Modeling and control of multibody system with flexible appendages

The objective of this work is to describe the design and the implementation of an experiment to study the dynamics and the active control of a slewing multi-link flexible structure. The experimental apparatus was designed to be representative of a flexible space structure such as a satellite with multiple flexible appendages. In this study we describe the design procedures, the analog and digital instrumentation, the analytical modeling together with model validation studies carried out through experimental modal testing and parametric system identification studies in the frequency domain. Preliminary results of a simple positional control where the sensor and the actuator are positioned physically at the same point is also described.

Prediction of transients and control reactions in a transonic wind tunnel

This work describes a lumped parameter mathematical model for the prediction of transients in an aerodynamic circuit of a transonic wind tunnel. Control actions to properly handle those perturbations are also assessed. The tunnel circuit technology is up to date and incorporates a novel feature: high-enthalpy air injection to extend the tunnel’s Reynolds number capability. The model solves the equations of continuity, energy and momentum and defines density, internal energy and mass flow as the basic parameters in the aerodynamic study as well as Mach number, stagnation pressure and stagnation temperature, all referred to test section conditions, as the main control variables. The tunnel circuit response to control actions and the stability of the flow are numerically investigated. Initially, for validation purposes, the code was applied to the AWT ("Altitude Wind Tunnel" of NASA-Lewis). In the sequel, the Brazilian transonic wind tunnel was investigated, with all the main control systems modeled, including injection.

Solution of aerospace problems using structured and unstructured strategies

Products developed at industries, institutes and research centers are expected to have high level of quality and performance, having a minimum waste, which require efficient and robust tools to numerically simulate stringent project conditions with great reliability. In this context, Computational Fluid Dynamics (CFD) plays an important role and the present work shows two numerical algorithms that are used in the CFD community to solve the Euler and Navier-Stokes equations applied to typical aerospace and aeronautical problems. Particularly, unstructured discretization of the spatial domain has gained special attention by the international community due to its ease in discretizing complex spatial domains. This work has the main objective of illustrating some advantages and disadvantages of numerical algorithms using structured and unstructured spatial discretization of the flow governing equations. Numerical methods include a finite volume formulation and the Euler and Navier-Stokes equations are applied to solve a transonic nozzle problem, a low supersonic airfoil problem and a hypersonic inlet problem. In a structured context, these problems are solved using MacCormack’s implicit algorithm with Steger and Warming’s flux vector splitting technique, while, in an unstructured context, Jameson and Mavriplis’ explicit algorithm is used. Convergence acceleration is obtained using a spatially variable time stepping procedure.

Översiktsplan för skyddszoner, våtmarker och naturens mångfald i Raseborg och Ingå

Publikationen är en jordbrukets översiktsplan som utgördes på avrinningsområdet i Raseborg och Ingå kustområden under sommaren och hösten 2013. I arbetet kartlades särskilt behovet av skyddszoner vid åkrarna. Dessutom söktes objekt med biologisk mångfald, vårdbiotoper och lämpliga platser för våtmarker. Det visade sig finnas ett behov av skyddszon på åkrarna längs vattendragen på en sammanlagd sträcka av över 56 kilometer. Dessutom rekommenderas skyddszoner för sammanlagt 357 ha åkrar med översvämningsrisk och 813 ha åkrar på grundvattenområden. Planen inbegriper sammanlagt 25 våtmarksobjekt, som alla ska anläggas genom grävning. Sammanlagt 207 naturens mångfaldsobjekt och 30 vårdbiotoper hittades i jordbruksområdena. Till mångfaldsobjekten hör rikligt med trädbevuxna åkerholmar som är typiska för detta planeringsområde. Syftet med översiktsplanen är att inspirera jordbrukarna att vidta åtgärder för vattenskyddet och värna om mångfalden i landskapet och naturen. Åtgärderna är frivilliga för markägarna. Uppgifterna i planen kan användas som stöd för en mer detaljerad plan när man ansöker om finansiering för objekten. Planen baserar sig på terränginventeringar av objekten som företogs på basis av en kartundersökning och uppgifter från olika instanser. Av resultaten från kartläggningen skapades också ett material för geografisk information. I rapporten ges basinformation om området samt om anläggande och vård av objekt

Mynälahden Sarsalanaukon ja Musta-aukon ranta-alueiden monikäyttösuunnitelma

Tässä monikäyttösuunnitelmassa esitellään Mynälahden keskiosassa sijaitseville Sarsalanaukon ja Musta-aukon alueille maankäytön ja hoidon tavoitteet, joilla pyritään muun muassa kehittämään ruovikoituneiden alueiden hyötykäyttöä, ylläpitämään lajistollista monimuotoisuutta, edistämään Mynälahden vesientilaa sekä palauttamaan vanhaa kulttuurimaisemaa. Kasvillisuudeltaan umpeutuva ja vesialueiltaan mataloituva Mynälahti tarvitsee pikaisia hoitotoimia, jotta esimerkiksi vesialueen rehevöityminen voitaisiin pysäyttää. Tavoitteena on, että suunnitelmassa esitetyt maankäyttö- ja hoitosuositukset innostaisivat palauttamaan avoimia, niitettyjä ja/tai laidunnettuja rantamaisemia Mynälahdelle. Sarsalanaukolta ja Musta-aukolta löytyy runsaasti hienoja, hoitamisen arvoisia ranta-alueita! Sarsalanaukon ja Musta-aukon suunnittelualueen koko on reilut 6 000 hehtaaria, josta hieman yli 800 hehtaarille esitetään maankäyttötavoitteita. Kunnostettavia rantaniittyjä on yhteensä vajaat 180 hehtaaria, hyödynnettäviä vesiruovikoita noin 120 hehtaaria, poistettavia ruovikoita 160 hehtaaria, luonnonhoitopeltoja 55 hehtaaria ja suojavyöhykkeitä puolestaan noin 6 hehtaaria. Näiden lisäksi suunnittelu-alueelta löytyy potentiaalisia metsälaitumia noin 120 hehtaaria sekä noin 16 hehtaarin verran hakamaita. Suunnitelmassa käsitellään tärkeimmät/suurikokoisimmat maankäyttö- ja hoitosuositusalueet Sarsalanaukon ja Musta-aukon suunnittelualueella tekstien ja karttojen kera. Pienempikokoisista alueista on laadittu vain maankäyttö- ja hoitosuosituskartat. Kaikkein pienimpiä mökkirantoja ei aika- ja resurssipulan vuoksi voitu kartoittaa, vaan näistä annetaan monikäyttösuunnitelmassa maankäytön ja hoidon yleisohjeet. Monikäyttösuunnitelmassa esitetyt ranta-alueiden maankäyttö- ja hoitosuositukset ovat maanomistajille vapaaehtoisia, eikä niiden noudattaminen ole sitovaa. Sarsalanaukon – Musta-aukon monikäyttösuunnitelma on osa ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun pilottivaihetta, jonka yleisenä tavoitteena on edistää ranta-alueiden suunnittelua Lounais-Suomessa. Ranta-alueiden suunnittelua pyritään edistämään Lounais-Suomen pilottivaiheen jälkeen myös muualla Suomessa ympäristöministeriön asettaman ranta-alueiden monikäyttösuunnittelutyöryhmän (RAMOS) toimesta.

What we talk about when we talk about love

KORT REFERAT AV AVHANDLINGEN: Finns det skäl för att älska? Kan vi lova att älska någon hela livet? Är ovillkorlig kärlek endast ett ouppnåeligt ideal? Utgångspunkten för denna begreppsliga undersökning av kärlek är att många frågor som uppstår då vi börjar filosofera om begreppet är uttryck för förvirringar om vad vi talar om då vi talar om kärlek. Inspirerad av Ludwig Wittgensteins senare filosofi föreslår Kronqvist att många av dessa förvirringar kan upplösas genom att man reflekterar kring de olika samtal vi för om kärlek. Genom en sådan reflektion kan även vår förståelse för begreppet fördjupas. I avhandlingen behandlas olika frågor om kärlekens roll i vårt liv i ljuset av filosofiska diskussioner om (1) känslor (2) personlig identitet och (3) mening och moral. Diskussionen ger vid handen att många av de frågor vi ställs inför i reflektionen kring kärlek utmärks av att de inte kan ges ett för varje enskild människa giltigt, vetenskapligt svar. Istället ställer de oss inför en moralisk fråga: vilken plats är vi beredda att ge kärleken och andra människor i vårt eget liv? KORT FINSKT REFERAT AV AVHANDLINGEN: Voiko ihminen rakastaa, koska hänellä on siihen hyviä syitä? Voimmeko edes luvata elinikäistä rakkautta? Onko rakkaus ilman ennakkoehtoja vain saavuttamaton ihanne? Tämän rakkauden käsitteellisen tutkimuksen perusajatuksena on, että kysymykset, joita syntyy alkaessamme filosofoida rakkaudesta usein perustuvat väärinkäsityksiin siitä, mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme rakkaudesta. Ludwig Wittgensteinin myöhäisfilosofian inspiroimana Kronqvist ehdottaa, että rakkautta koskevien erilaisten keskustelujemme reflektointi voi ratkaista monia näistä sekaannuksista. Tällainen tarkastelu voi myös syventää rakkauden ymmärrystämme. Väitöskirja tarkastelee eri puolilta rakkauden merkitystä elämässämme, vetäen yhteyksiä (1) tunteita (2) identiteettiä ja (3) merkitystä ja moraalia koskeviin filosofisiin keskusteluihin. Voidaan todeta, että monet rakkautta koskevissa tarkasteluissamme esiin nousevat kysymykset ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niihin voi antaa jokaista ihmisyksilöä sitovaa, tieteellistä vastausta. Sensijaan ne asettavat meidät moraalisen kysymyksen eteen: minkä aseman olemme valmiita antamaan rakkaudelle ja toisille ihmisille omassa elämässämme?

Karvianjoen koskien valuma-alue 2 : Maatalousalueiden yleissuunnitelma

Suojavyöhykkeiden, monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Karvianjoen koskien valuma-alueella 2 tehtiin kesällä ja syksyllä 2013. Työssä päivitettiin aikaisemmat suojavyöhykesuositukset ja etsittiin uusia. Samalla etsittiin luonnon monimuotoisuuskohteita, perinnebiotooppeja sekä sopivia paikkoja kosteikoille. Yleissuunnitelman tavoitteena on innostaa viljelijöitä vesiensuojelutoimiin sekä vaalimaan maiseman ja luonnon monimuotoisuutta. Toimenpiteiden toteuttaminen on maanomistajille vapaaehtoista. Suunnitelman tietoja voidaan käyttää yksityiskohtaisen suunnittelun tukena haettaessa rahoitusta kohteiden toteuttamiseen. Raportissa esitellään inventoinnin tulokset ja kerrotaan asiaan liittyvää perustietoa alueesta ja vesistöistä. Tietoa tarjotaan suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustamisesta ja hoidosta. Suojavyöhyketarvetta vesistöjen varsilla on yhteensä 11,4 kilometriä. Pohjavesialueen peltoja on yhteensä 25 hehtaaria. Tulvapeltoja suunnitelmassa on 37 kohdetta, yhteensä 72 hehtaaria. Luonnon monimuotoisuuskohteita ehdotetaan 96 kappaletta. Perinnebiotooppeja on jäljellä 26, mutta moni näistä on kasvamassa umpeen. Suunnittelu on toteutettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimeksiannosta. Suunnitelman ovat laatineet Esko Vuorinen ja Petra Nyqvist Silvestris luontoselvitys oy:stä. Arvokkaita näkemyksiä, kommentteja ja tietoja saatiin asukastilaisuuksien osallistujilta ja alueen asukkailta yleissuunnittelun eri vaiheissa.

Germination and morphological characterization of the fruits, seeds, and seedlings of Pilosocereus gounellei

The present work examined the germination and morphology of the fruits and seeds of the cactus Pilosocereus gounellei (xique-xique) and describeb the different stages of seedling growth. Germination tests examined the effects of combinations of two illumination regimes (a 12 hour photoperiod and total darkness) and three temperature regimes (25, 30, and 20-30 ºC) on the seeds of this species. Germination counts were made daily until the 16th day after sowing and the germination percentage and velocity index, and average germination time were evaluated. Descriptions of seed morphology considered both their external and internal aspects. The processes of germination and seedling growth were evaluated during 150 days and eight developmental stages were identified based on morphological changes. The fruits of the xique-xique cactus are 40.67 ± 4.40 mm long and 48.09 ± 3.23 mm in diameter, weigh 53.85 ± 10.03 g, and contain 3713 ± 689.50 seeds. Alternating temperatures of 20-30 ºC together with a photoperiod of 12 hours of light resulted in the highest seed germination rate. The seeds are positively photoblastic and germination is epigeal and fanerocotyledonary. Seedling growth is slow, but at 150 days after sowing the plants had developed epicotyls, large numbers of thorns, and the whole plant averaged 59.56 mm in height.

Sexualitet i en brytningstid : en etisk analys av två finländska väckelserörelsers syn på samhälle, kyrka och homosexualitet åren 1970–2011

I avhandlingen redogörs för hur två finländska väckelserörelser, gammallaestadianismen och de väckta, under tre perioder mellan 1970 och 2011 har bearbetat frågor kring det moderna och senmoderna samhället och den förändrade kyrkan. I avhandlingen betraktas väckelserörelserna som storheter som står i kontakt med samhället och kyrkan och de förändringar som denna omvärld har genomgått. Särskilt uppmärksammas den kulturella brytningen mellan modernitet och senmodernitet, i vilken bl.a. förändringar i värdeklimatet (individualism, sekularisering, förändringar i sexualmoralen etc.) ingår. Denna brytning samt väckelserörelsernas reaktioner på den exemplifieras i avhandlingen med hjälp av en kartläggning av rörelsernas synpunkter på homosexualitet och samkönad samlevnad. Denna kartläggning grundas kronologiskt på de kyrkliga och politiska förändringarna i homosexualitetens och den samkönade samlevnadens status mellan åren 1970 och 2011 i vårt land. Analysen inriktar sig tematiskt på en kartläggning av rörelsernas samhälls- respektive kyrkosyn samt rörelsernas syn på tro och moral. Gammallaestadianerna kritiserade samhällets och kyrkans nya agerande gentemot homosexualitet utifrån rörelsens egna religiösa utgångspunkter. I avhandlingen ges dessa utgångspunkter benämningen livsfromhet. De väckta utvecklades å sin sida under betraktelseperioden till en pluralistisk rörelse i vars publikationer homosexuella människors rättigheter aktivt försvarades. De två rörelserna har haft klart olika sätt att förhålla sig till frågor kring homosexualitet och samkönad samlevnad. Det här exemplifierar hur och på vilka premisser rörelserna har reagerat på förändringar mellan modernt och senmodernt. ----------------------------------------------------- Väitöskirjassa selvitetään miten kaksi suomalaista herätysliikettä, vanhoillislestadiolaisuus ja heränneet, ovat kolmen eri tarkastelujakson aikana vuosien 1970 ja 2011 välillä käsitelleet moderniin ja myöhäismoderniin yhteiskuntaan sekä muuttuvaan kirkkoon liittyviä kysymyksiä. Väitöskirjassa herätysliikkeitä tarkastellaan liikkeinä, jotka ovat kontaktissa yhteiskunnan ja kirkon kanssa ja reagoivat niissä tapahtuviin muutoksiin. Erityisesti modernin ja myöhäismodernin välillä tapahtuva kulttuurinen murros ja mm. siihen sisältyvät muutokset arvoilmastossa (yksilöllistyminen, maallistuminen, muutokset seksuaalimoraalissa jne.) on otettu huomioon. Väitöskirjassa tätä murrosta ja herätysliikkeitten reaktioita siihen valaistaan kartoittamalla liikkeitten homoseksuaalisuutta ja samaa sukupuolta olevia pareja koskevia kannanottoja. Väitöskirjan kronologinen kartoitus perustuu homoseksuaalisuuden ja samaa sukupuolta olevien parien yhteiskunnallisessa ja kirkollisessa asemassa maassamme vuosien 1970 ja 2011 välillä tapahtuneisiin muutoksiin. Analyysi suunnataan temaattisesti herätysliikkeiden yhteiskunta- ja kirkkonäkemyksiin sekä liikkeitten käsityksiin uskon ja moraalin välisistä suhteista. Vanhoillislestadiolaisuudessa on kritisoitu yhteiskunnan ja kirkon homoseksuaalisuutta koskevia uusia lähestymistapoja liikkeen omista uskonnollisista lähtökohdista käsin. Väitöskirjassa näitä lähtökohtia tarkastellaan kokoavalla nimityksellä elämänvanhurskaus. Heränneet puolestaan kehittyi tarkastelujakson aikana pluralistiseksi liikkeeksi, jonka julkaisuissa homoseksuaalien oikeuksia puolustettiin aktiivisesti. Näillä kahdella liikkeellä on ollut selkeästi toisistaan poikkeavat tavat suhtautua homoseksuaalisuutta ja samaa sukupuolta olevia pareja koskeviin kysymyksiin. Tämä kertoo siitä, miten ja mistä lähtökohdista käsin liikkeet ovat reagoineet modernin ja myöhäismodernin välillä tapahtuneisiin muutoksiin.

Perunan, porkkanan ja sokerijuurikkaan viljelykiertojen vaikutukset kasvintuhoojiin ja ravinnetaseisiin

TEHO Plus -hanke selvitti Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta perunan, porkkanan ja sokerijuurikkaan viljelykiertoja viiden vuoden (2009–2013) ajalta. Materiaali koottiin hyödyntämällä Maaseutuviraston, Geologian tutkimuskeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen aineistoja. Viljelykiertotarkastelun lisäksi MTT tarkasteli näiden kasvisten ravinnetaseita toteutuneiden keskisatojen ja ympäristötuen 2007–2013 ravinnetaulukoiden enimmäislannoitemäärien mukaan. Viljelykiertojen perusteella annetaan suosituksia siitä, miten viljelykiertoja voisi parantaa tautipaineen vähentämiseksi ja ravinteiden hyödyntämisen tehostamiseksi. Tämä opas on osa TEHO Plus -hankkeen tuottamaa materiaalia viljelijöiden ja neuvojien käyttöön, mikä täydentää hankkeen laatimaa Maatilan ympäristökäsikirjaa.

Slöjd som process och produkt : Talking Tools som dokumentations- och utvärderingsverktyg

Syftet med denna studie är att granska hur användningen av smarttelefoner kan stöda elevens reflektion av sin egen slöjdprocess och samtidigt se hur eleven dokumenterar sin slöjdprocess med hjälp av Talking Tools (TT). Fokus i denna studie ligger på dokumentation av elevens slöjdprocess, men jag behandlar även presentation av slöjdprodukter och olika möjligheter till och sätt på hur eleverna använder TT på en smarttelefon i slöjdundervisningen. En förändring i hur informations- och kommunikationsteknik (IKT) används sker och kommer även att ske i fortsättningen i grundskolan. Då en ny läroplan för den grundläggande utbildningen tas i bruk år 2016 kommer IKT att ha en avsevärt större roll. Denna förändring lägger press på lärare och på skolan överlag för att skapa ändamålsenliga metoder i användningen av IKT. Studien baserar sig på intervjuer med elever som använt TT under ett arbetsområde i slöjden. Elva elever presenterade först sina slöjdprodukter för forskaren varefter eleverna intervjuades. Eleverna hade tillgång till sina slöjdbloggar gjorda i TT under intervjutillfällena. Intervjuerna filmades och lades ihop med bloggarna för att förenkla analysen av materialet. I den här undersökningen framkom att dokumentationen av slöjdprocessen bidrog till en reflektion av när bilder och texter från bloggarna användes under presentationerna. Då kraven på dokumenteringen av arbetet i skolan blir högre i och med läroplanen 2016 tror jag att Talking Tools kan vara ett hjälpmedel för elever och lärare i förverkligandet av bland annat användningen av IKT i arbetet i skolan. Detta förutsätter att eleverna ges tid för användningen samt att tekniken fungerar.

Work and non-work : on work and meaning

I den politiska retoriken florerar debattinlägg om arbetslivet, och målsättningen är för det mesta att så många som möjligt ska arbeta så länge som möjligt. Att skapa jobb och minimera arbetslösheten ses som de främsta utmaningarna. På ett individuellt plan beskrivs arbete ofta som personligt självförverkligande eller som en nödvändig form av inkomst som kräver att livet struktureras enligt behovet av sysselsättning. I avhandlingen diskuteras hur de här till synes självklara rollerna som arbete spelar kan sägas neutralisera arbete. Med detta menas att kontroverser kring arbetets mening åsidosätts så att politiskt och etiskt grundläggande frågor om ett gott liv och mänskliga gemenskaper inte ges plats. Genom att gå i dialog med kritiska tänkare som Hannah Arendt, André Gorz, Kathi Weeks, Karl Marx och Richard Sennett diskuteras riskerna med att behandla arbete som en resurs, ett gemensamt samhällsprojekt eller individuellt självförverkligande. Vad är nödvändigt arbete? Vad innebär det att arbete är en vara? Vad är problemet med fragmentering av arbete? Det sägs ofta att arbete har blivit alltmer gränslöst – är detta något positivt eller negativt? Utifrån sådana frågor tar avhandlingen fasta på spänningar i arbetets roll i våra liv och i samhället. Genom att artikulera spänningar utmanas en neutralisering av arbetets etiskt och politiskt brännbara dimensioner. Avhandlingen syftar därmed till att lyfta fram ständigt pågående sätt att ifrågasätta och reflektera kring arbetets mening.

Expression of E-cadherin, Snail and Hakai in epithelial cells isolated from the primary tumor and from peritumoral tissue of invasive ductal breast carcinomas

Epithelial intercellular cohesion, mainly mediated by E-cadherin (CDH1) expression and function, may be deregulated during cancer cell invasion of adjacent tissues and lymphatic and vascular channels. CDH1 expression is down-modulated in invasive lobular breast carcinomas but its regulation in invasive ductal carcinomas (IDC) is less clear. CDH1 expression is repressed by transcription factors such as Snail (SNAI1) and its product is degraded after Hakai ubiquitination. We compared CDH1, SNAI1 and HAKAI mRNA expression in IDC and paired adjacent normal breast tissue and evaluated its relation with node metastasis and circulating tumor cells. Matched tumor/peritumoral and blood samples were collected from 30 patients with early IDC. Epithelial cells from each compartment (tumor/peritumoral) were recovered by an immunomagnetic method and gene expression was determined by real time RT-PCR. There were no differences in CDH1, SNAI1 and HAKAI mRNA expression between tumor and corresponding peritumoral samples and no differential tumoral gene expression according to nodal involvement. Another 30 patients with a long-term follow-up (at least 5 years) and a differential prognosis (good or poor, as defined by breast cancer death) had E-cadherin and Snail protein detected by immunohistochemistry in tumor samples. In this group, E-cadherin-positive expression, but not Snail, may be associated with a better prognosis. This is the first report simultaneously analyzing CDH1, SNAI1 and HAKAI mRNA expression in matched tumor and peritumoral samples from patients with IDC. However, no clear pattern of their expression could distinguish the invasive tumor compartment from its adjacent normal tissue.

Gene trio signatures as molecular markers to predict response to doxorubicin cyclophosphamide neoadjuvant chemotherapy in breast cancerpatients

In breast cancer patients submitted to neoadjuvant chemotherapy (4 cycles of doxorubicin and cyclophosphamide, AC), expression of groups of three genes (gene trio signatures) could distinguish responsive from non-responsive tumors, as demonstrated by cDNA microarray profiling in a previous study by our group. In the current study, we determined if the expression of the same genes would retain the predictive strength, when analyzed by a more accessible technique (real-time RT-PCR). We evaluated 28 samples already analyzed by cDNA microarray, as a technical validation procedure, and 14 tumors, as an independent biological validation set. All patients received neoadjuvant chemotherapy (4 AC). Among five trio combinations previously identified, defined by nine genes individually investigated (BZRP, CLPTM1,MTSS1, NOTCH1, NUP210, PRSS11, RPL37A, SMYD2, and XLHSRF-1), the most accurate were established by RPL37A, XLHSRF-1based trios, with NOTCH1 or NUP210. Both trios correctly separated 86% of tumors (87% sensitivity and 80% specificity for predicting response), according to their response to chemotherapy (82% in a leave-one-out cross-validation method). Using the pre-established features obtained by linear discriminant analysis, 71% samples from the biological validation set were also correctly classified by both trios (72% sensitivity; 66% specificity). Furthermore, we explored other gene combinations to achieve a higher accuracy in the technical validation group (as a training set). A new trio, MTSS1, RPL37 and SMYD2, correctly classified 93% of samples from the technical validation group (95% sensitivity and 80% specificity; 86% accuracy by the cross-validation method) and 79% from the biological validation group (72% sensitivity and 100% specificity). Therefore, the combined expression of MTSS1, RPL37 and SMYD2, as evaluated by real-time RT-PCR, is a potential candidate to predict response to neoadjuvant doxorubicin and cyclophosphamide in breast cancer patients.

Isoflavonas em produtos comerciais de soja

Isoflavonas, associadas ao consumo de proteína de soja, constituem um grupo de substâncias envolvidas em atividades anti-carcinogênicas, na redução da perda de massa óssea e na diminuição do colesterol do sangue. A concentração de isoflavonas foi determinada em produtos comerciais à base de soja produzidos no Brasil. Foram analisados cinco farinhas de soja (FS), quatro proteínas texturizadas (PTS), dois extratos hidrossolúveis (EH) e quatro formulados infantis (FI). A extração foi com etanol e ácido acético e a quantificação e identificação das isoflavonas foram realizadas por CLAE. Em farinha de soja e em proteína texturizada predominaram os compostos malonil-conjugados. Farinha de soja (96mg de agliconas equivalentes/100g) e PTS (70mg de agliconas equivalentes/100g), obtidas a partir da mesma cultivar apresentaram diferenças na concentração e distribuição dos isômeros devido ao processamento. Extratos hidrossolúveis e formulados infantis apresentaram agliconas, variando de 8% a 28% do total de isoflavonas, mas os principais isômeros foram os beta-glicosídios. O consumo diário de 25g de proteína de farinha de soja integral ou de PTS contribuem com mais de 50mg de isoflavonas totais na dieta. Em formulados infantis a concentração de isoflavonas totais foi menor que nos demais produtos devido à adição de ingredientes não derivados de soja.