Pheomelanin-based coloration and the ability to cope with variation in food supply and parasitism.

Although gene by environment interactions may play a key role in the maintenance of genetic polymorphisms, little is known about the ecological factors involved in these interactions. We investigated whether food supply and parasites can mediate covariation between the degree of adult pheomelanin-based coloration, a heritable trait, and offspring body mass in the tawny owl (Strix aluco). We swapped clutches between nests to allocate genotypes randomly among environments. Three weeks after hatching, we challenged the immune system of 80 unrelated nestlings with either a phytohemagglutinin (PHA) or a lipopolysaccharide, surrogates of alternative parasites, and then fed them ad lib. or food-restricted them during the following 6 days in the laboratory. Whatever the immune challenge, nestlings fed ad lib. converted food more efficiently into body mass when their biological mother was dark pheomelanic. In contrast, food-restricted nestlings challenged with PHA lost less body mass when their biological mother was pale pheomelanic. Nestling tawny owls born from differently melanic mothers thus show differing reaction norms relative to food availability and parasitism. This suggests that dark and pale pheomelanic owls reflect alternative adaptations to food availability and parasites, factors known to vary in space and time.

Manual de gestión documental para el Ayuntamiento de León

En este trabajo se exponen las normas y procedimientos para la implantación en el Ayuntamiento de León de un sistema de gestión documental basado en la norma ISO 15489. Se desarrollan los conceptos básicos para la comprensión del manual, los tipos de documentos administrativos, el uso del lenguaje administrativo, los instrumentos, los diagramas, los formularios y la legislación para llevar a la práctica los sistemas de organización de fondos, clasificación, ordenación, valoración y descripción de documentos y los procesos de instalación, transferencias, régimen de acceso al documento, consultas, préstamos y reproducción de documentos en los archivos de gestión de las oficinas. Palabras clave: Sistema de gestión documental, ISO 15489, Ayuntamiento de León (España), organización de fondos, clasificación de documentos, ordenación de documentos, evaluación de documentos, descripción de documentos, archivos de gestión.

Melanin-specific life-history strategies.

Abstract The maintenance of genetic variation is a long-standing issue because the adaptive value of life-history strategies associated with each genetic variant is usually unknown. However, evidence for the coexistence of alternative evolutionary fixed strategies at the population level remains scarce. Because in the tawny owl (Strix aluco) heritable melanin-based coloration shows different physiological and behavioral norms of reaction, we investigated whether coloration is associated with investment in maintenance and reproduction. Light melanic owls had lower adult survival compared to dark melanic conspecifics, and color variation was related to the trade-off between offspring number and quality. When we experimentally enlarged brood size, light melanic males produced more fledglings but in poorer condition, and they were less often recruited in the local breeding population than those of darker melanic conspecifics. Our results also suggest that dark melanic males allocate a constant effort to raise their brood independently of environmental conditions, whereas lighter melanic males finely adjust reproductive effort in relation to changes in environmental conditions. Color traits can therefore be associated with life-history strategies, and stochastic environmental perturbation can temporarily favor one phenotype over others. The existence of fixed strategies implies that some phenotypes can sometimes display a "maladapted" strategy. Long-term population monitoring is therefore vital for a full understanding of how different genotypes deal with trade-offs.

Information and risk management during the first trimester care for pregnant women: Some reflections about the ethical challenges and the legal framework in Switzerland. [L'information et la gestion des risques dans le suivi de la grossesse lors du 1er trimestre : quelques réflexions sur le défi éthique et le cadre légal en Suisse.]

The progress in prenatal medicine raises complex questions with respect to the physician-patient relationship. The physician needs to reconcile medical aspects, ethical principles as well as judicial norms. Already, during the first trimester, the physician has to put into practice the schedule combining for each individual pregnancy physical, laboratory and other appropriate exams. Physicians are under the obligation to inform in a clear and comprehensive way without creating unnecessary anxiety for their patients. Legal requirements include informed consent, the respect for the patient's right to self-determination, and compliance with the Swiss federal law on genetic testing, especially with its articles on prenatal screening and diagnosis. This article discusses the complexity of obstetrical practice when it comes to delivering adequate information within the scope of ethical and legal requirements in Switzerland. L'évolution de la médecine prénatale soulève des enjeux complexes dans la relation médecin-patient. Il s'agit de concilier à la fois les aspects médicaux, les principes éthiques et les normes juridiques. Dès le premier trimestre de la grossesse le médecin doit poser le cadre du suivi et des examens appropriés pour chaque grossesse. Son devoir est d'informer de manière claire et précise sans inquiéter inutilement, en respectant l'exigence légale d'un consentement éclairé et plus largement le droit de la patiente à l'autodétermination ainsi que le cadre de la loi fédérale suisse sur l'analyse génétique humaine dans le domaine du dépistage et du diagnostic prénatal. Cet article discute de la complexité de l'information et de l'application des principes éthiques et légaux dans la pratique obstétricale en Suisse.

Women in leadership: Three essays

GENDER EMPOWERMENT: EFFECTS OF GODS, GEOGRAPHY, AND GDP¦Fenley, M., & Antonakis, J.¦ABSTRACT¦We examined the determinants of women's empowerment in the economy and political leadership in 178 countries. Given the androcentric nature of most religions, we hypothesized that high degrees of country-level theistic belief create social conditions that impede the progression of women to power. The dependent variable was the Gender Empowerment index of the United Nations Development Program, which captures the participation of women in political leadership, management, and their share of national income. Controlling for GDP per capita as well as the fixed-effects of the dominant type of religion and legal origin and instrumenting all endogenous variables with geographic or historical variables, our results show that atheism has a significant positive effect on gender empowerment. These results are driven by the rule of law, which in addition to being a catalyst for economic development, appears to crowd-out the informal regulation of behavior due to religious norms.¦DEVELOPING WOMEN LEADERS: COMPARING A TRANSFORMATIONAL AND A CHARISMATIC LEADERSHIP INTERVENTION¦Fenley, M., Jacquart, P., & Antonakis, J.¦ABSTRACT¦Along with a gender imbalance in leadership role occupancy, most leadership interventions have been conducted with samples of men. We conducted an experiment wherein we assigned female participants (n = 38, mean age = 35 years) to one of two conditions: Transformational (i.e., "standard") leadership training or charismatic leadership training. The two interventions were essentially equivalent, except that we also focused on developing the "charismatic leadership tactics" (e.g., rhetorical skills) of participants in the charismatic condition. After the interventions, we randomly assigned participants into problem-solving teams that required extensive interaction. Each team had an equal number of participants having received transformational training or charismatic training. At the end of the team exercises, participants rated each of their team members on a leadership prototypicality measure. Results indicated that those who received charismatic training scored higher (a) on prototypicality (standardized  = .42) and (b) on a test of declarative knowledge of charismatic rhetorical strategies (i.e., a manipulation check, standardized  = .76). Furthermore, the score on the test fully mediated the effect of the treatment on prototypicality (standardized indirect  = .32). We discuss the importance and practical implications of these results.¦CHANGING ATTITUDES TOWARDS WOMEN IN A MALE SEX-TYPE WORK ENVIRONMENT: EVIDENCE FROM A FIELD EXPERIMENT IN EUROPEAN ATHLETICS¦Fenley, M.¦ABSTRACT¦Most sports organizations have a similar gender gap in leadership as do the majority of non-sport organizations. Women's careers sputter somewhere at coaching level positions and few women obtain top leadership positions. Greater awareness of gender inequalities in general, and in leadership in particular, could decrease gender discrimination and increase women's presence at upper levels. The goal of this study was to evaluate the impact of an intervention using an online gender awareness exercise. Participants (n = 1,001 participants, n = 32 countries) were randomly assigned to one of eight conditions in a 2 (a discriminating perspective-taking story or a non-discriminating perspective-taking story) by 2 (gender quiz or no gender quiz) by 2 (diversity quiz or no diversity quiz) factorial design. The results show that the online perspective taking exercise changed initial sexist attitudes. Participants having taken a diversity quiz had less sexist attitudes (as measured by the Modern- and Old-fashioned sexism scale) than did participants who did not take the diversity quiz (irrespective of perspective-taking story). The combination of having taken a diversity quiz with a gender quiz had the biggest impact on attitudes for the non-discriminating story.

An Empirical Study on Faculty Perceptions and Teaching Practices of Wikipedia

Some faculty members from different universities around the world have begun to use Wikipedia as a teaching tool in recent years. These experiences show, in most cases, very satisfactory results and a substantial improvement in various basic skills, as well as a positive influence on the students' motivation. Nevertheless and despite the growing importance of e-learning methodologies based on the use of the Internet for higher education, the use of Wikipedia as a teaching resource remains scarce among university faculty.Our investigation tries to identify which are the main factors that determine acceptance or resistance to that use. We approach the decision to use Wikipedia as a teaching tool by analyzing both the individual attributes of faculty members and the characteristics of the environment where they develop their teaching activity. From a specific survey sent to all faculty of the Universitat Oberta de Catalunya (UOC), pioneer and leader in online education in Spain, we have tried to infer the influence of these internal and external elements. The questionnaire was designed to measure different constructs: perceived quality of Wikipedia, teaching practices involving Wikipedia, use experience, perceived usefulness and use of 2.0 tools. Control items were also included for gathering information on gender, age, teaching experience, academic rank, and area of expertise.Our results reveal that academic rank, teaching experience, age or gender, are not decisive factors in explaining the educational use of Wikipedia. Instead, the decision to use it is closely linked to the perception of Wikipedia's quality, the use of other collaborative learning tools, an active attitude towards web 2.0 applications, and connections with the professional non-academic world. Situational context is also very important, since the use is higher when faculty members have got reference models in their close environment and when they perceive it is positively valued by their colleagues. As far as these attitudes, practices and cultural norms diverge in different scientific disciplines, we have also detected clear differences in the use of Wikipedia among areas of academic expertise. As a consequence, a greater application of Wikipedia both as a teaching resource and as a driver for teaching innovation would require much more active institutional policies and some changes in the dominant academic culture among faculty members.

Auktorisoitujen tilintarkastajien valvonta: Hyvä tilintarkastustapa TILA:n ja VALA:n valvontaratkaisuissa vuosina 1995-2004

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan ja Valtion tilintarkastuslautakunnan valvontaratkaisujen vaikutusta hyvään tilintarkastustapaan. Tavoitteeseen päästiin alatavoitteiden kautta: a) selvittämällä tilintarkastukselle asetetut vaatimukset ja tilintarkastajien valvonnan periaatteet, b) tarkastelemalla valvontaratkaisujen kautta tilintarkastajien velvollisuuksia: riippumattomuutta, salassapitovelvollisuutta sekä ammattitaitoa ja huolellisuutta, c) tutkimalla, millaisia seikkoja Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta ja Valtion tilintarkastuslautakunta korostavat ja nostavat esiin valvontaratkaisujen yhteydessä d) tutkimalla, mihin edellä mainitut valvontaorganisaatiot kiinnittävät huomiota valvontaratkaisujen käsittelyssä ja mihin päätökset perustuvat. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja deskriptiivinen. Se on myös normiperustainen, koska tilintarkastuksen taustalla vaikuttavat erilaiset lait, asetukset ja suositukset. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu Keskuskauppakamarin tilintarkas tuslautakunnan ja Valtion tilintarkastuslautakunnan valvontaratkaisuselosteista vuosilta 1995-2004. Tutkimuksen perusteella valvontaratkaisut muokkaavat hyvää tilintarkastustapaa. Tilintarkastuslautakunta julkaisee ratkaisujen johdosta kannanottoja, antaa tarvittaessa tilintarkastusalan säännöstöä täydentäviä suosituksia ja ohjeita sekä esittää oman kannanottonsa tulkinnanvaraisiin seikkoihin. Valvontaratkaisut perustuvat voimassa olevaan säädöstöön, tilintarkastusalan suosituksiin ja toimielinten aiempiin ratkaisuihin. Tilintarkastajien toiminnan arvioinnissa tilintarkastajan tekemän virheen olennaisuudella on keskeinen merkitys. Lisäksi arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tilintarkastajien toimintaan kokonaisuutena ja siihen, onko ulkopuolinen voinut saada virheen johdosta väärän käsityksen. Ratkaisuissa korostuu säätiöiden, julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yhtiöiden sekä erikoistarkastusten erityinen tarkastusvastuu.

Yhtiön ja sen omistajan yhteenlaskettu kokonaisverotus osakeyhtiössä ja kommandiittiyhtiössä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten yhtiön tulo- ja varallisuustaso vaikuttaa yhtiön ja sen omistajan yhteenlaskettuun kokonaisverotukseen osakeyhtiössä ja kommandiittiyhtiössä. Tutkimukselle asetettiin kolme teh-tävää: osakeyhtiön ja sen omistajan verotuksen oikeussäännösten sisäl-lön selvittäminen ja systematisointi, kommandiittiyhtiön ja sen omistajan verotuksen oikeussäännösten sisällön selvittäminen ja systematisointi se-kä näiden kokonaisverotusten vertailu erityistapauksissa. Teoriaosassa keskityttiin verolainsäädännön selvittämiseen voitonjaon näkökulmasta. Tutkimus osoitti, että onpa yhtiömuoto sitten osakeyhtiö tai kommandiitti-yhtiö, nettovarallisuudella on merkittävä rooli kokonaisverorasituksessa. Erityistapauksien vertailussa tutkimus osoitti, että mitä suurempi varalli-suustaso yhtiöllä on, sitä pienempi on yhtiön ja sen omistajan yhteenlas-kettu kokonaisverotus molemmissa yhtiömuodoissa. Vaikka vertailussa voitiin havaita kokonaisverotuksen olevan pienempää yhtiömuodon olles-sa kommandiittiyhtiö, on eri yhtiömuotojen välisessä edullisuusvertailussa sekä yhtiömuodon valinnassa huomioitava myös mm. yhtiöön lipastoitavat voittovarat sekä muut kuin verotukselliset seikat. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että yhtiömuodon edullisuusvertailun problematiikka voi olla monimutkainen ja yksiselitteisen ratkaisun löytäminen vaikeaa.

Yksityisliikkeenmuuttaminen osakeyhtiöksi

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen prosessi on yksityisliikkeen muuttaminen osakeyhtiöksi. Tutkielmassa tarkastellaan yksityisliikettä ja osakeyhtiötä sekä niiden välistä yritysmuodonmuutosta yhtiö- ja vero-oikeudellisen normiston ja case-yrityksen tilinpäätösma-teriaalin perusteella. Tutkielmassa hyödynnetään kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä ja case-tutkimusta. Tutkielman teoriaosa luo pohjan empiiriselle osalle, jossa case-yrityksen tilinpäätöstietojen perusteella tehdään esimerkkiverolaskelmia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että mitään yleispätevää tilannekatsausta sellaisesta yksityisliikkeestä, jonka jatkossa pitäisi toimia osakeyhtiönä, ei ole. Yritysmuodon muuttamispäätökseen vaikuttaa usein verotukselliset tekijät tai syy voi olla hyvinkin tapauskohtainen. Tutkimuksessa kuitenkin nousi esille muutamia syitä toimintamuodonmuuttamispäätökselle kuten osakeyhtiön verotukselliset edut sekä yrittäjän mahdollisuudet tehdä erilaisia toimia osakeyhtiön kanssa. Yksityisliikettä voidaan pitää verotuksellisesti kannattava, kun ansiotulosta syntyvä kokonaisvero on yhteisöverokannan 26 prosenttia suuruinen tai sen alle. Varsinainen yhtiömuodonmuutos tapahtuu yksinkertaisesti niin, että perustetaan osakeyhtiö, jonne yksityisliikkeen omaisuus siirretäänapporttina.

Tilintarkastuksen odotuskuilu

Tilintarkastus ammattikuntana on hyvin vanha. Omistuksen ja johdon eriytyminen toisistaan on osittain vaikuttanut tilintarkastusammattikunnan syntyyn. Tilintarkastuksen kohteet ja painotukset ovat vaihdelleen aikojen kuluessa. Samoin ovat muuttuneet tilintarkastajille asetetut vaatimukset. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tilintarkastuksen odotuskuilun käsitettä, odotuskuilun syntyä ja rakennetta sekä niihin vaikuttuvia seikkoja. Lisäksi käsiteltiin keinoja tilintarkastuksen odotuskuilun pienentämiseen, sekä päämies-agentti-teorian soveltamista tilintarkastuksen odotuskuiluun. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös Suomessa havaittujen odotuskuiluun vaikuttavien seikkojen esiintymistä maailmanlaajuisesti. Tutkimuksen alkuosa on kirjallisuuteen perustuvaa normitarkastelua. Lähdeaineistona käytettiin erityisesti ulkomaisia artikkeleita. Normitarkastelun jälkeen toteutettiin sähköinen kysely KHT-tilintarkastajille, jotka oli valittu tutkimuksen kohteeksi Keskuskauppakamarin kotisivuilta. Tutkimuksen perusteella Suomessa KHT-tilintarkastajien suhtautuminentilintarkastajien tehtäviin oli melko yhteneväistä. Jonkin verran odotuskuilua oli havaittavissa siirryttäessä tarkastelemaan vastaajien sukupuolesta ja KHT-tilintarkastajana toimimisajasta johtuvia eroavaisuuksia vastauksissa.

Beyond the silence : institutional racism, social welfare and swiss citizenship

Cette thèse doctorale étudie le rôle de la citoyenneté Suisse et le modèle libérale de l'Etat social dans la production du racisme institutionnel au sein des services sociaux en Suisse. Cette thèse pose la question comment le régime de la citoyenneté Suisse rend possible et contraint les travailleurs sociaux à racialiser et discriminer leur clients avec des différences culturelles alors que les normes de l'aide sociale (normes de CSIAS) ne prévoient pas des traitements différentialistes selon la culture ou l'origine. Le modèle théorique du racisme institutionnel développé se passe sur une approche néo- institutionaliste et des ethnie and racial studies, prenant en compte le niveau individuel, collectif et institutionnel. En incluant ces deux approches, on dépasse le déterminisme des structuralistes dans les études sur le racisme institutionnel. Cette recherche qualitative montre que les travailleurs sociaux utilisent les ressources de la citoyenneté Suisse, de l'Etat social Suisse et leur expériences personnelles quand ils interagissent avec des clients. En plus, cette thèse démontre que le workfare logique en combinaison avec l'idée de l'assimilation culturelle rend possible la production d'un discours sur la nécessité de mériter d'être un membre de la communauté nationale et d'accéder à l'aide sociale. Cette compréhension néo-libérale de la citoyenneté renforce et légitime les travailleurs sociaux de racialiser et pratiquer la discrimination à l'égard de leurs clients et les rend incapable de développer une réflexivité critique. Toutefois, cette thèse montre également que les travailleurs sociaux produisent du travail social interculturel s'ils ont pu développer une telle réflexivité critique dans les institutions de l'aide sociale qui mettent en avant une conception "individuelle" de l'aide sociale.-Cette thèse vise à aller au-delà du silence qui constitue les débats publiques et la recherche sur le racisme au sein des institutions publiques en Suisse. - This thesis questions the role of the Swiss citizenship regime and the Swiss liberal social welfare model in the production of institutional racism in social services in Switzerland. Considering the absence of intercultural formal guidelines in the norms of social welfare (SKOS norms), this research investigates how the Swiss citizenship regime constrains and enables social workers to racialise and discriminate against their clients with cultural differences. This thesis develops a model of institutional racism, taking into account ethnic and racial studies and a neo-institutionalist approach on institutions, addressing the individual, collective and institutional level. In this framework, this thesis allows to overcome the structuralist determinism in the studies on institutional racism. Based on a qualitative inquiry, this research shows that social workers use the resources from the Swiss citizenship regime, social welfare model and their personal experiences when they interact with their clients. This study also shows that the workfare logic in combination with the idea of cultural assimilation enables to produce a discourse on deserving social welfare and earning membership to the national community. This neo-liberal citizenship understanding reinforces and legitimises social workers to racialise and discriminate against their clients and hinders them to develop critical reflexivity. However, this thesis also shows that social workers are able to produce intercultural social work when they could develop such a reflexivity in social services with an "individual" social welfare conceptions. This thesis aims to go beyond a persisting silence regarding public debates and research on racism in public institutions in Switzerland.

A microsatellite library for Carica papaya L. cv. Sunrise solo

In experimental areas of the Education and Researches Ilha Solteira and Jaboticabal UNESP/Campus farms were selected and tagged 20 hermaphrodite plants and 20 feminine of cultivar Sunrise Solo, Improved Sunrise Solo cv.72/12 and Baixinho of Santa Amália.The seeds origined of the selected fruits were cropped to be analysed the self-pollination efficiency and frequency of the sex in the progenies. After that, samples of the young leaf of the matrix plants were colected for the extration of the DNA. It was built five library enriched of microsatellite sequencies, using probes (TCA)10, (TC)13, (GATA)4, (CAC)10 e (TGAG)8.It was possible the development of the primers only in the library that has utilized the probe (TCA)10. This probe allowed the design of 32 primer pairs. From these, 31 presented pattern of unique band in agarose Metaphor and in acrilamide. For primer S36 were observed 2 bands, but with no polymorphism to differentiation in the sexual form at papaya tree culture. However, these primers can be tested, in the futures, in the investigation of the others features in segregated populations of this specie and the related species, germoplasm analysis, cultivars identification, parent evolution and molecular markers for the assisted plant breeding programs.

Vaarinpidosta virtuaaliaikaan : Sata vuotta suomalaista tilintarkastusta

Tämän tutkimuksen aiheena on tilintarkastuksen historiallinen kehittyminen Suomessa runsaan sadan vuoden aikana. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida osakeyhtiön tilintarkastuksen kehitystä ja yhdistää vuosisadan kehityspiirteet tilintarkastuksen kokonaiskuvaksi. Tutkittava periodi alkaa 1800-luvun lopulta ja päättyy 2000-luvun taitteeseen. Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaista tilintarkastusinstituutiota, joka jaetaan kolmeen osaan: tilintarkastusta säätelevään normistoon (normit), tilintarkastajajärjestelmään (toimijat) ja tilintarkastuksen sisältöön (tehtävät). Tutkimuksessa tavoitellaan vastauksia kysymyksiin: mitä tarkastettiin, milloin tarkastettiin, kuka tarkasti ja miten tarkastettiin eri aikakausina? Tutkimus perustuu historialliseen lähdeaineistoon, jonka muodostavat tutkimusajanjakson lainsäädäntö, lainvalmisteluasiakirjat, viranomaisten ohjeet ja päätökset, alan järjestöjen suositukset, ammattilehtien artikkelit sekä laskentatoimen ja tilintarkastuksen ammattikirjallisuus. Metodologisesti tutkimus on teoreettinen, kvalitatiivinen historiantutkimus, jossa lähdeaineistoa käsitellään lähdekriittisesti ja osittain sisältöanalyysin keinoin. Tilintarkastusta säätelevässä normistossa keskeisiä lakeja ovat olleet osakeyhtiölaki, kirjanpitolaki ja tilintarkastuslaki. Lakisääteinen tilintarkastus alkoi vuoden 1895 osakeyhtiölaista, joka uudistui vuonna 1978 ja jälleen vuonna 1997. Kirjanpitolainsäädäntö on uudistunut viidesti: 1925 ja 1928, 1945, 1973, 1993 sekä 1997. Vuoden 1994 tilintarkastuslakiin koottiin tilintarkastuksen säädökset useista laeista. Muita normistoja ovat olleet EY:n direktiivit, Kilan ohjeet, KHT-yhdistyksen suositukset, Keskuskauppakamarin säännökset ja viimeisimpinä IAS- ja ISA-standardit. Ammattimainen tilintarkastajajärjestelmä saatiin maahamme kauppiaskokousten ansiosta. Ammattimaisena tilintarkastuksen toimijana aloitti Suomen Tilintarkastajainyhdistys vuonna 1911, ja sen toimintaa jatkoi KHT-yhdistys vuodesta 1925 alkaen. Tilintarkastajien auktorisointi siirtyi Keskuskauppakamarille vuonna 1924. HTM-tilintarkastajat ovat olleet alalla vuodesta 1950 lähtien. Kauppakamarijärjestö on toiminut hyväksyttyjen tilintarkastajien valvojana koko ammattimaisen tilintarkastustoiminnan ajan. Valtion valvontaa suorittaa VALA (Valtion tilintarkastuslautakunta). Koko tutkittavan periodin ajan auktorisoitujen tilintarkastajien rinnalla osakeyhtiöiden tarkastajina ovat toimineet myös maallikot.Tilintarkastuksen tehtäviin kuului vuoden 1895 osakeyhtiölain mukaan hallinnon ja tilien tarkastus. Myöhemmin sisältö täsmentyi tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon tarkastukseksi. Tutkimusajanjakson alussa tilintarkastus oli manuaalista kaikkien tositteiden prikkausta ja virheiden etsimistä. Myöhemmin tarkastus muuttui pistokokeiksi. Kertatarkastuksesta siirryttiin jatkuvaan valvontatarkastukseen 1900-luvun alkupuolella. Dokumentoinnista ja työpapereista alkaa olla havaintoja 1930-luvulta lähtien. Atk-tarkastus yleistyi 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin myös riskianalyyseihin alettiin kiinnittää huomiota. Hallinnon tarkastuksen merkitys on kasvanut kaiken aikaa. Tilintarkastuskertomukset olivat tutkimusajanjakson alussa vapaamuotoisia ja sisällöltään ilmaisurikkaita ja kuvailevia. Kertomus muuttui julkiseksi vuoden 1978 osakeyhtiölain myötä. Myöhemmin KHT-yhdistyksen vakiokertomusmallit yhdenmukaistivat ja pelkistivät raportointia. Tutkimuksen perusteella tilintarkastuksen historia voidaan jakaa kolmeen kauteen, jotka ovat tilintarkastusinstituution rakentumisen kausi (1895 - 1950), vakiintumisen kausi (1951 - 1985) ja kansainvälistymisen ja julkisuuden kausi (1986 alkaen). Tutkimusajanjakson jokaisella vuosikymmenellä keskusteltiin jatkuvasti tilintarkastajien riittävyydestä, alalle pääsyn ja tutkintojen vaikeudesta, tilintarkastajien ammattitaidon tasosta,hallinnon tarkastuksen sisällöstä, tilintarkastuskertomuksesta sekä maallikkotarkastajien asemasta. 1990-luvun keskeisimmät keskusteluaiheet olivat konsultointi, riippumattomuus, odotuskuilu sekä tilintarkastuksen taso ja laadunvalvonta. Analysoitaessa tilintarkastuksen muutoksia runsaan sadan vuoden ajalta voidaan todeta, että tilintarkastuksen ydintehtävät eivät juurikaan ole muuttuneet vuosikymmenien kuluessa. Osakeyhtiön tilintarkastus on edelleenkin laillisuustarkastusta. Sen tarkoituksena on yhä kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastus. Tilintarkastajat valvovat osakkeenomistajien etua ja raportoivat heille tarkastuksen tuloksista. Tilintarkastuksen ulkoinen maailma sen sijaan on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Kansainvälistyminen on lisännyt säännösten määrää, odotuksia ja vaatimuksia on nykyisin enemmän, uusi tekniikka mahdollistaa nopean tiedonkulun ja valvonta on lisääntynyt nykypäivää kohti tultaessa. Tilintarkastajan pätevyys perustuu nykyään tietotekniikan, tietojärjestelmien ja yrityksen toimialantuntemukseen. Runsaan sadan vuoden takaisen lain vaarinpitovaatimuksesta on tultu virtuaaliaikaiseen maailmaan!

Los protocolos de pensamiento en voz alta como instrumento para analizar el proceso de escritura

Los protocolos de pensamiento en voz alta son instrumentos metodológicos que implican, como su nombre indica, el uso de informantes ¿pensando en voz alta¿ mientras llevan a cabo una actividad. Los pensamientos articulados siguiendo esta técnica se graban para poder ser transcritos y son analizados con la ayuda de unas categorías preestablecidas para reflexionar sobre los objetivos del trabajo de investigación. La metodología ha sido ampliamente utilizada para analizar actividades de resolución de problemas (¿problem solving activities¿) en numerosos estudios de psicología cognitiva y su uso se ha extendido para analizar los procesos de escritura. Este análisis pretende explicar los orígenes de los protocolos de pensamiento en voz alta en el marco de la psicología cognitiva y revisar brevemente las obras más influyentes de Ericsson y Simon con el fin de presentar los puntos básicos del marco teórico que estos autores establecieron. A continuación se presentarán algunas consideraciones relacionadas con el hecho de utilizar la técnica de pensamiento en voz alta para analizar los procesos de escritura, y finalmente se proponen unas normas básicas a seguir por aquellas personas interesados en utilizar esta metodología.

Liderazgo femenino. Un análisis de las diferencias de género en la formación y desarrollo de asociaciones de inmigrantes africanos

En el presente estudio se describen, analizan y comparan las manifestaciones del liderazgo femenino en las asociaciones de inmigrantes africanos: sus objetivos de trabajo, temáticas y formas, organización e institucionalización. Para ello se analizan en profundidad diez historias de vida, partiendo de la hipótesis de la existencia de una clara diferenciación de objetivos entre las asociaciones de hombres y mujeres africanos derivados de la desigualdad básica de las posiciones sociales entre hombres y mujeres, y muy especialmente, de las culturas de género. Los resultados obtenidos sugieren que existen mujeres inmigrantes “fuertes” (ni sumisas ni ignorantes) con capacidad de liderazgo en la asociación, pero no por unas supuestas especificidades “femeninas” sino por un proceso de aprendizaje temprano (adolescente), éxito educativo y un origen social relativamente elevado que forjan una cierta rebeldía y la asunción de una autoridad explícita. De cualquier modo, no se observan diferencias relevantes entre el liderazgo femenino y el liderazgo masculino, ya que en ambos casos se da un cierto “carisma”, la existencia de unas dotes personales que se desarrollan desde la interacción en situaciones sociales concretas.