1000 resultados para Mazaris, Jules, cardinal, 1602-1661.
Resumo:
ABSTRACT Calotropis procera, Apocynaceae, is a wild perennial shrub that originated in the Persian deserts. It is known to provide key resources in degraded ecosystems to about 80 animal species. C. procera is regenerated by seed and produces lots of small seeds that are dispersed by wind; nonetheless, its density is very low. The purpose of this study is to estimate the cardinal temperatures including the base, optimum, and maximum temperatures of Calotropis procera looking at two different ecotypes in the Iranian desert. The germination behavior of C. procera seeds was tested at temperature regimens of 0, 5, 10, 15, 20, 25, 30, 35 and 40oC and was analyzed using linear regression models. The rate of germination increased between base and optimum thermal conditions, and decreased between optimum and maximum thermal conditions. The base, optimum and maximum temperatures for germination of C. procera seeds were estimated at 19.10, 30.75 and 47.80 oC for the Fars and 20.00, 31.82 and 49.69oC for the Zahedan desert, respectively. Temperature and germination were rated to determine the seeding dates of the C. procera. Overall, cardinal temperatures for germination were dependent on local climate characteristics for the range of adaptations in plant growth of the given species.
Resumo:
Erip.: Ymer 1891.
Resumo:
Dedikaatio: Carolus XI, Petrus Brahe, Laurentius Kaggh, Caralus [!] Gustaf Wrangel, Magnus Gabriel de la Gardie, Gvstavus Bonde.
Resumo:
Nimiösivulla myös motto: Vix invenitur, qui, ... 1. Offic.
Resumo:
Tutkielmassa vertaillaan neljää Jules Vernen romaanin Le Tour de monde en 80 jours eriaikaista suomennosta uudelleenkääntämisen näkökulmasta. Suomennokset on julkaistu vuosina 1874, 1901, 1956 ja 2008. Tutkimuksen yhtenä tarkoituksena oli selvittää, toteutuuko suomennoksissa uudelleenkääntämishypoteesi, jonka mukaan teoksen ensimmäinen käännös on aina eniten kohdetekstisuuntautunut, ja uudet käännökset puolestaan palaavat lähemmäs lähdetekstiä. Toisena tarkoituksena oli selvittää, onko tutkielmassa ensyklopedisiksi tekstijaksoiksi nimitetyt alkuteoksen kohdat käännetty eri tavalla kuin muut kohdat sen suhteen, miten lähellä käännökset ovat lähdetekstiä. Ensyklopedisissa tekstijaksoissa lukijalle annetaan tietoa erilaisista aiheista varsinaisen kerronnan ulkopuolella. Läheisyys lähdetekstiin määriteltiin niin, että käännös on sitä lähempänä lähdetekstiä, mitä vähemmän siitä on löydettävissä poikkeamia lähdetekstistä. Vertailussa keskityttiin ennen kaikkea siihen, miten lähdetekstin sisältö on mukana käännöksessä. Käännösten analysoimiseen sovellettiin hiukan muunneltuna Andrew Chestermanin pragmaattisten strategioiden luokittelua, joka on yksi Chestermanin laajemman käännösstrategioiden luokittelun alaluokka. Tutkimuksessa kävi ilmi, että käännöksistä ensimmäinen oli kaikkien kauimpana lähdetekstistä, kun taas järjestyksessä toinen käännös oli lähimpänä sitä. Kolmas ja neljäs käännös poikkesivat lähdetekstistä jonkin verran enemmän kuin toinen, mutta selvästi vähemmän kuin ensimmäinen. Näin ollen tulokset eivät kokonaisuudessaan tue uudelleenkääntämishypoteesia. Tutkimuksessa kävi ilmi myös se, että vuosien 1874 ja 1901 suomennoksissa ensyklopediset tekstijaksot oli käännetty jonkin verran tarkemmin lähdetekstin mukaisesti kuin muut tekstijaksot, kun taas vuosien 1956 ja 2008 suomennoksissa ensyklopedisten jaksojen käännökset poikkesivat lähdetekstistä huomattavasti useammin kuin muiden tekstijaksojen käännökset.
Resumo:
1848.
Resumo:
1867/12/07 (A1,N28).
Resumo:
1867/10/12 (A1,N20).
Resumo:
1867/06/01 (A1,N1).
Resumo:
1867/11/30 (A1,N27).
Resumo:
1867/06/29 (A1,N5).
Resumo:
1868/01/11 (A1,N33).
Resumo:
1867/08/10 (A1,N11).
Resumo:
1867/08/24 (A1,N13).
Resumo:
1867/08/31 (A1,N14).
