Kokonaiskuva kapellimestari Kassilasta

Kirjallisuusarvostelu

Tuhtia evästä EU-keskustelijalle

Kirjallisuusarvostelu

Isien kokemuksia ja perhetutkimuksen teorioiden esittelyä suomeksi

Kirjallisuusarvostelu

Kylmän sodan kulttuuriset muukalaiset

Kirjallisuusarvostelu

Saaristomeren alueen alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelma

Moniviranomaisyhteistyönä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johdolla on laadittu öljyvahinkojen torjuntalain 13 §:n mukainen Saaristomeren alueen alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa torjuntatöiden nopea käynnistyminen ja torjuntatöiden laadukas toteuttaminen viranomaisten yhteistoimin kaikissa yhteistoiminta-alueella tapahtuvissa alusöljy- ja aluskemikaalivahinkotilanteissa. Suunnitelmassa on esitetty Saaristomeren alueen erityispiirteitä sekä eri viranomaisten ja muiden torjuntaan osallistuvien tehtäviä ja resursseja. Suunnitelmassa kuvataan torjuntatyön eri vaiheita ja niitä havainnollistetaan tarkemmin onnettomuustapauksista laadituin esimerkkikuvauksin. Kapeat ja karikkoiset väylät sekä saarten ja tärkeiden luonnonsuojelualueiden suuri määrä asettavat erityisiä haasteita torjuntatöille. Torjuntatöiden nopea käynnistyminen on ensiarvoisen tärkeää Saaristomeren yhteistoiminta-alueella. Nopean toiminnan kehittämiseen ja tähän sopivan kaluston hankintaan sekä harjoitustoimintaan tarvitaan lisäpanostusta jatkossa. Avovesikauden ulkopuolella tapahtuvien vahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunta sekä vahinkojätteen logistiikka ovat selkeitä kehittämisalueita lähitulevaisuudessa. Suurten merialueella tapahtuvien vahinkojen torjunnassa tarvitaan aina resursseja yhteistoiminta-alueen ulkopuolelta. Yhteistyötä ja koordinaatiota yhteistoiminta-alueiden välillä ja valtakunnallisella tasolla tulee kehittää ja kokonaisuus mm. päivitettyine uhkakuvineen laatia valtakunnallisen torjuntastrategian muotoon.

Työkoneen levypyörän kantavuus

Työkoneen vanteen kantavuuslaskentaan käytettävän taulukon epäiltiin tuottavan todellista huonompia kantavuuksia etenkin suurten offset-arvon vanteiden tapauksessa. Tutkimuksessa yhdestä tyypillistä kokoa edustavasta vannetyypistä valmistettiin offset-säädettävä erikoisvanne. Vanteen käytön aikaisia rasituksia seurattiin venymäliuska-antureilla koeajoradalla tavanomaisissa ajotilanteissa eri offset-arvoilla traktorilla vedettävän kuormitetun testivaunun avulla. Saatuja tuloksia vertailtiin vanteen elementtimallin tuloksiin ja käytettyjä kuormitusolettamia muutettiin. Tutkimuksen tuloksena kantavuuden laskentaan käytettävän taulukon todettiin toimivan pääosin mittauksen mukaisesti. Vanteen offset-arvolla on laskentataulukon mukaisesti merkittävä vaikutus vanteen keskiön väsymiskestävyyteen. Suurilla negatiivisilla offset-arvoilla vanteen kestoiän määrä ajo taisella alustalla, kun taas suurten positiivisten vanteiden väsymisvaurio aiheutuu pääosin kaltevalla pinnalla ajosta. Mittauksella pystyttiin osoittamaan laskentataulukon konservatiivinen olettama etenkin suurten negatiivisten offset-arvojen vanteille, jolla kyseenomaisten vanteiden väsymiskestoikää voidaan parantaa merkittävästi. Lisäksi laskentaohjelman tekemisessä käytettyjen kuormitus- ja reunaehto-olettamien vahvistettiin toimivan keskiön kannalta riittävällä tarkkuudella. Havainnolla on tärkeä rooli tulevissa elementtimenetelmään perustuvissa kantavuuslaskelmissa.

Standardized electrical tests for electrical equipment in road vehicles Case: Visedo Oy PowerMASTER M-frame

Electrical road vehicles were common at the begin of the 20th century but internal combustion engines took a victory from electrical motors in road vehicles. The acknowledgement of the environment, and the price and the availability of the crude oil are reasons for the comeback of the electrical vehicles. Advancement in industrial technology and political atmosphere in EU as the directive 20--20--20, which consists of reducing fossil emission, increasing renewable energy and increasing the energy efficiency, have made the electrification popular again. In this thesis tests based on standard ISO 16750--2 electrical loads for electrical equipment in road vehicles are made for Visedo Oy's PowerMASTER M-frame power electronics device. This device is designed for mainly drive trains in mobile work machines and marine vessels but can be used in other application in its power range which also includes road vehicles. The functionality of the device is tested with preliminary tests which act as a framework for the tests based on standards.

Vesien tila hyväksi yhdessä : Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2021

Vesienhoidon tavoitteena on saada pinta- ja pohjavedet vähintään hyvään tilaan ja estää hyvälaatuisten vesien tilan heikkeneminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu vesienhoitosuunnitelmat ja niiden tausta-aineistona olevat yksityiskohtaisemmat toimenpideohjelmat. Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016–2021 tarkentaa Kymijoen-Suomenlahden ja Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren-vesienhoitosuunnitelmia Keski-Suomen osalta. Toimenpideohjelmassa on kuvattu Keski-Suomen pinta- ja pohjavesien nykytila, vesiä muuttavat tekijät, vesien parantamistarpeet sekä esitetty tarvittavat toimenpiteet vesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Toimenpideohjelmassa on arvioitu yli 460 pintavesimuodostuman tila sekä 45 pohjavesialueen pohjaveden tila. Maakunnan luokiteltujen järvien pinta-alasta 22 % on erinomaisia, 71 % hyviä ja 7 % alle hyvän tilan. Luokiteltujen jokien pituudesta 7 % on erinomaisia, 41 % hyviä ja 52 % alle hyvän tilan. Ekologista tilaa heikentää erityisesti hajakuormitus, joka on pääosin peräisin maa-ja metsätaloudesta ja haja-asutuksesta. Paikoitellen myös pistekuormitus heikentää vesientilaa. Joet ovat järviä huonommassa tilassa muun muassa ihmistoiminnan aiheuttamien rakenteellisten ja hydrologisten muutosten vuoksi. Hyvässä kemiallisessa tilassa on 40 % järvipinta-alasta ja 41 % jokipituudesta. Huono kemiallinen tila johtuu kalojen elohopeasta, jonka on arvioitu olevan peräisin pääosin ilman kautta tulevasta laskeumasta. Maakunnassa on luokiteltu 239 I ja II luokan pohjavesialuetta. Pohjaveden kemiallista tai määrällistä tilaa uhkaavaa toimintaa on arvioitu olevan 45 pohjavesialueella. Näistä riskinalaisiksi on todettu 28 pohjavesialuetta, joista huonotilaisiksi on arvioitu 24 ja hyvätilaisiksi 4. Kaikilla huonotilaisilla pohjavesialueilla huonon tilan aiheuttaa pohjaveden kemiallinen tila. Teollisuus- ja yritystoiminta ja näiden synnyttämät pilaantuneet alueet, liikenne ja tienpito sekä maatalous aiheuttavat merkittävimmät uhkat pohjavedelle. Lisäselvityksiä riskinalaisuudesta ja tilasta on tarpeen tehdä 17 pohjavesialueella Maa- ja metsätalouden vesienhoitotoimenpiteillä pyritään erityisesti ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen. Esimerkiksi maatalouden suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja on esitetty nyt selvästi enemmän kuin 1. kaudella. Kunnostusojituksen vesiensuojelua tehostetaan perusvesiensuojelutason lisäksi muun muassa putkipadoilla ja vanhojen ojitusten aiheuttamia eroosiohaittoja torjutaan erillishankkeiden kautta. Pistekuormituksen vähentämiskesi esitetään muun muassa kahdeksan jätevedenpuhdistamon perusparantamista sekä turvetuotannon vesiensuojelua tehostetaan viidesosalla olemassa olevasta turvetuotantopinta-alasta. Vesistöjen rakentamiseen, säännöstelyyn ja kunnostukseen liittyviä toimenpiteitä on esitetty yhteensä 22 jokimuodostumalle ja 14 järvelle.. Pohjavesialueilla keskeisiä vesienhoitotoimenpiteitä ovat erityisesti pilaantuneiden alueiden kunnostukset, teiden talvisuolauksen vähentäminen ja suolaa vähemmän haitallisen aineen käyttöönotto sekä pohjavesisuojausten rakentaminen liikennealleille ja -väylille. Toimenpideohjelma on valmisteltu yhteistyössä vesienhoidon yhteistyöryhmän kanssa. Kansalaisia, viranomaisia ja sidosryhmiä on kuultu useissa suunnittelun eri vaiheissa

Behavioural, mensural, and ecological correlates of polygyny in the eastern meadowlark (Sturnella magna)

During 1982 and 1983 I studied male attributes and attributes of the territory of male Eastern Meadowlarks (Sturnella magna) in order to determine whether there was a correlation between any of the attributes investigated and the number of females attracted by a male. Seventeen males, nine of which were polygynous and eight monogamous, were studied in 1982 and sixteen males.of which .. seven were polygynous and nine ~onogamous, were studied in 1983. The study was conducted in Short Hills Park, 10 km southwest of St. Catharines, Ontario and was designed to compare two hypotheses: the "sexy son" hypothesis (Weatherhead and Robertson,1977) and the polygyny threshold model (Verner and Willson,1966, Orians, 1969). Male attributes investigated were male size and song behaviour. Six measures of male size were taken: weight, flattened and natural wing chord length, culmen length, bill depth and length of the tarsometatarsus. In 1983 song repertoire size and song versatility measures were investigated. Attributes of the territory studied were: territory size, density of plant stems, percentage plant cover and measures of vegetation structure. In 1983 Arthropods were collected from each territory and sorted according to taxonomic group and size. During 1983, territory attributes were sampled twice, once early and once later in the nesting season. Analysis of data involved univariate comparisons between monogamous and polygynous males using T-tests and multivariate comparisons were made using discriminant function analysis (DFA) and principle components analysis (PCA).No correlations were found between the number of females attracted with, .ny measure of male size or with me, .sures of song versatili or size of song repertoire. Also no correlation was found between terri size and the number of females nesting on a terri . Some attributes of the male's terri id distinguish between monog,mous and po s males of thistudy. Analysis of Arthropod numbers showed that e~ .eran counts were significantly great~r on polygynous territories, a1 the total numb~rs of Arthropods collected showed no s fico .nt differences between territories of monogamous and po males. DFA chose ear teran and Hymenopteran counts as multivariate discriminators; both variables we' e more vegetation revealed that there were no univariate differences between the two groups of males fOT 1982 stem densities, but ~ spp. and Solidago spp. were chosen DFA as multivariate discriminators. The total number of plant stems and of Vicia spp. stems were s ficantly the early 1983 ing on monogamous territories for however DFA found no multivariate discriminators" Variables concerned with the overall aspects of vegetation structure showed significant differences between territories of monogamous and polygynous males. DFA of the 1982 sampling of vegetation structure showed significantly greater mat depth and vegetation height on polygynous territories, a finding which was not supported, however, by peA. For the early 1983 sampling period, plant height was greater on polygynous territories. Multivariate analysis identified greater green cover on polygynous territories, greater ground cover on monogamous territories, and greater depth of mat material on monogamous territories as discriminators between territories of monogamous and polygynous males. A DFA on the major variables of the study showed no significant difference between the territories of monogamous and polygynous male Meadowlarks. Of the correlations found, some were for non-prey Arthr~ods, for cover plants with very small samples sizes, or for variables which were greater for monogamous males during one sampling period and polygynous males during the next. While multivariate discriminators were found, peA showed no grouping of monogamous or polygynous males according to any of the variables investigated. On the basis of the univariate and multivariate analysis of major variables, I concluded that there were no correlations between the number of females attracted with male attributes and no unambiguous correlation with attributes of the territory. My study does not unequivocally support either the "sexy son" or the polygyny threshold hypothesis.

Le rôle de la méthylation de l’ADN dans les fonctions cérébrales fronto-limbiques et la réactivité au stress quotidien

La sérotonine (5-HT) joue un rôle crucial dans l'étiologie des troubles mentaux comme la dépression majeure, les troubles de comportement et les troubles anxieux. Des études ont montré que des altérations précoces du système 5-HT peuvent potentiellement influencer le développement du cerveau et le fonctionnement du système fronto-limbique, engendrant des conséquences pour la régulation émotionnelle. Il existe aussi des évidences que le stress précoce peut affecter la méthylation de l'ADN résultant d'une altération de l'expression génique. Toutefois, le lien entre la méthylation de l'ADN et la réactivité comportementale à des facteurs de stress de la vie quotidienne est inconnu. La méthylation du gène transporteur 5-HT (SLC6A4) est d'un intérêt particulier, étant donné le rôle de SLC6A4 dans le développement du cerveau, les troubles mentaux et la régulation du stress. L'objectif de cette thèse est d'étudier l'association entre (1) les niveaux périphériques de méthylation de l'ADN dans le gène SLC6A4 et les réponses neurales aux stimuli émotionnels dans les circuits fronto-limbiques du cerveau, ainsi qu’entre (2) la méthylation périphérique de SLC6A4 et la réactivité comportementale au stress de la vie quotidienne. Nous explorons également l'association entre les réponses neuronales fronto-limbique à des stimuli émotionnels et la réactivité comportementale au stress de la vie quotidienne (3). À cette fin, vingt-deux personnes (11 femmes) d’âge moyen de 34,0 ans (SD : 1,5) avec différents niveaux de méthylation au gène SLC6A4 ont été recrutés à partir de deux études longitudinales. Les participants ont subi une analyse IRMf qui comprenait une tâche de traitement émotionnel. Un questionnaire en ligne sur la réactivité au stress quotidien de la vie a été réalisé pendant 5 jours consécutifs. Des analyses corrélationnelles et de régression ont été effectuées pour examiner les associations entre les variables primaires. Les résultats préliminaires de cette étude ont montré que la méthylation de l'ADN est associée à la désactivation significative du gyrus précentral et gyrus fusiforme respectivement face à des stimuli de peur et de tristesse. Aucune association significative n'a été observée entre les niveaux de méthylation et l'activation de l'amygdale. En outre, les scores obtenus aux variables de stress de la vie quotidienne tels que la détresse chronique ont été associées à la désactivation du précuneus et du cortex cingulaire postérieur face à la tristesse. Ces résultats suggèrent l'implication potentielle des processus épigénétiques dans l'activation cérébrale spécifique et la sensibilité au stress de la vie courante.

Análisis de la educación de adultos : comentario al 'Libro Blanco'.

Analizar la situación actual de la educación de Adultos partiendo de lo que el Ministerio de Educación y Ciencia, a través del documento llamado 'Libro blanco de la educación de Adultos' entiende por este tema. En esta investigación, se recoge el análisis de la educación de Adultos a través del libro blanco de la educación de Adultos. En primer lugar se intenta llegar a una definición del término atendiendo a varios organismos y autores como la UNESCO o Verner y Booth. Posteriormente se recogen los distintos objetivos que tiene la educación de adultos en las líneas generales. También se explican las áreas y contenidos que puede haber en este tipo de educación, como la formación personal. La compensación de estudios anteriores o la formación en derechos y responsabilidades cívicas. En segundo lugar, se detalla la metodología, de que apartados tiene que tener este tipo de educación. En tercer lugar, se hace referencia a la figura de los educadores, una de la más importante ya que es quien guía al educando en el aprendizaje de las materias y se enumeran una serie de roles y de perfiles que el educador debería de adoptar. Por último se cita la estructura y los agentes específicos de la educación de adultos. 1) La primera impresión que produzco leer el libro blanco fue que era imposible de concluir en algo. 2) Existe una confusión de educación de adultos generalizada, no solo por parte del Ministerio de Educación y Ciencia. 3) A pesar de este desconcierto por la confusión, se descubre también que se esta intentando sentar bases y luchar porque la educación de adultos ocupe en un futuro no muy lejano, el lugar que le corresponde. 4) En los objetivos del ministerio, se descubre que existen multitud de ambigüedades, de confusión, de falta de profundidad en muchos aspectos, de carencias de investigación de otros, de afirmaciones sin sopesar, de otras que son simplemente copia.