1000 resultados para Eroja ja vaarallisia suhteita : keskustelua feministisestä pedagogiikasta
Resumo:
Tutkielman aiheena on kolmen DVD:ll julkaistun tv-sarjan sanastotason mahdolliset sosiolingvistiset ja tyylilliset erot lhtkielen ja tekstitetyn tulokielen tasolla. Sarjoista The Closer ja Braquo ovat poliisisarjoja ja Sons of anarchy on rikossarja. Sarjojen luokittelu noudattaa kunkin sarjan phenkiliden lakia noudattavaa toimintaa. Tarkasteltavaksi valikoitui The Closer, Braquo ja Sons of anarchy sarjoista nelj kohtausta, jotka ovat rikospaikka, toimintasuunnitelman teko, virallinen rikospaikka ja epvirallinen rikospaikka. Hypoteeseina on, ett poliisisarjojen phenkiliden puhetyyli eroaa sanastotasolla rikossarjan henkiliden puhetyylist. Jokaisella sarjalla ominaisia sanaston tyylipiirteit ja ett sarjojen lakia seuraava toiminta noudattaa sit, miten henkilt puhuvat. Lisksi tarkastelen onko lhtkielen ja tekstitetyn tulokielen tyylillinen taso samaa kuin lhtkielen taso sek sit ett onko Tiina Holopaisen (2010) toimivuuden tasoja mahdollista kytt hyvksi tutkittaessa kielellist variaatiota yhdess multimodaalisen nkkulman kanssa. Sosiolingvisen variaation ja sanastotason tyylivarianttien tutkimuksessa kytn Allan Bellin (1984) kuulijakuntaa painottavaa audience design teoriaa ja William Labovin (2001) tyylinmuutoksia painottavaa style shift -teoriaa. Sanastovarianttien vertailussa noudatan Franoise Gadetn (2003) esittmi sanastotasoja. Analyysin tulosten mukaan lhtkielen tasolla The Closerissa on korkeinta sanastotason tyyli ja hypoteesin vastaisesti Braquolla matalinta. Jokaisen sarjan kohdalla tekstitetyss tulokieless sanaston taso oli siirtynyt standardikielen suuntaan. Tulokielen tasolla sarjojen vlill oli vhist vaihtelua, mutta The Closerilla oli eniten standarditason sanastoa ja Sons of anarchyll vhiten. Tulosten perusteella puhujan kuulijakunnalla ei ole merkityst puhujan tekemien tyylivarianttien valintaan, vaan jokaisen sarjan phenkilt ovat identifioituneet omaan ryhmns, jolloin tutkittavien neljn kohtauksen vlilt ei lytynyt isoja eroavaisuuksia. Holopaisen toimivuuden tasoja oli mahdollista yhdist knnksen analysointiin yhdess multimodaalisen nkkulman kanssa.
Resumo:
Suomalainen yhteiskunta oli autonomian ajan lopulla murroksessa: teollistumisesta seurasi vhittinen kaupungistuminen, sty-yhteiskunta muuttui kansalaisyhteiskunnaksi ja kristillinen yhteniskulttuuri ja maailmankuva murtuivat. Tm murros heijastui mys suomalaisen sukupuolijrjestelmn ja naisen aseman muutoksiin. Muuttuvassa yhteiskunnassa ksitykset sukupuolten vlisest suhteesta ja naisen asemasta sek yleenskin sukupuoliin liitetyt ksitykset ja ihanteet olivat kiivaan yhteiskunnallisen keskustelun kohteena. Tt keskustelua kytiin mys aikakauden kytsoppaissa, jotka ovat tmn tutkielman lhdeaineistona. Perehdyn tutkielmassa kahdeksan Suomessa vuosina 1879-1915 julkaistun suomenkielisen kytsoppaan tuottamaan naisihanteeseen. Ksittelen kytsoppaiden tuottamaa naisihannetta kolmen oppaista esiin nousevan teeman sek niist esiin nousevien diskurssien kautta. Nit teemoja ovat naisen sisinen olemus, naisen ulkoinen olemus sek naisen kutsumus. Diskurssianalyysi taas on auttanut minua konstruktoimaan esiin oppaissa tuotettua naisihannetta, jota tarkastellessani olen kiinnittnyt huomioita, sek tekstien pinnan merkityksiin, ett sen sisisiin merkityksiin. Yksittisist, mutta toistuvista sanoista ja sanavalinnoista sek oppaiden yleisest kielenkytst rakentuu diskursseja, joiden avulla oppaissa on tuotettu, mutta toisaalta mys vahvistettu jo olemassa olevaa naisihannetta. Kytsoppaiden tuottama naisihanne ei siten ole vain joukko irrallisia merkityksi vaan sill on yhteys todellisuuteen. Kytsoppaissa esiin nousevista kolmesta teemasta sisiseen olemukseen positiivisesti yhdistettyj naisihanteen diskursseja ovat siveellisyys-, lempeys- ja sivistysdiskurssit, kun taas negatiivisina diskursseina esiin nousevat turhamaisuus, tunteellisuus ja miehekkyys. Naisen ulkoiseen olemukseen liittyvist diskursseista kytkseen ja elmntapoihin yhdistyvi diskursseja ovat siveellisyys, kehon hallinta ja terveys. Pukeutumiseen ja ulkonkn taas liittyvt sdyllisyys- ja luonnollisuusdiskurssit sek hyvn maun ja huomaavaisuuden diskurssit. Kolmanteen oppaista esiin nousevaan tee-maan eli naisen kutsumukseen yhdistyvt perheenemntdiskurssi sek toisaalta mys naimattomuusdiskurssi ja moraalinvartijadiskurssi.
Resumo:
The Jaú National Park is the largest protected forested area in the world. The Vitória Amazônica Foundation is working towards understanding its ecosystem, to which this paper contributes. Wood density was analysed in 27 common tree species growing in the blackwater flood-plains of the Rio Jaú, an affluent of the Rio Negro (Amazonia, Brazil). Wood was sampled with an increment borer. Mean wood density of the analysed species ranged from 0.35 to 0.87 g cm-3. The mean of all sampled species was 0.67 g cm-3 (st. dev. 0.13). Lowest density was found for Hevea spruceana with 0.32 g cm-3 and highest for Crudia amazonica with 0.9 g cm-3.
Resumo:
Foi realizado no Parque Nacional do Jaú (1999) estudo transversal, onde avaliou-se o estado nutricional de 49 pré-escolares e 130 escolares, adotando-se os critérios propostos pela OMS (1986). Segundo estes critérios, 23,9% dos pré-escolares e 9,4% dos escolares apresentavam inadequação no indicador "altura/idade" (desnutrição crônica). A inadequação no indicador "peso/altura" (desnutrição aguda) foi constatada em apenas 2,2% dos pré-escolares e 1,6% dos escolares. Estes resultados evidenciam as precárias condições de saúde e nutrição da referida população.
Resumo:
Besouros dinastíneos foram coletados no Parque Nacional do Jaú, Estado do Amazonas, entre julho de 1993 a junho 1996, em dias de Lua minguante e nova, em 5 localidades diferentes, abrangendo principalmente a região dos baixos cursos dos rios Jaú, Carabinani e Unini. Utilizou-se para as coletas luz mista de mercúrio de 250 W e duas lâmpadas ultra-violeta, black-light (BL) e black-light blue (BLB), sobre um lençol branco em períodos diários de 12 horas consecutivas. Foram identificadas 34 espécies de 14 gêneros, sendo as espécies da tribo Cyclocephalini as mais representadas (19 espécies), seguidas por Oryetini (6 spp.), Phileurini (4 spp.), Pentodontini (3 spp.) e Dynastini com 2 espécies.
Resumo:
A fauna de esfingídeos (Lepidoptera, Sphingidae) foi estudada no Parque Nacional do Jaú e arredores, Amazonas, Brasil, durante o período de julho de 1993 a junho de 1996. O método empregado para as coletas foi luz mista de mercúrio e luz negra UV montadas sobre um lençol branco em períodos de 12 horas consecutivas. Foram coletados 2362 espécimes de 25 gêneros e 79 espécies, com a predominância de espécies das tribos Dilophonotini (45 espécies), seguida por Sphingini (13 spp.), Macroglossini (8 spp.), Philampelini (7 spp.) e Ambulycini (6 spp.). Os dados são comparados a outras áreas da Amazônia brasileira: Município de Itacoatiara (AM), Ilha de Maracá e Pacaraima (RR). Apresenta-se uma lista das espécies de esfingídeos incluindo 16 registros novos para o Estado do Amazonas e igualmente para todas as localidades em que foram coletadas.
Resumo:
Foi realizado um estudo da flora periftica de diatomceas (Bacillariophyceae) existente no Rio Ja, tributrio do Rio Negro, Amaznia (257'S e 6149'W). As coletas foram realizadas manualmente nas cheias de 1995, 1996 e 1997, e as lminas permanentes encontram-se depositadas no Herbrio FLOR, Universidade Federal de Santa Catarina. Foram identificados 60 txons especficos e infra-especficos, distribuidos em 16 gneros e 13 famlias. Eunotiaceae foi a famlia melhor representada, com 43,3% do total dos txons inventariados, seguida de Pinnulariaceae com 21,6% e Surirellaceae com 11,6%. O gnero Eunotia destacou-se dentre os demais com 20 txons. Eunotia e Pinnularia foram os gneros mais abundantes da flora diatomolgica e os que apresentaram maior variao morfolgica. Para cada txon identificado foi feita uma reviso de literatura que incluem diversos aspectos ecolgicos.
Resumo:
A composio de Hybotinae do Parque Nacional do Ja foi estudada. Dezesseis espcies de Hybotinae so registradas e cinco espcies novas de Syneches Walker so descritas e ilustradas: Syneches hispidus sp. nov., S. jauensis sp. nov., S. longiflagellatus sp. nov., S. rafaeli sp. nov. e S. vidali sp. nov.
Resumo:
Tss insinrityss selvitettiin mahdollisuuksia parantaa Tapiola-ryhmn Yhtikokousjrjestelm-ohjelmiston ominaisuuksia ja tietoturvallisuutta. Jrjestelm kytetn Tapiola-ryhmn vakuutusyhtiiden yhtikokouksiin osallistuvien osakkaiden kirjaamiseen ja heidn nten laskentaan. Tutkimuksen perusteella tehtiin jrjestelmn mrittely ja suunnittelu, joiden tuloksena syntyivt toiminnallinen ja tekninen mrittelydokumentaatio, jotka toimivat pohjana uuden Yhtikokousjrjestelmn toteutukselle. Ty tehtiin Tapiola-ryhmlle Tieto-Tapiola Oy:n tilauksesta. Tyn alussa tutkittiin erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa jrjestelmn ohjelmisto- ja tietokanta-arkkitehtuuri, joiden perusteella mrittely ja suunnittelua alettiin toteuttaa. Tutkimuksen perusteella pdyttiin kyttmn Java SE -arkkitehtuuria sovelluksen toteutukseen ja SQL Server -tietokantaa jrjestelmn tietovarastona. Valittuihin ratkaisuihin pdyttiin niiden hyvien tietoturvallisuus- ja kertakirjausominaisuuksien takia. Toiminnallisessa mrittelydokumentissa kydn lpi jrjestelmlle asetettuja vaatimuksia ja kuvataan sen toiminnot, liiketoimintaluokkamalli, kyttliittym ja tulosteet. Lisksi siin otetaan kantaa jrjestelmn kyttympristn, ulkoisiin tietokantaliittymiin, kyttjn tunnistautumiseen ja tietoturvallisuuteen sek kydn lpi sen toiminta kyttjien nkkulmasta. Toiminnallisen mrittelydokumentin pohjalta luotiin tekninen mrittelydokumentti. Siin kuvataan jrjestelmn ymprist ja ohjelmisto- sek tietokanta-arkkitehtuuri yleisell tasolla. Tmn lisksi jrjestelmn arkkitehtuuria kydn mys tarkemmin lpi sek kuvataan moduulit ja toiminnot niin tarkasti, ett niiden perusteella voidaan toteuttaa koko jrjestelm. Tyn tuloksena syntyivt kattava toiminnallinen ja tekninen mrittelydokumentaatio, joissa kydn lpi kaikki jrjestelmn toteuttamiseen tarvittavat elementit sill tarkkuudella, ett jrjestelmn toteuttaminen voidaan aloittaa.
Resumo:
My final project presents the directing process of my experimental production based on King Lear by William Shakespeare. I describe the process from the first visions of the beginning to the completed performance and finally the feedback from the audience. I concentrate on the special qualities of the production, such as interaction, small and moveable audience, cinematic qualities, polyphonic dramaturgy, and use of the video. The Project is divided into six parts. The first part introduces the project as a whole. The second part concentrates on the process before the beginning of the rehearsals. The third part focuses on the rehearsals and co-operation with the actors, whereas the fourth part deals with the performance and its special qualities. Following this, in the fifth part I study the interaction of the performance with the help of the audience feedback. In the final part conclusions are drawn. The focus of this work is the use of intuition even as a starting point of the theatre directing process. My conclusions drawn from the description of the process suggest that the starting point of the theatre production may be an intuitive vision as well as some conscious subject or message.
