1000 resultados para Maahanmuuttajanaiset : kotoutuminen, perhe ja työ
Resumo:
Tss shkvoimatekniikan insinrityöss on ksitelty taajuusmuuttajan vaihtamisprosessia. Työ on tehty Oy Sinebrychoff Ab:n Keravan tuotantolaitokselle tyttosastolle 0.33 litran lasipullon pakkaajarobottiin. Työss on aluksi todettu olevan kahdenlaisia taajuusmuuttajia: suoria ja vlipiirillisi. Tmn jlkeen on ksitelty taajuusmuuttajan rakennetta yleisesti tutustumalla taajuusmuuttajan neljn posaan: tasasuuntaajaan, vlipiiriin, vaihtosuuntaajaan sek ohjauspiirin. Lisksi on tutustuttu erilaisiin taajuusmuuttajan ohjaus- ja sttapoihin kuten skalaariohjaus ja -st, vektorist sek suoravntmomenttist. Työss on lisksi ksitelty taajuusmuuttajien kyttkohteita, tulevaisuutta sek niiden hytyj teollisuudelle. Työss on ksitelty mys Vaconin taajuusmuuttaja tuotesarjoja NXS, NXP sek NXL ja vertailtu niiden eroja ja kyttkohteita. Lisksi on ksitelty Vaconin All in One -ohjelmasovelluspakettia, joka sislt seitsemn erilaista ohjelmasovellusta: perussovellus, vakiosovellus, paikallis/kauko-ohjaussovellus, vakionopeussovellus, PID-stsovellus, erikoiskyttsovellus, pumppu- ja puhallinautomatiikkasovellus. Lisksi on tutustuttu valitun taajuusmuuttajan lajimerkkiavaimeen eli ksitelty kirjainten ja numeroiden merkityst taajuusmuuttajamallille. Taajuusmuuttajan vaihtamisosiossa ksitelln vaihtamisprosessia aloittaen vanhan SEW Eurodrive - taajuusmuuttajan irrottamisesta sek ohjausarvojen mittaamisesta. Tmn jlkeen ksitelln uuden VACON NXS -taajuusmuuttajan asentamista sek valitun sovel-lusohjelman parametrien asettamista moottorille sopivaksi. Lisksi työss on tutustuttu vaihdettavan taajuusmuuttajan kyttympristn ja piirretty uudestaan taajuusmuuttaja-kytn piirikuvat CADS-ohjelmalla, jotta piirikaavioissa liittimien numeroinnit vastaisivat uuden taajuusmuuttajan liittimien numeroita. Työn lopussa on ksitelty työn etuja yritykselle ja linjan toimivuudelle. Lisksi on laskettu työn kannattavuutta yritykselle sek laskettu aika, jolloin taajuusmuuttaja maksaa itsens takaisin.
Resumo:
Opinnytetyöni tavoitteena oli selvitt, miten vapaan sestyksen opetuksen sisllt ja työtavat soveltuvat viulunsoiton opetukseen. Työ jakaantuu kolmeen osaan. Ensimminen kartoittaa musiikkioppilaitosjrjestelmn nykytilan kipukohtia ja siihen sek sislt- ett ulkoapin kohdistuvia muutospaineita. Monien aiheesta kirjoittaneiden mielest musiikkioppilaitokset eivt ole reagoineet tarpeeksi viime vuosikymmenien aikana tapahtuneeseen nopeaan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen muutokseen. Opiskelun tavoitteellisuus on johtanut ammattimuusikoiden ylikoulutukseen ja ajankohtaisena keskustelunaiheena onkin lyt keinoja, joilla opiskelijoille voitaisiin luoda edellytyksi Opetusministerin 2002 ja 2005 julkaisemien taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden mainitsemille "musiikin itseniselle ja elmnikiselle harrastamiselle". Työn toinen osa ky lpi vapaan sestyksen historiaa ja sisltjen kehityst Suomessa ja esitt olettamuksen, ett vapaata sestyst voisi ja tulisi opiskella mys muilla kuin harmonian tuottamiseen pystyvill soittimilla. Nykyiselln vapaa sestys oppiaineena tarjoaa runsaan kokoelman keinoja kehitt luovia ja kuulonvaraisia soittotaitoja, jotka ovat olennaisia ilmaisun tapoja lasten ja nuorten omaehtoisessa musisoinnissa ja siksi trke osa itseniseen elinikiseen harrastuneisuuteen kannustamisessa. Vapaa sestys valmiina työkalupakkina voisi auttaa mys tllaiseen musisointiin tottumattomia soitonopettajia lhestymn aihetta oppilaidensa kanssa. Kolmannessa osassa esitelln Lnsi-Helsingin musiikkiopistoon hankkeistettu, kevll 2004 toteutettu opetuskokeilu, jossa kytnnss sovellettiin vapaan sestyksen sisltj ja työtapoja viuluryhmn opetukseen. Keskeisin sisltin oli harmonisen ajattelun kehittminen, improvisointi tunnelmien ja mrttyjen asteikkojen pohjalta, improvisointi 1600-luvun sointukulkujen plle sek kuulonvaraisesti opitun muokkaaminen omiksi sovituksiksi. Kokeilun heikkoutena oli sen lyhyys ja suppeus, mutta sen perusteella voi silti sanoa, ett vapaa sestys voi hyvin toimia lhtkohtana viulistien opetukselle ja palvella hyvin monenlaisia tavoitteita. Ryhmliset kokivat kurssin antoisaksi ja mielekkksi, vaikkakaan oppeja ei koettu voivan soveltaa normaaliin soittotuntiohjelmistoon. Jatkossa olisikin mielenkiintoista selvitt, miten vastaava opetus pitkll thtimell voisi nivoa yhteen teoria-aineita, perinteist ohjelmistoa sek niin kutsuttuja vapaita ja luovia soittotaitoja.
Resumo:
Tm opinnytetyö ksittelee suzukimenetelm ja siihen liittyv vanhempainkoulutusta. Koska suzukimenetelmll aloittavat lapset ovat alle kouluikisi, on vanhemman rooli soittoharrastuksen alussa merkittv. Tmn takia vanhemmat osallistuvat vanhempainkoulutukseen, jossa he oppivat huilunsoiton perusteet ja perehtyvt suzukimenetelmn. Nin vanhemmat osaavat ohjata lasta kotiharjoittelussa. Etsin työssni keinoja, joilla vanhempi pystyy auttamaan ja tukemaan lasta soittoharrastuksessa. Työ esittelee suzukimenetelmn perusteita ja vertaa sit niin sanottuun perinteiseen menetelmn. Olen haastatellut kolmea huilusuzukiopettajaa ja kahta suzukiiti. Toinen nist vanhemmista on oppilaani iti. Olen seurannut tmn oppilaan kehityst hnen ensimmisen soittovuotensa ajan. Haastatteluissa tuli ilmi, ett trkein vanhemman tehtv on tarjota lapselle kannnustava ja positiivinen oppimisymprist. Tm koskee sek harjoitteluymprist ett lapsen koko elinymprist. Vaikka suzukimenetelm vaatii vanhemmalta sitoutumista, ei kumpikaan haastattelemistani vanhemmista tuntenut sitoutumista negatiivisena. Vanhempainkoulutus oli vanhemmista positiivinen kokemus ja lapsen auttaminen kotiharjoittelussa sujui koulutuksen vuoksi helpommin. Haastattelemani suzukiopettajat pitivt trken, ett opettajalla on hyv suhde lapsen vanhemman kanssa jo alusta asti. Nin ollen mahdolliset ongelmat on tulevaisuudessa helpompi ksitell.
Resumo:
Opinnytetyöni koostuu neljn hengellisen lastenlaulun jousiorkesterisovituksista ja niiden tekoprosessin kuvauksesta. Työ sislt tekstiosion lisksi partituurit sek stemmat. Työn tueksi haastattelin jousiorkesterien johtajia ja jousisoitinten opettajia selvittkseni, millaisia sovituksia voin tehd eri tasoisille soittajille ja minklaisia työkaluja voin kytt. Valitsin laulut kytten lhteen muun muassa Lasten virsikirjaa. Sovitustyön lhtkohtana olivat laulujen melodiat, joista tein jousiorkesterille istuvia sovituksia. Partituuri on viisininen (kolme viulua, sello ja kontrabasso). Jokaisesta lastenlaulusta on yksi helpohko sovitus, joka on tarkoitettu 1-2 vuotta soittaneille sek yksi sovitus edistyneemmille soittajille. Sovitusten toivon olevan hydyksi etenkin kristillisten koulujen, kristillisten musiikkiopistojen ja seurakuntien kytss.
Resumo:
Partituurista oopperaksi on tutkielma laulajan työprosessista ja sen hallinnan keinoista. Tm kirjallinen opinnytetyö perustuu muistiinpanoihin ja kokemuksiin Dorabellan roolin työstmisest W. A. Mozartin oopperassa Cos fan tutte. Lisksi työ perustuu kirjallisuuslhteisiin ja erityisesti aikaisemman opinnytetyöni tuloksiin Nyttelijntyö esittvn sveltaiteen palveluksessa (Mkel 2005). Laulajan työ voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan, jotka ovat taustatyö, nyttmtyö ja esiintyminen. Ne voidaan edelleen jakaa erilaisiin elementteihin, kuten musiikin ja roolin analyysi, ohjaaja, kapellimestari, yleis jne. Työn tarkoituksena oli selvitt, mit laulaja tarvitsee kokonaisvaltaisen esityksen rakentamiseksi ja millaisin vlinein hn voi pureutua erilaisten elementtien hallintaan. Toisin sanoen tarkoituksena oli koota jonkinlainen työkalusarja laulajan työprosessia varten, jota voi tarpeen mukaan tydent ja karsia. Laulajan työn oppiminen perustuu hyvn vokaalitekniikan työstmiseen. Silti laulajan työ ei ole pelkstn vokaalitekniikkaa, vaan se on monimuotoinen työprosessi, jolle laulutekniikka muodostaa työskentelyn perustan. Prosessiin kuuluvat elementit vaikuttavat thn perustaan. Keskeinen tutkimusongelma oli analysoida keinoja eli vlineit, joiden avulla elementtej voidaan hallita laulajan työss. Tm opinnytetyö tarjoaa esimerkkej ja vihjeit mm. musiikin, tarinan taustan ja roolin analysoimiseksi sek yleisn impulssien hydyntmiseksi. Työt voi kytt joko laulajan työprosessin kuvauksena, esimerkkin erst laulajan työhn soveltuvasta työkalusarjasta tai sielt voi poimia yksittisi vlineit tarpeen mukaan. Parhaimmillaan työ voi tarjota hydyllist informaatiota mm. laulajille, laulunopiskelijoille ja laulunopettajille työprosessin kokonaisvaltaisuudesta.
Resumo:
Työ on kaksiosainen. Raporttiosassa esittelen tekemni yhteissoittomateriaalin ja sen tekemisen vaiheita ja haasteita. Klarinetin rakennetta ja alkeisoppijaksoja koskeva alkuselvitykseni tekee työn ymmrrettvksi mys niille, jotka eivt ole tekemisiss klarinetinsoiton kanssa. Työn toinen osa on erillinen vihko, joka sislt sovituksia tutuista kappaleista sek omia svellyksini klarinettiryhmille. Kappaleista on sek partituurit ett erilliset stemmat soittajille. Kappaleissa on 3-4 b-klarinettia ja basso, lisksi mahdolliselle c-klarinetille on oma stemmansa. Kappaleissa on erityisesti otettu huomioon vasta-alkajat ja heidn taitonsa. Omissa svellyksiss on kantavana ajatuksena oleellisesti klarinetinsoittoon liittyvi asioita kuten yksittinen sormitusyhdistelm tai intervalli, jonka ymprille kappale on rakennettu. Työni on tarpeen, koska klarinetinsoiton alkeisoppilaille on vaikea lyt yhteissoittomateriaalia, varsinkin jos ryhmss on hyvin eritasoisia oppilaita. Aivan vasta-alkajille mielekst materiaalia ei juuri ole saatavilla. Opinnytetyön tekemisen tuloksena on avautunut uusia nkkulmia sek opetukseen ett yhteismusiikkiin. Olen sovituksia tehdessni joutunut miettimn esimerkiksi kaikki helpot ja vaikeat sormitusyhdistelmt ja nen tuottamisen kannalta vaikeat hypyt. Tllaisten asioiden tunteminen auttaa itseni ja muita klarinettipedagogeja paitsi itse tekemn yhteissoittomateriaalia mys valitsemaan muiden tekemst materiaalista omiin tarkoituksiin sopivimmat kappaleet.
Resumo:
Olen opinnytetyössni kartoittanut sellonsoiton sek teorian ja sveltapailun alkeisoppimateriaalien integroinnin mahdollisuuksia sek selvittnyt, miten lapselle syntyy niiden avulla kokonaiskuva musiikista. Valitsin aineistoksi alan kytetyimpi 1/3-tason alkeismateriaaleja asiantuntijahaastatteluja ja Suomen musiikkioppilaitosten liiton sellon 1-tasosuorituksen ohjelmistoluetteloa apunani kytten. Tutkin erityisesti oppimateriaalien pedagogista johdonmukaisuutta, jota tarkastelin seuraaviin asioihin keskittymll: oppikirjojen ksitteet, asioiden etenemisjrjestys, tehtvien monipuolisuus ja oppikirjan lpsilhtisyys. Tarkimmin ksittelen työssni niit oppimateriaaleja, jotka analyysini perusteella valikoituivat pedagogisesti johdonmukaisimmiksi. Johtoptksen totean, ettei yksikn tarkastelemani oppikirja ilman oheismateriaalia ja opettajan apua tarjoa lapselle kokonaiskuvaa, jossa sellonsoiton ja teorian ja sveltapailun asiat integroituisivat toisiinsa. Teorian ja sveltapailun sek sellonsoiton integroimiseksi alkeisopetuksessa ehdotan esimerkiksi teoriatunneilla opittujen asioiden etsimist instrumenttiohjelmistosta, sestyksien sovittamista solfalauluihin ja instrumenttiohjelmiston kyttmist teoriatunneilla. Alkeisopetuksessa oppilaat voisi jakaa ryhmiin instrumenteittain tai teoria-asioita voisi opettaa ryhmsoittotunneilla. Aineiden integrointi vaatii musiikinteorian opettajien ja soiton opettajien aktiivisuutta ja yhteistyöt sek uusia integrointiin thtvi oppimateriaaleja. Musiikinteorian- ja soitonopetuksen integrointi on ajankohtainen musiikkikoulutuksen haaste, joka kannattaisi ottaa vahvasti esille jo opettajakoulutuksessa.
Resumo:
Opinnytetyömme tarkoituksena oli toteuttaa toiminnallinen rata tytksi ja pojaksi kasvamisesta helsinkilisen ala-asteen viidesluokkalaisille. Radan tarkoituksena oli tutustuttaa nuoret lhestyvn tai jo alkaneeseen murrosikn ja sen tuomiin muutoksiin. Murrosik pohdittiin fyysisest, psyykkisest, sosiaalisesta ja seksuaalisesta nkkulmasta. Tarkoituksenamme oli tuottaa uudenlainen oppikokonaisuus, jota terveydenhoitajan tai opettajan olisi mahdollista hydynt mill tahansa viidennell luokalla. Koko opinnytetyömme tavoitteena oli vied eteenpin Stakesin kouluterveyskyselyn tuloksia koulutasolla. Toteuttamamme toiminnallinen rata pidettiin yhteistyökoulun liikuntasalissa kevll 2006. Rata sislsi kuusi rastia, joissa oppilaat saivat tietoa, tuottivat sit itse ja tekivt tehtvi. Rastit koostuivat postereista, teksti- ja tehtvmonisteista, kirjoista, lehdist ja internet-sivustosta. Kaikesta tekemstn oppilaat saivat kert muovitaskuun materiaalipaketin hydynnettvksi kotona tai yhdess kavereiden kanssa. Tytt ja pojat olivat radalla eriaikaan omina ryhminn. Lisksi heidt oli jaettu pienryhmiin. Kokonaisuudessaan toteutuksemme kesti noin kaksi tuntia. Toteutuksen sislt ja suunnittelua varten hydynsimme alan kirjallisuutta ja tutkimustietoa, sek kytnnn tietoa yhteistyöluokastamme. Nuorten aktiivisen osallistumisen, heidn tuottamien vastausten ja saamamme palautteen perusteella rata ja sen sislt murrosin kehityksest oli sopiva, hydyllinen ja toteuttamiskelpoinen. Toteutuksemme toi esille kehittmishaasteita entist viimeistellymmn radan pitmiseksi. Työstmme materiaalia eteenpin toisena opinnytetyönmme.
Resumo:
Opinnytetyö oli osa Koululaisen terveys ja toimintakyky-hanketta. Työn tarkoituksena oli selvitt lukioikisten pihteiden kytt ja erityisesti alkoholin kytn vaikutuksia nuorten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Tutkimustietoon pohjautuen kehitimme puheeksiottovlineen helpottamaan nuoren ja terveydenhoitajan vlist pihdekeskustelua.
Resumo:
Työtyytyvisyys syntyy siit, ett työntekij kokee työns vastaavan niit vaatimuksia, joita hn on asettanut sen suhteen, eli se on onnistuneen toiminnan tulos (Pyhnen 1987: 127-128). Työntekijiden tyytyvisyys työhn vaikuttaa terveydenhuollossa mys asiakkaan kohtaamiseen ja palvelun laatuun, puhumattakaan työntekijn työmotivaatiosta ja siit, onko tiss mukava olla. Työtyytyvisyyden tutkiminen onkin erityisen trke, jotta mahdolliset ongelmat työyhteisn sisll tiedostettaisiin ja niihin voitaisiin puuttua ja etsi ratkaisuja. Yhden kuvantamisyksikn henkilst osallistui henkilstkyselyyn, joka liittyy työn organisointi ja työnjako rntgenosastoilla -hankkeeseen. Työn tarkoituksena oli analysoida kuvantamisyksikn henkilstn työtyytyvisyytt sek työss vaikuttamisen mahdollisuuksia ksitelleet kyselyn osat sek kuvata, miten ik ja työkokemus terveysalalla ovat yhteydess niihin. Kyselyn aineisto kerttiin kevll 2005 webbikyselyn (Grnroos 2006). Kuvantamisyksikn henkilst oli erittin tyytyvinen työns sisltn. Työntekijt kokivat, ett he olivat kehittyneet ja kasvaneet työssn ja he olivat saavuttaneet jotakin merkittv. He kokivat mys, ett heill oli mahdollisuuksia ajatella ja toimia haasteellisessa työympristss. He olivat erittin tyytyvisi työhns, eik moni ollut harkinnut eroavansa työstn. Nuoremmat työntekijt tuntuivat suhtautuvan hieman kriittisemmin työhns kuin vanhemmat työntekijt, jotka olivat tyytyvisempi työhns. Työntekijt tunsivat, ett heill on vain vhn mahdollisuuksia vaikuttaa työpaikkansa asioihin. Niukka enemmist henkilstst uskoi voivansa vaikuttaa paljon ainoastaan työmenetelmiins. Työntekijt tunsivat, ett he voivat vaikuttaa työtehtviins tai niiden tekojrjestykseen, työtahtiinsa, työnjakoon ja työtovereihin liittyviin asioihin vain vhn. Työntekijt tunsivat voivansa vaikuttaa vain vhn laitehankintoihin, henkilstkoulutuksen sisltn ja siihen, kuka koulutukseen osallistuu. Vanhemmat työntekijt tunsivat voivansa vaikuttaa jonkin verran enemmn asioihin työpaikalla kuin nuoremmat. Kuvantamisyksikss tulisi list työss vaikuttamisen mahdollisuuksia. Vaihtoehtoisten työskentelytapojen etsimiseen ja lytmiseen tulisi rohkaista. Uusia työntekijit tulisi mahdollisuuksien mukaan palkata.
Resumo:
Opinnytetyömme tarkoituksena on tunnistaa tajuttoman potilaan hoidossa tarvittava osaaminen ja kehitt arviontivline perustason sairaankuljetukseen tajuttoman potilaan hoidon osaamisen mittaamiseksi. Arviointivlineen avulla on tarkoitus jatkossa tutkia perustason sairaankuljettajien ja koulumme opiskelijoiden tietoja ja taitoja tajuttoman potilaan tunnistamisessa sek hoidossa. Opinnytetyömme on osa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja koulumme suurempaa yhteistyöhanketta, jonka on mr jatkua syksyyn 2009 saakka. Hankkeen tarkoituksena on kehitt perustason sairaankuljettajien osaamista, koska Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on havaittu, ett perustason sairaankuljetuksen kehittminen ja testaaminen on jnyt jlkeen verrattuna hoitotason sairaankuljetukseen. Tmn työn pohjana on laaja tajuttomuudesta tehty kirjallisuuskatsaus, joka koostuu tieteellisist tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Niden tutkimusten ja hoitoprotokollan avulla on kehitetty arviointivline tajuttoman potilaan hoidon osaamisen mittaamiseksi perustason sairaankuljetuksessa. Opinnytetyön tuloksena luodun arviointivlineen pilotointi suoritettiin pienell pilotointiryhmll, joka koostui omista kollegoistamme. Opinnytetyön II-osassa arviointivlineen toimivuutta on tarkoitus testata pienell ryhmll Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen perustason sairaankuljettajia. Opinnytetyön II-osan tarkoituksena on pilotoida I-osassa kehitetty ja asiantuntijaryhmn muokkaamaa tajuttoman potilaan hoidon arviointivlinett. Arviointivlineen avulla on tarkoitus jatkossa tutkia perustason sairaankuljettajien ja koulumme opiskelijoiden tietoja ja taitoja tajuttoman potilaan tunnistamisessa sek hoidossa. Opinnytetyömme on osa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja koulumme suurempaa yhteistyöhanketta, jonka on mr jatkua syksyyn 2009 saakka. Hankkeen tarkoituksena on kehitt perustason sairaankuljettajien osaamista, koska Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on havaittu, ett perustason sairaankuljetuksen kehittminen ja testaaminen on jnyt jlkeen verrattuna hoitotason sairaankuljetukseen. II-osassa tuodaan ilmi kehitysehdotuksia itse arviointivlineeseen sek testaustilanteeseen pilotoinnin perusteella. Lopuksi analysoidaan opinnytetyöss kehitetyn arviointivlineen luotettavuutta ja kyttkelpoisuutta. Opinnytetyön II-osassa arviointivlineen pilotointi suoritettiin alkuvuodesta 2007 pienell ryhmll Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen perustason sairaankuljettajia. Hankkeen on tarkoitus jatkua loppukevst 2007, jolloin on tarkoitus suorittaa virallinen testaus. Testauksen avulla saadaan tietoa perustason sairaankuljettajien osaamisesta tajuttoman potilaan hoidon osalta.
Resumo:
Opinnytetyömme tavoitteena oli tehd kyselylomake, jossa selvitettiin diabeetikoiden erityisjalkineiden kyttkokemuksia ja -tyytyvisyytt. Kyselylomakkeemme pohjana on Englannissa Manchesteriss tehdyn tutkimuksen kyselylomake, joka muokattiin Suomessa toteutettavaksi. Kymme opinnytetyössmme lpi diabeteksen ja siihen liittyvt jalkaongelmat, epsopivien jalkineiden aiheuttamat ongelmat ja erityisjalkineet, taustalla olevan tutkimuksen sek kuvaamme kyselylomakkeemme prosessia.
Resumo:
Alaseln ja lantion alueen rasitusvammat ja kiputilat ovat jalkapalloilijoille erittin tyypillisi. Keskivartalon hallinnan harjoittelun on tutkitusti todettu vhentvn ja ennaltaehkisevn alaseln ja lantion alueen vaivoja, ja tst syyst syvien lihasten vahvistamisesta onkin maailmalla tullut viime vuosina trendi kuntoilijoiden ja urheilijoiden keskuudessa. Suomalaisessa jalkapalloilussa keskivartalon hallinnan harjoittelu ei ole kuitenkaan viel yleistynyt osaksi lajiharjoittelua. Selvitimme opinnytetyönmme Helsingin Jalkapalloklubin (HJK) naisten edustusjoukkueen keskivartalon hallintaa. Työ toteutettiin yhteistyöss joukkueen fysioterapiasta vastaavan Fysiotera-piakeskus TUF:n kanssa. Pelaajat toteuttivat koostamaamme keskivartalon hallinnan harjoitusohjelmaa 29 viikon ajan. Tutkimuksen lhestymistapa oli kvantitatiivinen ja siin kytettiin nenniskokeellista tutkimusasetelmaa. Tutkimus toteutettiin helmikuun 2006 ja elokuun 2006 vlisen aikana. Tutkimus koostui alku-, vli- ja loppumittauksista, joissa testattiin musculus tranversus abdominiksen aktivoitumista, keskivartalon ja lantion dynaamista hallintaa sek syvien ja pinnallisten lihasten yhteistoimintaa. Pelaajien harjoitteluaktiivisuutta kontrolloimme kyselyin ja lisksi kartoitimme heidn kokemuksiaan harjoittelusta ja sen merkityksest. Tulosten perusteella pelaajien tietoisuuden lisntyminen keskivartalon hallinnasta ja sen merkityksest sek aktiivinen harjoittelu nytti edistneen dynaamisen stabiliteetin kehittymist. Sen sijaan kyky aktivoida eriytetysti musculus transversus abdominista ei vaikuttanut kehittyneen kytetyn harjoitusohjelman tuloksena. Työn teoriapohjaa ja tutkimustuloksia voidaan kytt hydyksi suunniteltaessa ja kehitettess jalkapalloharjoittelun sislt. Työt voidaan hydynt mys ennaltaehkisevss urheilufysioterapiassa sek urheiluvammojen kuntoutuksessa.
Resumo:
Opinnytetyön tarkoituksena oli kuvata alle 1 500 gramman painoisena syntyneiden keskoslasten motorista kehityst kolmen, kuuden ja kahdentoista kuukauden korjatussa iss, sek tuoda esille mahdollisia motorisen kehityksen yhteisi piirteit Alberta Infant Motor Scale (AIMS) -testistll arvioituna. Työ toteutettiin yhteistyöss Lasten ja nuorten sairauksien toimialan fysioterapian yksikn kanssa, jossa keskoslasten motorisen kehityksen arviointi AIMS-testistll oli toteutettu vuosina 2005 - 2006. Idea opinnytetyöhn syntyi yhteisten keskusteluiden pohjalta fysioterapeuttien kanssa. Opinnytetyön tavoitteena oli analysoida ja koota yhteenveto Lasten ja nuorten sairauksien toimialalle heidn tutkimastaan aineistosta. Työ oli luonteeltaan kuvaileva kvantitatiivinen tutkimus valmiiksi saadun aineiston pohjalta. Aineisto koostui yhteens 109 keskoslapsen AIMS-testistn arviointilomakkeista. Keskoslapsista 54 oli kolmen kuukauden, 42 kuuden kuukauden ja 13 kahdentoista kuukauden korjatussa iss. Tulokset analysoitiin kyttmll SPSS 13.0 Windows Release-tilasto-ohjelmaa ja tulokset esitettiin taulukoiden ja kuvioiden avulla. Tiedonkeruumenetelmin kytimme kirjallisuuden lisksi uusimpia tutkimusartikkeleita sek asiantuntijahaastattelua. Kolmen kuukauden ikisist keskoslapsista 51 sijoittui AIMS-testistn motorista kehityst kuvaaville kyrille. Kolme lasta ji kyrien alapuolelle. Kuuden kuukauden ikisten keskoslasten kokonaispistemriss oli enemmn hajontaa. 15 lasta ji AIMS-testistn motorista kehityst kuvaavien kyrien alapuolelle. Kahdentoista kuukauden ikisist lapsista yhdeksn sijoittui motorista kehityst kuvaaville kyrille ja nelj lasta ji kyrien alapuolelle. Yhteisen piirteen kaikilta kolmen kuukauden ikisilt ja 14 kuuden kuukauden ikiselt lapselta puuttui taito tukeutua ylraajoihin istuma-asennossa (Sitting With Propped Arms). Tutkimustulosten perusteella kolmen kuukauden ikisten keskoslasten motorinen kehitys oli valtaosalla (51/54) iktasoista. Kuuden ja kahdentoista kuukauden ikisten keskoslasten motorisessa kehityksess yksillliset erot olivat suurempia. Tutkimusjoukkomme keskoslapsista motorinen kehitys oli iktasoa heikompaa 22 keskoslapsella. Lasten ja nuorten sairauksien toimiala saa kyttns työmme tulokset, joita voidaan hydynt keskoslasten motorisen kehityksen seurannassa sek fysioterapian kehittmisess. Työmme lis AIMS-testistn tunnettavuutta ja siit on mys laajemmin hyty lasten parissa työskenteleville fysioterapeuteille.
