Pimeä Theseus ja PAS -kyselyn tuloksia

Esitys Theseus-kehittämisseminaarissa 26.4.2016

Onko yrityksen taloudellisella tilalla vaikutusta Tekes-rahoitusta saaneen yrityksen menestymiseen

Tämän tutkielman tavoite on yrityksen tulevan menestymisen tai epäonnistumisen ennustaminen. Tutkimuksen kohteena ovat tutkimus ja kehitys rahoitusta vuosina 2007- 2012 Tekesiltä saaneet mikro- ja pk yritykset. Ennustusta pyrittiin tekemään näille yrityksille niiden rahoitusprojektien alkuhetkeltä (hakemushetki). Tutkimus toteutettiin toimeksiantona Tekesille ja se jatkaa aikaisempaa tutkielmaa, ”Onko projektin henkilöriskitasolla tai talousriskitasolla yhteyttä t&k- projektin onnistumiseen?”. Tämän tutkimuksen johtopäätös oli, ettei varsinkaan talousriskillä ja projektin onnistumisella ole yhteyttä ja sen vuoksi niistä tarvittiin lisää tietoa. Teoreettisessa osuudessa käsitellään yrityksen kasvua ja onnistumisen tai epäonnistumisen ennakointia. Teoria pohjautuu aiheen aikaisempaan kirjallisuuteen ja sen tarkoitus on pohjustaa tutkielmassa tehtyjä valintoja yrityksien menestymisen ennustamiseksi. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto koostuu 430 Tekesin t&k- rahoitusta saaneista mikro- ja pk yrityksistä. Empiirisen osuuden tarkoitus oli selvittää, voidaanko koko yrityksen, menestystä ennustaa, jotta rahoitus voidaan kohdistaa paremmin, eli selvittää minkälaisia yrityksiä tulisi rahoittaa, jotta rahoitus kohdistuisi menestyjille. Tämän lisäksi tutkimuksessa haluttiin löytää oikeat muuttujat, joiden avulla yrityksen menestymisen ennustaminen on mahdollista. Menestymisen haluttiin kuvaavan koko yrityksen liiketoiminnan menestymistä. Menestymisen mittariksi valittiin liikevaihdon kasvu ja tarkasteltavaksi ajanjaksoksi aika yrityksen t&k- projektin hakemusvaiheesta, kolmen vuoden päähän projektin päättymisestä. Yritykset jaettiin menestyjiin liikevaihdon kasvun mukaan, ja niistä luotiin neljä koria: “Huiput”, “Kasvut”, “Hiipujat” ja “Konkurssit” ja koreja lähdettiin tutkimaan erilaisten mittarien avulla. Valitut mittarit olivat Tekesin riskiarvio (talousriski, henkilöriski, kehitysriski ja markkinariski), tilinpäätöksen tunnusluvuista kannattavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden tunnusluvut (liikevoittoprosentti ja sijoitetun pääoman tuottoprosentti, quick ratio ja omavaraisuusaste), projektin omarahoitus (yrityksen hakemusvaiheessa ilmoittama muun rahoituksen lähde, joka voi olla vieraanpääoman ehtoista, oman pääomanehtoista tai tulorahoitusta), sekä muut mittarit (uutuusarvo, jalostusarvo, tuottavuus ja lainojen perimättäjättöhakemukset). Riippumattomuutta testattiin ristiintaulukoinnilla, khiin neliötestillä ja kontingenssikerroin C:n avulla omavaraisuusasteen tunnusluvun osalta yhdistämällä ”Huiput”, ”Kasvut” ja ”Hiipujat” yhteen kotiin ja vertaamalla niitä konkurssiin menneisiin yrityksiin. Lopuksi konkurssiennusteista testattiin pienille yrityksille tarkoitettua Laitisen yhdistelmälukua. Tutkimuksessa havaittiin seuraavaa. Parhaiten yrityksen tulevan kasvun tai konkurssin ennakoivat havainnot seuraavissa muuttujissa: onko hanke rahoitettu lainalla vai avustuksella sekä mikä yrityksen hakemusvaiheen omavaraisuusaste, omarahoitusosuus tai tuottavuus on. Yrityksen hyvä rahatilanne projektin hakemusvaiheessa ei ennusta yrityksen liikevaihdon kasvua. Täydellistä ennustetta kasvulle ei voida tehdä. Laitisen yhdistelmäluku koettiin heikoksi tunnusluvuksi konkurssia ennustettaessa. Tämän takia, sitä muokattiin eri tavoin parhaan mahdollisemman ennusteen saamiseksi. Paras lopputulos saatiin muuttamalla tunnusluvun kriittistä arvoa pienemmäksi.

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta–Nuijamaa : Yleissuunnitelma

Valtatien 13 osuus Lappeenrannasta Nuijamaalle kuuluu Euroopan komission päättämään Suomen kattavaan liikenneverkkoon TEN-T. Tieosuus on maan toiseksi tärkein kansainvälisen liikenteen yhteys kuljetuksille ja henkilöliikenteelle. Valtatie 13 kulkee maan poikki länsirannikolta Kokkolasta Lappeenrantaan ja siitä edelleen Nuijamaan rajanylityspaikan kautta Venäjän puolelle Viipuriin. Valtatie 13 palvelee osaltaan myös paikallista liikkumista Nuijamaan kylätaajaman ja Lappeenrannan välillä. Erityisesti Mustolan alueelle ja myös osittain Nuijamaan raja-aseman läheisyyteen suunnitellut ja jo osittain toteutuneet maankäytön kaupalliset palvelut lisäävät voimakkaasti kasvaessaan myös seudullista liikennettä suunnitteluosuudella. Nuijamaan raja-asema on ollut Suomen itärajan toiseksi vilkkain tieliikenteen rajanylityspaikka. Rajanylityspaikan kautta kulki vuonna 2015 noin miljoona ajoneuvoa ja 2,4 miljoonaa matkustajaa. Venäjän ja Suomen valtioiden välisen liikenteen kasvu on ollut voimakkainta Kaakkois-Suomessa ja sille on edelleen perusteltuja kasvuodotuksia, vaikka viime aikoina liikenne on merkittävästi vähentynyt. Myös tavaraliikenteellä on potentiaalia lisääntyä viimeaikaisesta. Suunnittelualueeseen kuuluu valtatien 13 (16,6 km) lisäksi valtatien 6 länsipuolinen valtatien 13 jatke Karjalantie (mt 3821) (1,2 km). Yleissuunnitelmassa on selvitetty valtatien 13 puutteet ja ongelmat, palvelutasotavoitteet, valtatien 13 ja muiden väylien periaateratkaisut tilantarpeineen, suhde ympäröivään maankäyttöön, vaikutukset sekä mahdollisuudet vaiheittain toteuttamiseksi. Päätavoitteena on ollut selvittää valtatien 13 ja muiden väylien kehittämisen periaatteet niin, että palvelutasopuutteet saadaan poistettua ja valtatie 13 vastaa sille asetettuja vaatimuksia liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Osana suunnitelmaa on esitetty toimenpiteet meluhaittojen torjumiseksi ja ympäristövaikutusten lieventämiseksi. Valtatie 13 parannetaan nykyisellä paikallaan korkealuokkaiseksi nelikaistaiseksi valtatieksi tarvittavine tie-, katu- ja liittymäjärjestelyineen. Vastakkaiset ajosuunnat on erotettu toisistaan rakenteellisesti ja kaikki valtatien liittymät ovat eritasoliittymiä.

Maidon prosessointi ja prosessoinnin aiheuttamat vatsavaivat

Maidon prosessoinnilla, erityisesti homogenoinilla, on vaikutusta maidon rasvapisaroihin. Homogenoinnin seurauksena rasvapisaroiden koko pienenee ja pinta-ala kasvaa. Homogenointi aiheuttaa myös proteiinien erilaisen jakautumisen rasvapisaroiden ja vesifaasin välillä verrattuna homogenoimattomaan maitoon. Maidon pastörointi saa aikaan heraproteiinien denaturoitumisen. Prosessoimattoman maidon rasvapisaroiden kalvo koostuu pääasiassa glykoproteiineista, polaarisista lipideistä, kolesterolista ja entsyymeistä., kun taas prosessoidun maidon rasvapisaroiden kalvo muodostuu suurimmaksi osaksi kaseiinista ja denaturoituneista heraproteiineista. Osa terveistä aikuisista on kertonut sietävänsä homogenoimatonta ja pastöroimatonta raakamaitoa, mutta saavansa oireita homogenoidusta ja pastöroidusta prosessoidusta maidosta. Kliinisen ravitsemustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää prosessoidun maidon sekä raakamaidon aiheuttamia vatsavaivoja sekä aterianjälkeistä aineenvaihduntaa tällaisilla henkilöillä. Ongelmana aikaisemmissa kliinisissä tutkimuksissa on ollut se, että todetut vatsavaivat perustuvat henkilön omaan kertomukseen, jolloin vaivojen objektiivinen todentaminen on vaikeaa. Kaksoissokotettuun satunnaistettuun vaihtovuorokokeeseen osallistui seitsemän tervettä tutkimushenkilöä. Tutkimushenkilöiden kokemat vatsavaivat todennettiin oirepäiväkirjan ja nieltävän SmartPill-kapselin avulla. SmartPill-kapseli mittaa ruuansulatuskanavan pH:ta, painetta ja lämpötilaa. Tutkimushenkilöiden raportoimia vatsaoireita verrattiin SmartPill-kapselin mittaamiin vasteisiin suolistosta. Lisäksi eri maitoaterioiden jälkeistä aineenvaihduntaa tutkittiin verinäytteiden avulla. Tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että prosessoitu maito ja raakamaito käyttäytyvät ruuansulatuskanavassa eri tavoin. Tämä näkyi erityisesti veren triasyyliglyseroli- ja glukoosipitoisuuksissa. Prosessoidun maitoaterian jälkeen tutkimushenkilöt kokivat enemmän vatsaoireita kuin raakamaitoaterian jälkeen. Suuresta hajonnasta ja pienestä otoksesta johtuen erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Tutkimuksen aikana ilmeni ongelmia SmartPill-kapselin käytössä. Kuitenkin SmartPill-kapseli voisi olla yksi keino prosessoidun maidon aiheuttamien vatsaoireiden objektiiviseen todentamiseen, jos SmartPill-kapselin mittaama suoliston paine olisi yhteydessä koettuihin vatsaoireisiin.

GaN- ja AlGaN-puolijohteiden pintaominaisuuksista ja niiden muokkauksesta

Yhdistepuolijohde galliumnitridi (GaN) on energiatehokkaiden valkoisten ledien päämateriaali. GaN on kestävä materiaali; sillä on muun muassa alhainen säteilyreagointi ja suuri jännitekestävyys, minkä vuoksi GaN soveltuu hyvin myös maanpuolustus- ja avaruussovelluksiin. Sen iso energia-aukko mahdollistaa materiaalin käytön suurteho- ja suurtaajuussovelluksissa, ja sen suuri lämpökapasiteetti ja lämmönjohtavuuskyky avaavat edelleen uusia mahdollisuuksia materiaalin käytölle muun muassa tehovahvistimissa mikroaaltotaajuudella. GaN:ä käytetään myös sinisten ja violettien ledien valmistuksessa. Kun yhdisteeseen lisätään alumiinia, saadaan alumiinigalliumnitridin (AlGaN) energia-aukkoa ja muita ominaisuuksia säädeltyä alumiinin määrää muuttamalla. AlGaN-pintojen ominaisuuksia on tutkittu suhteellisen vähän, vaikka niiden merkitys kasvaa jatkuvasti kehitettäessä nanoteknologian sovelluksia. AlGaN-pintojen tutkiminen on tärkeää, koska monissa sovelluksissa juuri pinnat ja rajapinnat ovat huomattavassa asemassa laitteiden toiminnan kannalta. Pinnoilla sijaitseva atomien epäjärjestys, kidevirheet ja epäpuhtausatomit sekä atomien kemiallinen sidosympäristö kiinnostavat tutkijoita. Myös erilaisten pintakäsittelyjen vaikutusten tunteminen edellä mainittuihin ominaisuuksiin on tärkeää hyvien pintojen valmistuksen saavuttamiseksi. Tämän pro gradu -tutkielman on tarkoitus tutustua III–V-puolijohteiden GaN:n ja AlGaN:n pintaominaisuuksiin ja niiden muokkaukseen materiaalifysiikan pintatieteen menetelmillä. Mg-piristeisille Al0,5Ga0,5N-näytteille tehdyt LEED- ja STM-mittaukset osoittavat, että AlGaN-pinnat tarjoavat hyvän lähtökohdan bulkille tyypillisten ominaisuuksien tutkimiseen. XPS- ja SR-PES-mittaukset osoittavat, että Mg-piristys vaikuttaa aktivoituvan noin 700 °C:n lämmityksessä, ja näytteet sisältävät aiemmissa tutkimuksissa havaitun vedyn lisäksi happea ja hiiltä, jotka vaikuttavat magnesiumin aktivoitumiseen ja siitä syntyvään aukkokonsentraatioon. LEED-, STM- ja resistiivisyysmittaukset tukevat tehtyjä XPS- ja SR-PES-mittauksia. Al0,5Ga0,5N-näytteen energia-aukossa sijaitsevien aktiivisten vastaanottajatilojen määritettiin sijaitsevan 200–600 meV valenssivyön maksimin yläpuolella riippuen jälkilämmityksen kestosta.

Descripción de los casos de accidentes laborales ocurridos en una empresa manufacturera, 2010 al 2014

Introducción Debido a que los accidentes de origen ocupacional ocupan un lugar importante dentro de las causas de ausentismo, discapacidades y hasta las muertes se realizó la descripción de la accidentalidad, teniendo en cuenta factores como la severidad y tipo de lesión, el tipo de actividad laboral y re accidentalidad ocurrida en una empresa manufacturera en un periodo de 2010 al 2014. Objetivos Establecer la distribución de los accidentes laborales ocurridos en una empresa manufacturera en el periodo de 2010 al 2014 según edad, género, área laboral y tipo de lesión. Materiales y métodos Se realizó un estudio de corte transversal en donde se analizaron las características según los trabajadores y la empresa y se realizaron asociaciones para establecer cuáles eran los factores de riesgo para presentar re accidentalidad. Se tomó una empresa manufacturera del sector de producción de alimentos que cuenta con un total de 950 empleados, en riesgo de presentar accidentes laborales. Se seleccionaron 338 accidentes ocurridos en el periodo de 2010 y 2014.Se realizaron análisis de los accidentes según las variables de: género, área de trabajo y tipo de herida para determinar su distribución según dichos factores. Posteriormente se realizaron análisis bivariado por medio de asociaciones estadísticas usando el estadístico Chi cuadrado y pruebas no paramétricas o paramétricas según la distribución de normalidad de las variables cuantitativas. El programa que se usó para el análisis fue el de SPSS versión 22. Resultados El estudio identificó que la proporción de accidentes durante el periodo estudiado con respecto al número de trabajadores fue de 35,6% y de los 950 trabajadores el 28,8% presentaron accidentes que corresponde a los 274 trabajadores. La mediana de edad fue de 35 años y se presentó más frecuente en mujeres (55,6%). El área laboral en la que se presentaron mayor número de accidentes fue el área de manufactura (75,7%). La proporción de mujeres que presentaban mayor accidentes en el área de manufactura si representó una diferencia de 23,4% con respecto a la proporción de hombres que presentaron mayor accidentes en la misma área. Con respecto al tipo de lesión, se presentaron accidentes frecuentemente en miembros superiores y según el género, las mujeres presentaron 2,02% más accidentes en miembros superiores comparado con los hombres. Los análisis en cuanto a re accidentalidad determinaron que el 16,8% de los trabajadores presentaron más de un accidente y un trabajador presentó 5 accidentes en el periodo de tiempo estudiado en la empresa, la edad se relacionó significativamente con el hecho de presentar re accidentalidad.

Äldre och ensamhet : En kartläggning av sociala insatser för äldre personer i Dalarnas kommuner

Det finns begränsat med forskning kring hur biståndshandläggare inom äldreomsorgen arbetar med ensamhet hos äldre personer. Med anledning av detta är studiens huvudsakliga syfte att undersöka hur biståndshandläggare i Dalarnas kommuner arbetar med att utreda sociala behov till följd av ensamhet hos äldre personer samt att ta reda på vilka kommunala sociala insatser som erbjuds för dessa individer och på vilka grunder. Studien är genomförd utifrån en kvantitativ ansats, där vi har använt oss av en enkät, som innehåller frågor som avser att besvara syftet. Tolkningsramen för analysen av det empiriska materialet utgörs av Lipskys teori om gräsrotsbyråkrati. Studiens resultat visar att det finns behov av att både utöka och utveckla kommunernas utbud av sociala insatser för äldre personer samt att utveckla rutiner för hur man ska arbeta med ensamhet hos äldre personer. Studien påvisar ett behov av mer forskning, både internationell och nationell, kring hur biståndshandläggare arbetar med att identifiera ensamhet hos äldre personer.

Psychosocial outcome in patients at clinical high risk of psychosis: a prospective follow-up

Purpose In patients at clinical high risk (CHR) of psychosis, transition to psychosis has been the focus of recent studies. Their broader outcome has received less attention. We studied psychosocial state and outcome in CHR patients. Methods In the European Prediction of Psychosis Study, 244 young help-seeking CHR patients were assessed with the Strauss and Carpenter Prognostic Scale (SCPS) at baseline, and 149 (61.1 %) of them were assessed for the second time at the 18-month follow-up. The followed patients were classified into poor and good outcome groups. Results Female gender, ever-married/cohabitating relationship, and good working/studying situation were associated with good baseline SCPS scores. During follow-up, patients’ SCPS scores improved significantly. Good follow-up SCPS scores were predicted by higher level of education, good working/studying status at baseline, and white ethnicity. One-third of the followed CHR patients had poor global outcome. Poor working/studying situation and lower level of education were associated with poor global outcome. Transition to psychosis was associated with baseline, but not with follow-up SCPS scores or with global outcome. Conclusion The majority of CHR patients experience good short-term recovery, but one-third have poor psychosocial outcome. Good working situation is the major indicator of good outcome, while low level of education and non-white ethnicity seem to be associated with poor outcome. Transition to psychosis has little effect on psychosocial outcome in CHR patients. In treating CHR patients, clinicians should focus their attention on a broader outcome, and not only on preventing transition to psychosis.

Axis I diagnoses and transition to psychosis in clinical high-risk patients EPOS project: prospective follow-up of 245 clinical high-risk outpatients in four countries

In selected samples, a considerable number of patients at clinical high risk of psychosis (CHR) are found to meet criteria for co-morbid clinical psychiatric disorders. It is not known how clinical diagnoses correspond to or even predict transitions to psychosis (TTP). Our aim was to examine distributions of life-time and current Axis I diagnoses, and their association with TTP in CHR patients.

Antiplatelets versus Anticoagulants for the Treatment of Cervical Artery Dissection: Bayesian Meta-Analysis

OBJECTIVE To compare the effects of antiplatelets and anticoagulants on stroke and death in patients with acute cervical artery dissection. DESIGN Systematic review with Bayesian meta-analysis. DATA SOURCES The reviewers searched MEDLINE and EMBASE from inception to November 2012, checked reference lists, and contacted authors. STUDY SELECTION Studies were eligible if they were randomised, quasi-randomised or observational comparisons of antiplatelets and anticoagulants in patients with cervical artery dissection. DATA EXTRACTION Data were extracted by one reviewer and checked by another. Bayesian techniques were used to appropriately account for studies with scarce event data and imbalances in the size of comparison groups. DATA SYNTHESIS Thirty-seven studies (1991 patients) were included. We found no randomised trial. The primary analysis revealed a large treatment effect in favour of antiplatelets for preventing the primary composite outcome of ischaemic stroke, intracranial haemorrhage or death within the first 3 months after treatment initiation (relative risk 0.32, 95% credibility interval 0.12 to 0.63), while the degree of between-study heterogeneity was moderate (τ(2) = 0.18). In an analysis restricted to studies of higher methodological quality, the possible advantage of antiplatelets over anticoagulants was less obvious than in the main analysis (relative risk 0.73, 95% credibility interval 0.17 to 2.30). CONCLUSION In view of these results and the safety advantages, easier usage and lower cost of antiplatelets, we conclude that antiplatelets should be given precedence over anticoagulants as a first line treatment in patients with cervical artery dissection unless results of an adequately powered randomised trial suggest the opposite.