The determinants of social spending in Spain, 1950-1980, Are dictatorships less redistributive?

[spa] La mayoría de estudios sobre el Estado del Bienestar, hasta el momento, se han centrado en países democráticos y ricos. Sin embargo, los países pobres y no democráticos han recibido mucha menos atención. Este artículo aporta nueva evidencia empírica sobre la evolución del gasto social en España y Portugal entre 1950 y 1980. A partir de ésta se ha podido analizar la relación entre dictaduras y redistribución, ya que ambos países sufrieron gobiernos no democráticos durante la mayor parte del periodo. Además del gasto social público y su clasificación por funciones, en este artículo se analiza también la forma de financiación de dicho gasto social.

The determinants of social spending in Spain, 1950-1980, Are dictatorships less redistributive?

[spa] La mayoría de estudios sobre el Estado del Bienestar, hasta el momento, se han centrado en países democráticos y ricos. Sin embargo, los países pobres y no democráticos han recibido mucha menos atención. Este artículo aporta nueva evidencia empírica sobre la evolución del gasto social en España y Portugal entre 1950 y 1980. A partir de ésta se ha podido analizar la relación entre dictaduras y redistribución, ya que ambos países sufrieron gobiernos no democráticos durante la mayor parte del periodo. Además del gasto social público y su clasificación por funciones, en este artículo se analiza también la forma de financiación de dicho gasto social.

The inequality trap. A comparative analysis of social spending between 1880 and 1933

[spa] Utilizando dos indicadores alternativos de redistribución –las transferencias sociales y el gasto social- durante el periodo de tiempo comprendido entre 1880 y 1933, y utilizando dos indicadores alternativos de desigualdad –el porcentaje de explotaciones agrarias no familiares y los top income shares-, este papel muestra que, al contrario de lo que muchos estudios sobre los origines del Estado del Bienestar suelen sugerir, la desigualdad no favoreció el desarrollo de la política social ni siquiera en sus etapas iniciales. Ello significa que la política social se desarrolló más rápidamente en los países que previamente ya eran más igualitarios, lo que sugiere que los países con más desigualdad se encontraban en una especie de trampa de la desigualdad, donde la desigualdad en si misma fue uno de los obstáculos a la redistribución.

The inequality trap. A comparative analysis of social spending between 1880 and 1933

[spa] Utilizando dos indicadores alternativos de redistribución –las transferencias sociales y el gasto social- durante el periodo de tiempo comprendido entre 1880 y 1933, y utilizando dos indicadores alternativos de desigualdad –el porcentaje de explotaciones agrarias no familiares y los top income shares-, este papel muestra que, al contrario de lo que muchos estudios sobre los origines del Estado del Bienestar suelen sugerir, la desigualdad no favoreció el desarrollo de la política social ni siquiera en sus etapas iniciales. Ello significa que la política social se desarrolló más rápidamente en los países que previamente ya eran más igualitarios, lo que sugiere que los países con más desigualdad se encontraban en una especie de trampa de la desigualdad, donde la desigualdad en si misma fue uno de los obstáculos a la redistribución.

Social network extraction and analysis based on multimodal dyadic interaction

Social interactions are a very important component in people"s lives. Social network analysis has become a common technique used to model and quantify the properties of social interactions. In this paper, we propose an integrated framework to explore the characteristics of a social network extracted from multimodal dyadic interactions. For our study, we used a set of videos belonging to New York Times" Blogging Heads opinion blog. The Social Network is represented as an oriented graph, whose directed links are determined by the Influence Model. The links" weights are a measure of the"influence" a person has over the other. The states of the Influence Model encode automatically extracted audio/visual features from our videos using state-of-the art algorithms. Our results are reported in terms of accuracy of audio/visual data fusion for speaker segmentation and centrality measures used to characterize the extracted social network.

Social sensing for psychology: Automated interpersonal behavior assessment

In this article, we show how the use of state-of-the-art methods in computer science based on machine perception and learning allows the unobtrusive capture and automated analysis of interpersonal behavior in real time (social sensing). Given the high ecological validity of the behavioral sensing, the ease of behavioral-cue extraction for large groups over long observation periods in the field, the possibility of investigating completely new research questions, and the ability to provide people with immediate feedback on behavior, social sensing will fundamentally impact psychology.

¿Pueden contribuir los métodos visuales a avanzar hacia una investigación inclusiva? Un estudio sobre inclusión sociolaboral con personas con Trastorno Mental Grave (TMG) = Can visual methods help to go forward inclusive research? A study about social and labor inclusion with people with Severe Mental Illness (SMI)

En este artículo se pretende mostrar cómo la utilización de métodos visuales en la investigación contribuye a potenciar la participación activa de las personas con TMG. Se utiliza como ejemplo un estudio de caso de corte cualitativo que incorpora tres actividades de componente visual (el dibujo “el río de la vida”, las fotografías y el dibujo de proyección de futuro) para favorecer la reflexión narrada que, sobre sus experiencias y vivencias, desarrollan cinco personas con TMG. El uso de las fotografías y dibujos en este estudio permite afirmar que estas estrategias se han mostrado válidas para acceder, en la medida que los participantes han querido, a esferas de vida personales en trayectorias vitales determinadas por la enfermedad mental

Social Preferences and Transport Policy: The case of US speed limits

This article, in reviewing the longrunning US debate on speed limits, illustrates how a different valuation of the trade-off between private mobility needs and safety concerns can shape transport policies. It is argued that the regulatory decentralization debate, together with the speed limit in force in each state, obey the social preferences and valuation given to this tradeoff. Such a view is consistent with evidence that higher speed limits are to be found in states with greater private mobility needs, even though their fatality rates might be among the highest in the country. By contrast, lower speed limits and supporters of a low national speed limit are to be found in states that show a greater concern for safety outcomes and which are less dependent on private mobility. By reviewing these events and examining the role played by the main actors and analyzing their motivations, the article identifies important lessons for similar future discussions on transport policy.

El Funcionament de la xarxa social entre les diferents empreses públiques i privades del sector turístic al Pla d’Urgell i la seva relació amb els diferents òrgans de govern

En aquesta investigació avaluem principalment la relació que hi ha entre les diferents empreses turístiques de la comarca del Pla d’Urgell. D’aquest estudi extraurem diferents connotacions sociològiques per tal d’establir quin paper té cadascun dels agents (empreses) dins d’una xarxa relacional, i quin grau d’implicació i rellevància assoleixen

The referendum and popular consultations in the Autonomous State

The referendum is a poorly used mechanism for direct participation in the Spanish system, at both state and regional level. The discussion on the feasibility of this system at regional level has been examined by the Constitutional Court. Influenced by the reluctance with which constituents viewed the mechanisms of direct democracy, they still have a reductive view of the referendum. The State therefore reserves the right to exercise very intensive controls on the provision and authorization of referendums and on the specific exercise of each referendum

Hallinnollinen sanktiointi

Tausta Suomessa lainsäätäjä reagoi helposti yhteiskunnalliseen häiriötekijään rikosoikeuden keinoin. Tästä on osoituksena se, että syksyllä 2010 varsinaisen rikoslain lisäksi rikoksesta oli säädetty 256 eri laissa. Suomalainen, lähtökohdiltaan maltillinen kontrolli- ja kriminaalipolitiikka on 1970-luvulla linjatun vastaisesti johtanut 2000-luvulle tultaessa rikosoikeudellisen kontrollin lisääntymiseen ja jopa kiristymiseen. Raja rikosten ja rikkomusten välillä on liudentunut ja paikoitellen kadonnut ja erityisesti turvallisuudesta on kehittynyt – käsitteeseen liittyvistä oikeudellisista jännitteistä huolimatta – keskeinen rikosoikeudellisen sääntelyn oikeutusperuste. Rikosoikeuden käyttäminen vähäisten rikosten kontrollointiin on aiheuttanut Suomeen viivästymisen ongelman. Yleisessä tiedossa on se, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut 2000-luvulla Suomelle kymmeniä tuomioita siksi, että rikosjuttuja on käsitelty viranomaisissa ja tuomioistuimissa liian kauan. Vähemmän on sen sijaan keskusteltu siitä, että myös vähäiset rikokset viivästyvät rikosoikeuden alan laajetessa ja viranomaisten voimavarojen ehtyessä. Suomessa ongelmaa on pyritty hoitamaan rikosoikeudellista toimivaltaa hallintoviranomaisille delegoimalla tilanteen ollessa nyt se, että uuden sakkomenettelylain voimaan tullessa noin 90 % rikosoikeudellisesta kompetenssista on poliisilla ja muilla hallintoviranomaisilla. Se taasen on ongelmallista perustuslain 3 §:ssä säädetyn vallanjakoperiaatteen kannalta. Välttämätöntä on korostaa myös sitä, että pääosin rikosoikeudelliseen kontrolliin perustuva systeemi aiheuttaa rikosoikeuden inflaatiota: rikosoikeuden arvostuksen vähenemisestä aiheutuvia ei-mittavissa olevia kuluja. Rikosoikeuden laajenemista vastaan esitetään kuitenkin harvoin kritiikkiä. Rikosoikeustieteen piirissäkään sille ei ole esitetty vakavasti otettavaa vaihtoehtoa. Esimerkiksi hallinnollisia sanktioita ei ole Suomessa – ei tosin muissa Pohjoismaissakaan – koettu rikosoikeuden vaihtoehtona, vaan usein rikosoikeutta täydentävänä järjestelmänä. Hallinnollisten sanktioiden käyttäminen rikosoikeuden ohessa ei ole ollut yksiselitteistä ja jäsenneltyä, yleisiin oppeihin perustuvaa. Kontrollin erityisille alueille, esimerkiksi sotilaskontrolliin, on lisäksi kehittynyt rikos- ja hallinto-oikeuden sekajärjestelmiä. Tutkimuskysymykset Käsillä olevassa artikkelimuotoisessa väitöskirjatutkimuksessa pyritään hahmottelemaan rikos- ja hallinto-oikeudellisten rangaistusjärjestelmien välisiä eroavaisuuksia Suomessa. Tutkimuksen keskeisin tehtävä on sen pohtiminen, millä tavalla 2010-luvulle tultaessa olisi tutkimuksen empiiriset ja teoreettiset lähtökohdat huomioon ottaen järkevää ja tarkoituksenmukaista rangaista. Tällä perusteella kehitetään yksikertaista hallintosanktiointiteoreettista mallia, että sitä hyväksikäyttäen lainvalmisteluprosessin sanktiointitilanteessa, sanktiosta päätettäessä, olisi mahdollista asettaa oikeusturvan vähimmäistakeet täyttävällä tavalla oikeus- ja muilta vaikutuksiltaan rationaalinen seuraamus sekä säätää sen määräämiseksi yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan tehokas ja riittävän oikeusturvallinen menettely. Tutkimustehtävä on tiivistetysti 1) hallinnollisten sanktioiden ja rikosoikeudellisten rangaistusten ja niiden alan määrittäminen, 2) hallinnollisten sanktioiden sääntelymallien valintaperusteluiden selvittäminen, 3) hallintosanktioteoreettisen mallin kehittäminen lainvalmisteluprosessia varten sekä 4) de lege ferenda -suositusten tekeminen rangaistavuuden hyväksyttävyyden ja joutuisuuden parantamiseksi. Menetelmä ja aineistot Tutkimus kytkeytyy teoreettisen rikosoikeustieteen, hallinto-oikeustieteen ja prosessioikeustieteen alalle ja se on luonteeltaan ongelmakeskeinen. Tieteenalojen väliset painotukset ja niiden vaikutus vaihtelevat tutkimuksessa. Vaikka tutkimus on monella tavalla luonteeltaan teoreettinen, siinä rakennetaan nimenomaan lainsäädäntötyötä ja lainvalmistelua tukevaa tutkimusta ja teoriaa. Tältä osin näkökulma liittyy kriminalisointiteoreettisessa tutkimuksessa hahmotettuun lainsäätäjän oikeuslähdeoppia koskevaan uuteen näkökulmaan, jolla on yhteyksiä lainsäädäntötutkimukseen ja oikeusteoriassa hahmotettuun legisprudence-tutkimusuuntaukseen, näkökulman suuntautuessa lainsäädäntötasolle. Tutkimuksen lähteistä suurin osa on oikeustieteellistä kirjallisuutta, jonka pääosa muotoutuu suomalaisesta oikeustieteellisestä kirjallisuudesta. Myös pohjoismaalaista, saksalaista ja hieman myös anglosaksista kirjallisuutta on käytetty. Kansainvälisten kirjallisuuslähteiden merkitys ei ole ollut merkittävä, koska kattava eurooppalainen näkemys aihepiiristä on pyritty saamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöä hyödyntäen. Tutkimuksen lähteinä on käytetty laajasti myös kansallista lainvalmisteluaineistoa, erityisesti hallituksen esityksiä ja perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöä. Johtopäätökset Kriminaali- ja/tai kontrollipolitiikassa on juuri nyt tärkeää pohtia, millä tavalla 2010-luvulle tultaessa on järkevää ja tarkoituksenmukaista rangaista. Tähän voisi olla mahdollista vastata tutkimuksessa kehitettävällä hallintosanktiointiteoreettisella mallilla. Mallin kehittäminen on edellyttänyt yhteiskunnallisten sanktiokäytäntöjen oikeusvaltioopillista tarkastelua, jolloin sanktioiden yhteiskunnalliseen merkitykseen pureutuminen kuvailee myös sitä, millainen modernin oikeusvaltion tila tällä hetkellä on. Perinteisten oikeusvaltioiden paradigmojen käyttäminen ei välttämättä edistä relevantin oikeusvaltiollisen sanktiointiteoreettisen mallin kehittämistä. Voi olla niinkin, että klassinen oikeusvaltio-oppi ja oletetunlaiset rikosoikeuden erityiset elementit eivät enää vastaa yhteiskuntatodellisuutta. Näin rankaisemisen yleiset opit voivat nousta kehittämisen kohteeksi oikeusvaltiollisuuden elementtien toteuttamiseksi valtavasta kasvaneessa hallintoyhteiskunnassa – hallinto-johtoisessa yhteiskunnallisessa todellisuudessa. Suomen rikoslaki sisältää laajassa merkityksessä sadoittain erilaatuisia kriminalisointeja, joiden merkitys on usein hallinnon toimintaa subventoiva, symbolinen tai jonkin toisen kriminalisoinnin vaikutusta tehostamaan pyrkivä. Tällainen rikoslaki on tehtävänsä, vaikuttavuutensa ja hyväksyttävyytensä kannalta ongelmallinen. Suomalainen hallinnollisten sanktioiden järjestelmä ei sekään ole järkevä ja tarkoituksenmukainen, yleisiin oppeihin perustuva systeemi. Myös yleiseurooppalainen kehitys näyttäisi viittaavan siihen, että Suomessa on tarve kehittää sekä rikosoikeutta että sille vaihtoehtoista hallintosanktioiden järjestelmää, sanktio-oikeutta. Tämä edellyttää lainsäädäntöuudistuksia.

Rational use of water in a poultry slaughterhouse in the state of Paraná, Brazil: a case study

Agroindustries are major consumers of water. However, to adapt to environmental trends and be competitive in the market, they have sought rational use of water through water management in their activities. Cleaner Production can result in economic, environmental and social benefits, and in actions that promote reduction in water consumption. This case study was conducted in a slaughterhouse and poultry cold storage processing plant and aimed to identify points of excessive water consumption, and to propose alternatives for managing water resources by reducing consumption. Consumption data are presented in relation to the processing stages with alternatives proposed for the rational use of water, such as closure of mains water during shift changes. Following the implementation of recommendations, a reduction in water consumption of approximately 11,137 m³ per month was obtained, which equates to a savings of US$ 99,672 per year. From this study, it was concluded that the company under review could develop various improvement actions and make an important contribution to the preservation of water resources in the region where it operates.

Corporate Social Responsibility in the Oil and Gas Industry: Environmental Management Systems as a Source of Sustainable Development

The environmental aspect of corporate social responsibility (CSR) expressed through the process of the EMS implementation in the oil and gas companies is identified as the main subject of this research. In the theoretical part, the basic attention is paid to justification of a link between CSR and environmental management. The achievement of sustainable competitive advantage as a result of environmental capital growth and inclusion of the socially responsible activities in the corporate strategy is another issue that is of special significance here. Besides, two basic forms of environmental management systems (environmental decision support systems and environmental information management systems) are explored and their role in effective stakeholder interaction is tackled. The most crucial benefits of EMS are also analyzed to underline its importance as a source of sustainable development. Further research is based on the survey of 51 sampled oil and gas companies (both publicly owned and state owned ones) originated from different countries all over the world and providing reports on sustainability issues in the open access. To analyze their approach to sustainable development, a specifically designed evaluation matrix with 37 indicators developed in accordance with the General Reporting Initiative (GRI) guidelines for non-financial reporting was prepared. Additionally, the quality of environmental information disclosure was measured on the basis of a quality – quantity matrix. According to results of research, oil and gas companies prefer implementing reactive measures to the costly and knowledge-intensive proactive techniques for elimination of the negative environmental impacts. Besides, it was identified that the environmental performance disclosure is mostly rather limited, so that the quality of non-financial reporting can be judged as quite insufficient. In spite of the fact that most of the oil and gas companies in the sample claim the EMS to be embedded currently in their structure, they often do not provide any details for the process of their implementation. As a potential for the further development of EMS, author mentions possible integration of their different forms in a single entity, extension of existing structure on the basis of consolidation of the structural and strategic precautions as well as development of a unified certification standard instead of several ones that exist today in order to enhance control on the EMS implementation.

The role of emotional state, sexual arousal, and alcohol intoxication as situational factors associated with adults’ online sexual contact with children and adolescents

In the present study we explored whether and how the situational factors; emotional states, sexual arousal, and alcohol intoxication influenced the propensity in adults to engage in online sexual contact with children (13 or younger) and adolescents (14 – 17 year olds). The results were compared to a group of adults that had engaged in online sexual contact with adults only (18 or older). We also looked at the variation over time within these situational factors during the online sexual contact with a child, an adolescent, or an adult. The present study was an online self-report survey to the adult populations in Finland, Sweden, and Germany, with a final sample (N = 776) of women and men who were active on the Internet. The participants were asked to report whether, how, and with whom they had engaged in online sexual contact. The results showed that more men than women reported online sexual contact with persons of all age groups, and that the situational factors; emotional states and sexual arousal influenced the propensity in both women and men to engage in online sexual contact with children and adolescents. However, the effects of alcohol intoxication were small and significant only for men. These results indicate that higher levels of emotional state and sexual arousal might increase the propensity to go against social norms and contact children and adolescents online for sexual purposes, but it can also imply that that those who look for online sexual contact online with children and adolescents, are more emotionally and/or sexually aroused than the group that only seek adult company or that these are post-hoc explanations for such sexual activities.

State of logistics and transport in the Baltic Sea region in 2025

The world’s pace of change is accelerating and new innovations, inventions and technologies come about every day. Change is unavoidable. It is difficult to keep up and even more difficult to prepare for the future. Even though it is not possible to know exactly what will happen in the future, by studying futures people can better anticipate what might lie ahead. By making decisions and realizing the consequences of their choices today, people and governments are able to actively decide how they will act in the future. Both opportunities and pitfalls lie ahead, which encourages actors to make more farsighted decisions. The Baltic Sea region is an interesting area for futures studies. It comprises 11 nations and more than 100 million inhabitants and entails countries with advanced, high-income economies, like Finland, Germany and Denmark, and developing economies, like Russia, Latvia and Lithuania. The western, eastern, northern and southern parts of the region are separated by the Baltic Sea, which at the same time represents a barrier and a facility for trade and travel between the countries belonging to the region The purpose of this study was to uncover the most probable future of transport and logistics in the Baltic Sea region in 2025 by using the Delphi method. Altogether 109 responses were collected in two separate instances from experts in all the Baltic Sea region countries, 56 of whom were defined as academic respondents and 53 of whom business respondents. Only minor differences in the opinions of academic and business experts were discovered, and the larger differences lie between eastern and western response groups. The Baltic Sea region is a very heterogeneous region and the division is clearest between East and West, which differ in political, economic, social, technological and environmental aspects. The probable future of the Baltic Sea region presented in this study is coherent with previous studies on the same subject. The future of the Baltic Sea region in terms of logistics and transport looks quite bright according to the experts who participated in the study. Trade volumes will grow and the importance of logistics and transport to the competitiveness of the region will increase. Respondents from eastern countries seemed to be more optimistic about the future in general. Most differences between opinions could be explained by the gap in technological and infrastructural development between the East and West. As eastern countries are less-developed in some parts of their economies, it is easier for them to improve the technical condition of infrastructure by merely catching up with the western countries.