Analysis of Brazilian consumer preference of filled chocolate

Chocolate is the most popular product made from cocoa. It is mainly consumed with fillings, such as fondant, hydrogenated fat or fruits. This work aimed at assessing the sensory acceptability of chocolate filled with strawberry, orange or passion fruit pulps, mixed in fondant, in a hydrogenated fat base and as truffles. Ninety four consumers participated in the test using a 10 cm hedonic scale to rate the overall liking of the samples. Two-way analysis of variance and the Internal Preference Mapping technique were used to analyze the data. Results showed a good overall liking for almost all samples, especially for strawberry and passion fruit truffles, which obtained 8.4 and 8.8 global means, respectively (p < 0.05), in liking ratings, followed by the hydrogenated fat and fondant fillings. The Internal Preference Map presented two dimensions explaining 72.5% of the variation found. Regarding the flavors, strawberry - traditional in chocolate and confectionary in Brazil - and passion fruit obtained better acceptance, unlike the orange fillings, which showed significantly lower ratings (p < 0.05). The orange fondant filling obtained a global mean of 6.5.

TYÖILMOITUS TYÖNANTAJALUPAUKSIEN JA TYÖARVOJEN VIESTIJÄNÄ Tarkastelussa menestyneitä Great Place to Work -työnantajia

Työilmoitus voi jäädä työnhakijan ja työnantajan välillä ainoaksi viestinnän mahdollisuudeksi, jolloin ratkaisevaa on, kuinka houkuttelevaksi työnantaja työilmoituksensa laatii kilpaillessaan halutuista osaajista. Samalla työilmoitus antaa lupauksia tulevasta työstä ja työyhteisöstä. Tämän tutkimuksen perimmäinen tarkoitus on tutkia, näkyykö työsuhteen kahdenvälinen transaktioluonne työilmoitusten tasolla eli kerrotaanko ilmoituksissa työnantajan osaajatarpeiden lisäksi, mitkä olisivat työntekijän työllistymisellä saavutetut hyödyt. Tarkemmiksi tarkastelun kohteiksi on valittu kaksi työnhakijan päätöksenteon kannalta mielenkiintoista näkökulmaa: viestityt työarvot ja työnantajalupaukset. Teoreettiselta taustaltaan tämä tutkimus liittyy rekrytoinnin kokonaisuuteen, mutta se sivuaa useita muita aihealueita, kuten yksilön ja yrityksen yhteensopivuutta, työnantajamielikuvaa, psykologista sopimusta, informaation prosessointia, suostuttelua ja työnhakupäätöksen syntymekanismin tutkimusta. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu kolmena peräkkäisenä vuonna (2013−2015) Suomen parhaimmiksi työnantajiksi tituleerattujen yritysten julkaisemista työilmoituksista. Näiden oletettiin olevan kiinnostuneita työnantajakuvastaan ja rekrytoinnistaan keskimääräistä enemmän. Kerätyistä 19 työilmoituksesta tulkittiin arvoilmaisuja ja annettuja esilupauksia kahden teoreettisen luokituksen yhdistelmänä muodostetun analyysirungon avulla. Aineiston lauseita eriteltiin analyysirungon teemojen alle ja niiden vakuuttamiskeinoja analysoitiin retorisella diskurssianalyysillä. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että työnteon puitteista, palkkatiedoista, määräysvallasta ja työn merkityksellisyydestä mainittiin verrattain vähän työilmoituksissa. Sen sijaan aineiston työilmoituksista löytyi runsaasti ilmaisuja, joista työnhakija voi tehdä päätelmiä työilmapiiristä tai potentiaalisten kollegoiden asiantuntijuuden tasosta. Yrittäjähenkisyys- ja suorituspainepuheiden läpi heijastui puolestaan kovemmat arvot. Arvojen ilmaisu tapahtui usein epäsuorasti kuin selkeinä arvolistoina. Konkreettisia lupauksia työnantajalta työnhakijalle tehtiin vähän tai ne olivat ylimalkaisia. Tutkimus antaa aihetta laajemmille kartoituksille. Mitkä ovat syyt tiettyä kaavaa toistavien työilmoitusten taustalla ja mitkä tekijät työilmoituksissa eri kohdeyleisöjä aidosti vaikuttavat?

Stories from the City, Stories from the Sea - How place brands are perceived differently from the points of view of a local and a tourist

Tämä tutkielma käsittelee paikkamarkkinointia ja paikkabrändäystä. Tutkielmassa tarkastellaan paikallisen ja turistin tapoja muodostaa kaupunkibrändi; mistä palasista brändi muodostuu kirjallisuuden ja haastateltavien mukaan, koetaanko eri palaset vaihtelevissa määrin tärkeiksi riippuen siitä, tarkastellaanko paikkaa paikallisena vai turistina, ja löytyykö jotain yhteisiä retorisia nimittäjiä sille, miten kotikaupungista puhutaan verrattuna lomakaupunkiin. Tutkimuksessa haastateltiin yli kolmeakymmentä henkilöä heidän kotikaupungeistaan ja kaupungeista, joihin he olivat matkustaneet lomalle. Haastateltavat olivat suurinpiirtein samanikäisiä, mutta eri kaupungeista ja matkustaneet eri paikkoihin. Haastateltavia pyydettiin ensin kuvailemaan vapaasti kotikaupunkiaan ja sen jälkeen kaupungista kysyttiin kirjallisuuteen perustuen kysymyksiä. Sama menetelmä toistettiin lomakohteen suhteen. Tutkimuksesta selvisi, että paikkabrändi muodostetaan samoista komponenteista, mutta joidenkin komponenttien merkitys on tärkeämpi kotikaupungissa, kun taas toiset komponentit ovat tärkeitä lomakohteen suhteen. Ihmiset ja kulttuuri yleisesti koettiin tärkeinä komponentteina molemmista paikkabrändeistä puhuttaessa, kun taas kotikaupungin brändinmuodostukseen kuului vahvemmin lait ja muut käytännölliset menettelytavat kuten liikenteen toimivuus. Lomakohteen brändinmuodostuksessa vapaudella tehdä mitä haluaa oli suuri merkitys ja vapautta nähtiin eri muodoissa. Retoriikka kotikaupungista puhuttaessa oli selvästi negatiivista, kun taas lomakohteesta puhuttiin yleisesti ottaen positiiviseen sävyyn. Suhde kotikaupunkiin oli ambivalentti, sillä huonojakin puolia mainittaessa niitä puolusteltiin, tai kotikaupungista mainittiin loppujen lopuksi jotain hyvää. Tutkimusten tuloksiin perustuen toimenpidesuosituksina ehdotetaan olemassaolevan autenttisen kulttuurin ylläpitämäistä, korostamista ja kaupungin orgaanista kehittämistä suuntaan, jossa se on hyvä paikka niin elämiseen kuin lomailuun. Identiteetti, imago ja ihmiset kietoutuvat tiiviisti yhteen, minkä vuoksi kaupunkisuunnittelun- ja kehittämisen tehtävänä on pitää huolta, että kaupunki on onnistunut molempien ryhmien suhteen, ja molemmat ryhmät levittävät kaupungista positiivista sanomaa.

Hare's preference utilitarianism: an overview and critique

My purpose in this paper is to summarize some aspects of utilitarianism and to provide a general overview of Hare's preference utilitarianism, followed by a critique of Hare's preference theory.

Berlin, les troupes repoussent la foule place Postdam, [x indique] le siège de la commission interalliée : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 58637

Les spartakistes à Essen, place du marché, à droite la statue de Frédéric Krupp, à gauche, canons capturés : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 58703

1er mai 1920 à Paris, [arrestation d'un manifestant par des policiers, place de la République] : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 59122

1/5/20 à Paris, [arrestation d'un manifestant par des policiers, place de la République] : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 59129

1/5/20 à Paris, [des cavaliers de la Garde républicaine devant la caserne du Château d'Eau, place de la République] : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 59130

1/5/20, Paris, [des policiers molestent des manifestants devant la caserne du Château d'Eau, place de la République] : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 59131

8/5/20, fête de Jeanne d'Arc à Orléans [procession place Ste Croix, le maréchal Foch avec, à sa gauche, le maire d'Orléans, Albert Laville] : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 59182