uutta sanastoa tai otetaan aiemmin kirjakielessä käytettyjä nimityksiä uuteen merkitykseen. Tärkeä rooli on sekä nimitysten muodostamisella kotoisista aineksista että kääntämisellä, jossa malli saadaan toisesta kielestä mutta nimitysten ainekset ovat omaperäisiä.