Saappaat savessa kirkkohistorian lähteillä

Kirjallisuusarvostelu

Luther, reformaatio ja kirja - vitriineissä ja kansien välissä

Luther, reformaatio ja kirja -näyttely Kansalliskirjastossa 7.6.-20.10.2012 ja näyttelyyn liittyvä julkaisu "Luther, reformaatio ja kirja = Luther, the Reformation, and the Book".

Characterization of Leaf-Type Ferredoxin-NADP+ Oxidoreductase (FNR) Isoforms in Arabidopsis thaliana

Life on earth is based on sunlight, which is captured in chemical form by photosynthetic reactions. In the chloroplasts of plants, light reactions of photosynthesis take place at thylakoid membranes, whereas carbon assimilation reactions occur in the soluble stroma. The products of linear electron transfer (LET), highly-energetic ATP molecules, and reducing power in the form of NADPH molecules, are further used in the fixation of inorganic CO2 molecules into organic sugars. Ferredoxin-NADP+ oxidoreductase (FNR) catalyzes the last of the light reactions by transferring electrons from ferredoxin (FD) to NADP+. In addition to LET, FNR has been suggested to play a role in cyclic electron transfer (CET), which produces ATP without the accumulation of reducing equivalents. CET is proposed to occur via two putative routes, the PGR5- route and the NDH-route. In this thesis, the leaf-type FNR (LFNR) isoforms LFNR1 and LFNR2 of a model organism, Arabidopsis thaliana, were characterized. The physiological roles of LFNRs were investigated using single and double mutant plants. The viability of the single mutants indicates functionality of both isoforms, with neither appearing to play a specific role in CET. The more severe phenotype of low-temperature adapted fnr2 plants compared to both wild-type (WT) and fnr1 plants suggests a specific role for LFNR2 under unfavorable growth conditions. The more severe phenotype of the fnr1 x fnr2 (F1 generation) plants compared to single mutants reflects down-regulated photosynthetic capacity, whereas slightly higher excitation pressure indicates mild over-excitation of electron transfer chain (ETC). However, induction of CET and various photoprotective mechanisms enable adaptation of fnr1 x fnr2 plants to scarcity of LFNR. The fnr1 fnr2 plants (F2 generation), without detectable levels of LFNR, were viable only under heterotrophic conditions. Moreover, drought stress induced acceleration of the rate of P700 + re-reduction in darkness was accompanied by a concomitant up-regulation of the PGR5-route specific components, PGR5 and PGRL1, demonstrating the induction of CET via the PGR5-route. The up-regulation of relative transcriptional expression of the FD1 gene indicates that the FD1 isoform may have a specific function in CET, while no such role could be defined for either of the LFNR isoforms. Both the membrane-bound and soluble LFNR1 and LFNR2 each appear as two distinct spots after 2D-PAGE with different isoelectric points (pIs), indicating the existence of post-translational modifications (PTMs) which do not determine the membrane attachment of LFNR. The possibility of phosphorylation and glycosylation PTMs were excluded, but all four LFNR forms were shown to contain acetylated lysine residues as well as alternative N-termini. N-terminal acetylation was shown to shift the pI of both LFNRs to be more acidic. In addition, all four LFNR forms were demonstrated to interact both with FD1 and FD2 in vitro

E-aineistojen metatiedot Melindassa - haasteet ja mahdollisuudet

Nina Hyvösen esitys FinELibin Aineistopäivässä Helsingissä 15.5.2014.

Kulttuurin merkitys spekulatiivisen fiktion kääntämisessä

Tutkielma käsittelee kulttuurin merkitystä spekulatiivisessa fiktiossa eli sitä, miten genre vaikuttaa tekstin kulttuurisidonnaisten kohtien kääntämiseen. Spekulatiivinen fiktio käsitetään usein lähes irralliseksi siitä kulttuurista, jossa se on syntynyt. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuitenkin osoittaa, ettei näin ole. Spekulatiivinen fiktio ei ole siis erillinen syntykulttuuristaan, vaan vaikutussuhde on itse asiassa molemminpuolinen: kulttuuri ottaa paitsi vaikutteita, mutta myös sanastoa spekulatiivisesta fiktiosta. Koska spekulatiivinen fiktio on erityisesti Suomessa terminä uudehko, sen määritteleminen on olennainen osa tutkimusta. Spekulatiivisen fiktion yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia aiempiin genreihin, kuten tieteiskirjallisuuteen ja fantasiakirjallisuuteen, käsitellään tutkimuksen alkuosassa. Spekulatiivisen fiktion määrittelyn yhteydessä referoidaan Heather Urbanskin ’painajaismalleja’, joihin spekulatiivisen fiktion teokset voidaan lajitella sen mukaan, millaisia syntykulttuurinsa pelkoja ja kauhuskenaarioita ne kuvastavat. Jälkimmäinen osa keskittyy kulttuurin merkitykseen spekulatiivisessa fiktiossa ja siihen, miten mahdolliset viittaukset teoksen lähdekulttuurin vaikuttavat käännösten tulkintaan. Tutkimuksen kaunokirjallisina lähdeteksteinä toimivat kolme Johanna Sinisalon suomenkielistä novellia ja niiden englanninkieliset käännökset, sekä Hannu Rajaniemen englanninkielinen romaani The Quantum Thief ja sen suomennos. Molemmat kirjailijat ovat suomenkielisiä, mutta Sinisalo kirjoittaa omalla äidinkielellään suomeksi kun taas Rajaniemi kirjoittaa englanniksi. Tästä syystä kohdeyleisön ja -kulttuurin erot tulevat esille heidän teoksiaan verrattaessa. Tämän tutkimuksen perusteella on selvää, että myös spekulatiivisen fiktion kaltaisessa, reaalimaailmasta irrallisessa genressä alkuperäisteoksen lähdekulttuurilla on merkitystä. Jos käännöstä tehtäessä ei oteta huomioon kulttuurisidonnaisia tekijöitä kuten alluusioita ja reaalioita, käännöksen lukija menettää ainakin osan teoksen taustalla olevista merkityksistä ja saattaa jopa hämmentyä epäselvistä viittauksista. Spekulatiivisen fiktion tutkimus on Suomessa vasta alkutekijöissään ja erityisesti suomalaisten kirjoittajien teokset jäävät helposti ulkomaisten, tunnetumpien kirjailijoiden varjoon. Myös spekulatiivisen fiktion ja kulttuurin välinen yhteys ansaitsisi tarkempaa perehtymistä laajemmalla aineistolla.

Johtamiskäyttäytymisen arviointijärjestelmän validiteetti

Korkeakoulu-uudistuksen myötä on aika tarkastella myös arviointijärjestelmiä kriittisesti. Tutkimukseni tarkoituksena on tutkia Maanpuolustuskorkeakoulussa käytettävän johtamiskäyttäytymisen arviointijärjestelmän validiteettia. Ovatko arvioinnit objektiivisia? Entä miten arvioinnissa toteutuu sukupuolten välinen tasa-arvo? Käsittelen tutkimustyössäni kadettien johtamiskäyttäytymisen numeerista arviointia. Johtamiskäyttäytymistä arvioivat numeerisesti niin vertaiset kuin esimieskin. Olen tiivistänyt tutkimuskysymykseni seuraavasti: ”Kadettien loppuarvostelusta yhden kolmasosan muodostaa johtamiskäyttäytymisen numeerinen arviointi – Mistä muodostuu arviointijärjestelmän validiteetti?” Tutkimuksen teoriaosuus koostuu arviointia käsittelevistä väitöskirjoista sekä johtamiskäyttäytymisen arviointia koskevista tutkimuksista. Tutkimuksen empiirinen osio koostuu asiantuntijahaastatteluista sekä vuosina 2004-2008 valmistuneiden sotatieteiden kandidaattien ja maisterien arvioinneista. Johtopäätöksissä todetaan, että arviointijärjestelmä validiteetissa on puutteita. Arviointijärjestelmä ei täytä kriteeriperusteisen arvioinnin vaatimuksia, mikä antaa arvioitsijalle mahdollisuuden määritellä arviointiasteikon itse. Tämä aiheuttaa asteikon horjumisen eri arvioitsijoilla ja arviointi perustuu pitkälti mielikuviin. Lisäksi arviointijärjestelmä heikentää naisten sijoittumista kurssilla tutkittavan joukon (n=831) jokaisessa ryhmässä eli jokaisella valmistuneella kadettikurssilla vuosina 2004-2008.

Varusmiesten palvelusmotivaatio aluspalveluksessa

Tämän tutkimuksen luonne on selittävä ja kuvaileva. Tutkimuksen päämääränä on selvittää aluspalveluksessa olevien varusmiesten palvelusmotivaation taso sekä määrittää siihen vaikuttavia tekijöitä. Päämenetelmänä käytetään kvantitatiivista survey-tutkimusta. Tutkimusongelma on: Millainen on varusmiesten palvelusmotivaatio aluspalveluksessa? Vastauksia etsittiin kyselytutkimuksen avulla, joka toteutettiin Saaristomeren Meripuolustusalueella taistelualuksilla palveleville varusmiehille. Kyselyyn osallistui 105 varusmiestä saapumiserästä I/08. Kyselyssä kartoitettiin varusmiesten palvelusmotivaation tasoa sekä tutkittiin miten eri tekijät vaikuttavat motivaatioon. Motivaatioon vaikuttavat tekijät oli määritetty motivaatioteorioiden, aiempien tutkimusten sekä tutkijan omien kokemusten kautta. Vaikuttavat tekijät jakautuivat seitsemään osa-alueeseen, jotka olivat halukkuus, koulutus, meripalvelus, henki ja ilmapiiri, liikunta, vapaa-aika sekä etuudet. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella aluspalveluksessa olevien varusmiesten palvelusmotivaatio on hyvä. Asteikolla 1-5 palvelusmotivaation lukuarvoksi saatiin 3.69. Tärkeimmät motivaatioon vaikuttavat tekijät olivat saatu koulutus sekä aluksen henki ja ilmapiiri. Koulutuksen osalta korostui oman erikoisalan koulutuksen merkitys sekä teoriakoulutuksen ja käytännön harjoittelun suhde. Ilmapiirin osalta tärkeimmiksi koettiin joukkoon kuulumisen tunne sekä henkilösuhteet, joissa tärkeimpänä henkilökunnan ja varusmiesten välinen henki. Liikuntakoulutuksella ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksilla oli rantaviikoilla huomattava merkitys palvelusmotivaatioon, mutta meriviikoilla vain vähäinen.

Lapset lukijoina 1700-luvulta 1900-luvulle

Kirjallisuusarvostelu

Uusia tutkimuksia ja tulkintoja maorien kristillistämisestä ja tutkimuksen metodisista haasteista

Kirjallisuusarvostelu