Määräaikaisen työsopimuksen joustavat perusteet: Työelämän joustojen rajapinnoista määräaikaisen työsopimuksen kohdalla

Tutkielmassa tarkastellaan työsopimuslain mukaista määräaikaista työsopimusta erityisesti sen joustavien perusteiden näkökulmasta. Tavoitteena on ensinnäkin selvittää, onko määräaikaisen työsopimuksen avulla mahdollista toteuttaa määrällisiä joustopyrkimyksiä. Toisaalta samassa yhteydessä tarkastellaan myös määräaikaiselle työsuhteelle asetettuja tavoitteita, tutkitaan sen normiformulaatiota sekä analysoidaan tätä oikeudellista konstruktiota koskevaa oikeustilaa huomioiden samalla myös työoikeuden yleiset periaatteet ja lähtökohdat. Näkökulma suunnataan myös määräaikaisen työsopimuksen soveltamisympäristöön, jota muutostendenssi hallitsee. Lopuksi tutkielmassa tarkastellaan ns. työllistämissopimusta, jonka osalta arvioitavaksi tulevat sen merkitys, vaikutus sekä suhde perustuslakiin ja Euroopan unionin määräaikaista työsuhdetta koskevaan sääntelyyn. Tutkielmassa hyödynnetään oikeusdogmaattisen tutkimusotteen lisäksi instrumentalistista ja oikeusteoreettista ajattelutapaa sekä piirteitä lainsäädäntötutkimuksesta. Käsitys vallitsevasta oikeustilasta luodaan ensisijassa korkeimman oikeuden, työtuomioistuimen sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytäntöä analysoimalla ja tulkitsemalla. Tätä näkökulmaa täydennetään tarkastelemalla työsopimuslain määräaikaista työsuhdetta koskevaa sääntelyä instrumenttina, toisin sanoen tutkitaan määräaikaiselle työsuhteelle asetettuja tavoitteita. Tutkielmassa todetaan, että tavoitteet ohjaavat normiformulaation valintaa sekä edelleen vaikuttavat siihen, miten normia on tarkoitus tulkita. Samalla tiedonintressi ulottuu myös lain elinkaariajatteluun, jossa lakien laadinta ja siitä seuraavat vaikutukset nähdään prosessimaisena kehityskulkuna. Sosiologinen näkökulma tulee esille tavassa suhteuttaa oikeudellisen tarkastelun perusteella muodostunut käsitys määräaikaisesta työsuhteesta sovellutusympäristöönsä sekä tavassa tutkia sen ilmenemismuotoja tässä todellisuudessa. Tutkimuksen perusteella on mahdollista todeta, että kriteerit määräaikaisen työsuhteen hyödyntämiselle määrällisen jouston välineenä on asetettu korkealle. Määräaikaiseen työsuhteeseen sisältyvä joustavuus on ennemminkin joustavuutta normiformulaatiossa kuin joustavuutta soveltamistilanteissa. Tutkielmassa havaitaan, että määräaikaisen työsuhteen sallittavuuden arviointi on kuitenkin siirtymässä yksittäisistä perusteista kohti yleisluontoisempia harkintakriteereitä, jotka saavat sisältönsä erityisesti tilapäisen työvoiman tarpeen edellytyksen reunaehdoista. Tarkastelun perusteella on mahdollista todeta, että työntekijän suojelun periaate on tulkintakäytäntöä ohjaava periaate, eikä esimerkiksi reaalisille tavoiteargumenteille, ymmärrettynä ne varsinkaan työnantajan tarpeina, anneta juuri painoarvoa. Suunnattaessa katse tulevaisuuteen on nykyiseen oikeustilaan kuitenkin odotettavissa muutoksia, mikäli ns. työllistämissopimus astuu voimaan esitetyssä muodossaan. Tällöin edellytyksiä määräaikaisen työsuhteen solmimiselle väljennettäisiin merkittäväksi. Tämä vahventaa samalla käsitystä määräaikaista työsuhdetta koskevan sääntelyn instrumentalistisesta luonteesta. Keskeisinä lähteinä tutkielmassa on hyödynnetty muun muassa Markus Sädevirran väitöskirjaa A Comparative Study of the Regulation Governing the Use of Fixed-Term Contracts in three EU Member States (2013) sekä Jyrki Talan teoksia Lakien vaikutukset: Lakiuudistusten tavoitteet ja niiden toteutuminen lainsäädäntöteoreettisessa tarkastelussa (2001), Lakien laadinta ja vaikutukset (2005) sekä Kirjoituksia sääntelytarkkuudesta (2014). Oikeusteoreettisten päätelmien osalta on nojattu Raimo Siltalan teokseen Oikeustieteen tieteenteoria (2003). Tämän lisäksi määräaikaista työsuhdetta on tarkasteltu keskeisesti Kari-Pekka Tiitisen ja Tarja Krögerin teoksen Työsopimuslaki (2012) sekä Martti Kairisen, Seppo Koskisen, Ahti Laitisen, Jukka Niemelän ja Heikki Uhmavaaran teoksen Työelämän muutossuunnat (2003) kautta.

Merkityksellisen miehen kasvu kansankirkon puolustajaksi

Kirjallisuusarvostelu

Skandinaavinen kolonialismi

Kirjallisuusarvostelu

Families of periodic horseshoe orbits in the restricted three-body problem

We compute families of symmetric periodic horseshoe orbits in the restricted three-body problem. Both the planar and three-dimensional cases are considered and several families are found.We describe how these families are organized as well as the behavior along and among the families of parameters such as the Jacobi constant or the eccentricity. We also determine the stability properties of individual orbits along the families. Interestingly, we find stable horseshoe-shaped orbit up to the quite high inclination of 17◦

Harnessing microbiome and probiotic research in sub-Saharan Africa: recommendations from an African workshop

To augment capacity-building for microbiome and probiotic research in Africa, a workshop was held in Nairobi, Kenya, at which researchers discussed human, animal, insect, and agricultural microbiome and probiotics/prebiotics topics. Five recommendations were made to promote future basic and translational research that benefits Africans.

Novel probiotics and prebiotics : road to the market

Novel probiotics and prebiotics designed to manipulate the gut microbiota for improving health outcomes are in demand as the importance of the gut microbiota in human health is revealed. The regulations governing introduction of novel probiotics and prebiotics vary by geographical region. Novel foods and foods with health claims fall under specific regulations in several countries. The paper reviews the main requirements of the regulations in the EU, USA, Canada and Japan. We propose a number of areas that need to be addressed in any safety assessment of novel probiotics and prebiotics. These include publication of the genomic sequence, antibiotic resistance profiling, selection of appropriate in vivo model, toxicological studies (including toxin production) and definition of target population.

Genome-Wide Analysis Reveals Selection for Important Traits in Domestic Horse Breeds

Intense selective pressures applied over short evolutionary time have resulted in homogeneity within, but substantial variation among, horse breeds. Utilizing this population structure, 744 individuals from 33 breeds, and a 54,000 SNP genotyping array, breed-specific targets of selection were identified using an FST-based statistic calculated in 500-kb windows across the genome. A 5.5-Mb region of ECA18, in which the myostatin (MSTN) gene was centered, contained the highest signature of selection in both the Paint and Quarter Horse. Gene sequencing and histological analysis of gluteal muscle biopsies showed a promoter variant and intronic SNP of MSTN were each significantly associated with higher Type 2B and lower Type 1 muscle fiber proportions in the Quarter Horse, demonstrating a functional consequence of selection at this locus. Signatures of selection on ECA23 in all gaited breeds in the sample led to the identification of a shared, 186-kb haplotype including two doublesex related mab transcription factor genes (DMRT2 and 3). The recent identification of a DMRT3 mutation within this haplotype, which appears necessary for the ability to perform alternative gaits, provides further evidence for selection at this locus. Finally, putative loci for the determination of size were identified in the draft breeds and the Miniature horse on ECA11, as well as when signatures of selection surrounding candidate genes at other loci were examined. This work provides further evidence of the importance of MSTN in racing breeds, provides strong evidence for selection upon gait and size, and illustrates the potential for population-based techniques to find genomic regions driving important phenotypes in the modern horse. © 2013 Petersen et al.

Genetic Diversity in the Modern Horse Illustrated from Genome-Wide SNP Data

Horses were domesticated from the Eurasian steppes 5,000-6,000 years ago. Since then, the use of horses for transportation, warfare, and agriculture, as well as selection for desired traits and fitness, has resulted in diverse populations distributed across the world, many of which have become or are in the process of becoming formally organized into closed, breeding populations (breeds). This report describes the use of a genome-wide set of autosomal SNPs and 814 horses from 36 breeds to provide the first detailed description of equine breed diversity. FST calculations, parsimony, and distance analysis demonstrated relationships among the breeds that largely reflect geographic origins and known breed histories. Low levels of population divergence were observed between breeds that are relatively early on in the process of breed development, and between those with high levels of within-breed diversity, whether due to large population size, ongoing outcrossing, or large within-breed phenotypic diversity. Populations with low within-breed diversity included those which have experienced population bottlenecks, have been under intense selective pressure, or are closed populations with long breed histories. These results provide new insights into the relationships among and the diversity within breeds of horses. In addition these results will facilitate future genome-wide association studies and investigations into genomic targets of selection. © 2013 Petersen et al.

Stato della salute orale in pazienti istituzionalizzati affetti da patologie neuropsichiatriche

Le patologie di pertinenza odontostomatologica in pazienti adulti istituzionalizzati affetti da disabilità neuropsichiatrica presentano un’alta prevalenza; scopo del presente lavoro è stato la valutazione della prevalenza di carie (DMFT, SIC) e lo stato di igiene orale (OHI-S) in un gruppo di 103 (72 maschi, 31 femmine, età media 51) pazienti degli Istituti del P.O. Corberi e della RSD Beato Papa Giovanni XIII di Limbiate (MB). E’ stato valutata la collaborazione alla visita con la scala di Frankl, si è definito lo stato funzionale del paziente, in base alla Classificazione Internazionale del Funzionamento, della Disabilità e della Salute (ICF) e si è valutata con un questionario la motivazione degli operatori sanitari a stili di salute orale. Lo studio ha evidenziato un DMFT medio pari a 16,14 e SIC pari a 23,8, valori non correlabili con l'età del soggetto. L’OHI-S medio è pari a 3,46, dato che si presenza correlato con il tempo intercorso dall’ultima visita odontoiatrica. Dal confronto con un gruppo di soggetti sani della stessa età risultano significativamente più elevati i valori della componente (M) e (F) del DMFT e di tutte le componenti dell’OHI-S. Il campione è stato diviso in due gruppi a seconda della loro pregressa collaborazione al trattamento odontoiatrico e sono stati confrontati i dati ricavati dalla checklist ICF. Il gruppo collaborante ha mostrato livelli di funzionalità superiori per quanto riguarda le capacità di osservare, parlare e l’assistenza personale. Dalle risposte del personale socio-sanitario ermerge scarsa informazione sulle tecniche di igiene orale domiciliare quotidiana del paziente assistito. I risultati di questo studio confermano l'alta prevalenza di carie e scarsa igiene orale in soggetti istituzionalizzati con disabilità neuropsichiatrica. L'ICF si è dimostrata una utile guida per la valutazione dell�approccio comportamentale più idoneo in fase di trattamento. Infine, si evidenzia l’importanza di una formazione continua degli operatori socio-sanitari.