Mitä, miten ja kenelle - yhteiskunnallisen jakamisen ikuinen ongelmallisuus

Kirjallisuusarvostelu

Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016 – 2021

Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma sisältää tiedot vesien tilasta sekä tarvittavat toimenpiteet pinta- ja pohjavesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi vesienhoitokaudella 2016 – 2021. Pintavesien ekologinen tila on heikko erityisesti peltovaltaisilla valuma-alueilla ja Suomenlahden rannikkovesissä. Jokien tilaa heikentää erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen, mutta myös jokien rakentaminen, säännöstely ja patoaminen. Uudenmaan pintavesien kemiallinen tila on arvioitu suurelta osin hyväksi. Hyvää huonompi kemiallinen tila johtuu pääasiassa ym-päristölaatunormin ylittävistä elohopeapitoisuuksista ahvenessa. Uudellamaalla on 21 pohjavesialuetta, jotka on määritelty kemiallisesti huonoon tilaan. Yleisimpiä syitä kemiallisen tilan heikkenemiseen ovat pohjaveden kloridipitoisuus, liuottimet, torjunta-aineet sekä bensiinin lisäaine MTBE. Toimenpideohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat 372 milj. euroa vuodessa. Tästä 351 milj. euroa on muun lainsäädännön perusteella toteutettavia perus- ja muita perustoimenpiteitä ja 20 milj. euroa vesienhoidon täydentäviä toimen-piteitä. Toimenpiteiden toteutusta edistämään on esitetty lainsäädännöllisiä, taloudellisia, hallinnollisia ja tiedollisia ohjauskeinoja, joille on määritelty toteutusvastuut ja yhteistyötahot.

Åtgärdsprogram för vattenvården i Nyland för åren 2016 – 2021

Åtgärdsprogrammet för vattenvården i Nyland innehåller uppgifter om vattnens status samt om de åtgärder som krävs för att förbättra och upprätthålla yt- och grundvattnens status under förvaltningsperioden 2016 – 2021. Ytvattnens ekologiska status i är svag i synnerhet på de åkerdominerade avrinningsområdena och i Finska vikens kustvatten. Åarnas och älvarnas status försämras särskilt av eutrofiering till följd av diffus belastning, men också av byggande, reglering och uppdämning. Ytvattnens kemiska status i Nyland har till stor del bedömts vara god. Den sämre än goda kemiska statusen beror i huvudsak på de kvicksilverhalter i abborre som överstiger miljökvalitetsnormen. I Nyland finns 21 grundvattenområden som fastställts ha dålig kemisk status. De vanligaste orsakerna till att den kemiska statu-sen försämrats är grundvattnets kloridhalt, lösningsmedel, bekämpningsmedel samt bensintillsatsen MTBE. De sammanlagda kostnaderna för de åtgärder som föreslås i åtgärdsprogrammet är 372 miljoner euro per år. Härav är 351 mil-joner euro grund- och andra åtgärder som ska vidtas med stöd av annan lagstiftning och 20 miljoner euro åtgärder som kom-pletterar vattenvården. Lagstiftningsbaserade, ekonomiska, förvaltningsmässiga och informationsmässiga styrmetoder har presenterats för att främja genomförandet av åtgärderna. Ansvarsområdena och samarbetsparterna för genomförandet av styr-metoderna har fastställts.

Adherence to Treatment in Psychotic Disorders - Development of user-centered mobile health intervention

The aim of this study was to explore adherence to treatment among people with psychotic disorders through the development of user-centered mobile technology (mHealth) intervention. More specifically, this study investigates treatment adherence as well as mHealth intervention and the factors related to its possible usability. The data were collected from 2010 to 2013. First, patients’ and professionals’ perceptions of adherence management and restrictive factors of adherence were described (n = 61). Second, objectives and methods of the intervention were defined based on focus group interviews and previously used methods. Third, views of patients and professionals about barriers and requirements of the intervention were described (n = 61). Fourth, mHealth intervention was evaluated based on a literature review (n = 2) and patients preferences regarding the intervention (n = 562). Adherence management required support in everyday activities, social networks and maintaining a positive outlook. The factors restricting adherence were related to illness, behavior and the environment. The objective of the intervention was to support the intention to follow the treatment guidelines and recommendations with mHealth technology. The barriers and requirements for the use of the mHealth were related to technology, organizational issues and the users themselves. During the course of the intervention, 33 (6%) out of 562 participants wanted to edit the content, timing or amount of the mHealth tool, and 23 (4%) quit the intervention or study before its conclusion. According to the review, mHealth interventions were ineffective in promoting adherence. Prior to the intervention, participants perceived that adherence could be supported, and the use of mHealth as a part of treatment was seen as an acceptable and efficient method for doing so. In conclusion, the use of mHealth may be feasible among people with psychotic disorders. However, clear evidence for its effectiveness in regards to adherence is still currently inconclusive.

Big datan hyödyntäminen kestävässä liiketoiminnassa

Kestävää kehitystä on tutkittu jo vuosikymmeniä, kun taas kaikkia big datan mahdollisuuksia ei tunneta. Kestävää kehitystä ja big dataa ei ole vielä tutkittu yhdessä laajemmin, mutta voidaan jo todeta, että näiden kahden tekijän välillä on yhteyksiä. Työ käsittelee big datan hyödyntämistä ja sen tarjoamien mahdollisuuksien vaikutuksia kestävässä liiketoiminnassa. Työn alussa määritellään big data ja kestävän kehityksen osa-alueet, joiden pohjalta tutkimusosuudessa syvennytään tarkastelemaan big datan hyötyjä ja sen soveltamisen keinoja kestävän liiketoiminnan tukena. Työn tavoitteena on selvittää, kuinka big dataa voi hyödyntää yrityksen kestävän liiketoiminnan eri osa-alueilla. Työssä kestävä liiketoiminta on jaettu liiketoiminnan johtamiseen ja käytännön operatiiviseen toimintaan. Liiketoiminnan johtaminen sisältää yrityksen strategian sekä innovaatiotoiminnan. Kestävän liiketoiminnan operatiivisissa toiminnoissa keskitytään valmistukseen, tuotteen elinkaaren hallintaan, toimitusketjun hallintaan sekä tiedonhallintaan. Työ tarjoaa keinoja ja ratkaisuja, joilla yritys voi kehittää kestävää liiketoimintaansa. Tutkimusosuuden pohjalta voidaan todeta, että big datasta ja sen harkitusta hyödyntämisestä on hyötyä kestävässä liiketoiminnassa.

Ohjaava opetustyyli – opetushenkilöstön käsityksiä ja kokemuksia

Tutkielman aiheena oli selvittää, millaisia käsityksiä opetushenkilöstöllä on ohjaavasta opetustyylistä: Mitä ohjaavalla opetuksella tavoitellaan, millaisia toimintatapoja opetus sisältää ja millaisia haasteita opetushenkilöstö arjessa kohtaa. Alun teoreettisessa osuudessa kuvataan kolmen ohjaavan opetustyylin mallia: Feuersteinin ohjattu oppimiskokemus (Mediated Learning Experience), ohjaava opetuskeskustelu eli scaffolding ja dynaaminen arviointi. Keskeistä näissä malleissa on, että oppija nähdään tiedon aktiivisena prosessoijana, oppiminen tapahtuu taitavamman ohjauksessa ja tavoitteena oppimisessa on oppijan ajattelutaitojen ja oppimisprosessien kehittyminen. Tutkielma on laadullinen, fenomenografinen, tutkimus. Tutkielman aineisto koostui kahdeksan henkilön haastattelusta Uudenmaan opetusyksiköistä. Heistä viisi oli työssä peruskoulun ala- tai yläluokilla ja kolme ammatillisessa peruskoulutuksessa. Haastateltavat olivat työssä sekä yleis- että erityisopetuksessa. Tulokset osoittivat, että haastateltavat pitivät tärkeänä oppijan aktiivista roolia oppimisessa, itseohjautuvuuden kehittymistä ja positiivista näkemystä itsestä oppijana. Oppijan omaa ajattelua korostettiin, ja sen nähtiin kehittyvän taitavamman henkilön ohjauksessa. Tuloksissa näkyi, että haastateltavien käsitys oli ohjaavan opetustyylin mukainen, mutta ajattelutaitojen tietoista ja käsitteidenkäytön täsmällistä ohjaamista esiintyi haastateltavien puheessa melko vähän. Ajattelutaidot ja ongelmanratkaisutaidot ovat esimerkiksi peruskoulun uuden opetussuunnitelman (2014) yleisiä tavoitteita. Tämän tutkielman perusteella ohjaavan opetustyylin mukaista toimintamallia ja ajattelutapaa voisi kouluttamalla tuoda enemmän opetushenkilöstön tietoisuuteen ja toimintaan. Kyse ei ole pelkästään ajattelutaitojen ohjaamisen opettelusta, vaan myös näkökulman ja opettajan roolin muutoksesta sisällön tarjoajasta oppimisen ohjaamiseen.

Kauran beetaglukaanin vaikutus reologiaan ja puolukan aistittavaan laatuun

Puolukan vuosittainen satomäärä on yli 250 miljoonaa kiloa, josta poimitaan vain noin 3–10 %. Puolukassa on paljon sekä kuitua että antioksidantteina toimivia fenolisia yhdisteitä. Fenolisilla yhdisteillä on monia bioaktiivisia ominaisuuksia, kuten antimutageenisia, antikarsinogeenisia ja antimikrobisia. Terveysvaikutusten tiedostamisesta huolimatta puolukan maun karvaus sekä suuta kuivattava ja kurtistava tunne eli astringoivuus, vaikuttavat merkittävästi sen hyödynnettävyyteen. Astringoivan ja karvaan maun aistimista on havaittu voitavan peittää kasvattamalla nestemäisen aineen viskositeettia polysakkaridien, kuten ksantaanikumin, avulla. Lineaarisen polysakkaridin, beetaglukaanin, on taas havaittu kasvattavan nesteen viskositeettia. Beetaglukaanin lisäyksen vaikutusta puolukkamehun aistinvaraisiin ominaisuuksiin ja viskositeettin ei ole tutkittu aikaisemmin. Kauran beetaglukaanilla on terveysvaikutuksia ja sille on myönnetty EU:n hyväksymät terveysväittämät, joiden mukaan se alentaa aterianjälkeistä glukoositasoa ja veren kolesterolipitoisuutta. Työn kokeellisessa osiossa tarkasteltiin kauran beetaglukaanin vaikutusta puolukkamehun aistinvaraisiin ominaisuuksiin. Tavoitteena oli selvittää voiko beetaglukaania käyttää sakeuttamisaineena puolukkamehussa. Puolukkamehusta valmistettiin näytteitä 35–100 %:n konsentraatioilla, joissa oli eri pitoisuuksilla lisättynä beetaglukaania sekä erilaisia kaupallisia sakeuttamisaineita, kuten pektiiniä, ksantaanikumia, herakonsentraattia ja johanneksenleipäpuujauhetta. Tutkimuksessa oli mukana sekä suuren että pienen molekyylipainon beetaglukaaneja. Aistinvaraisissa laadunarvioinneissa tutkittiin näytteiden makeutta, suuta täyttävyyttä, suuta kurtistavuutta, happamuutta, karvautta, juoksevuutta, rakeisuutta, limaisuutta, hyytelömäisyyttä ja tasaisuutta. Lisäksi arvioitiin maun, hajun, rakenteen sekä ulkonäön miellyttävyyttä ja suoritettiin reologisia mittauksia, kuten viskositeettiin ja elastisuuteen liittyviä määrityksiä. Suuren molekyylipainon beetaglukaani käyttäytyi eri mehupitoisuuksissa odotetusti ja viskositeetti kasvoi lineaarisesti beetaglukaanipitoisuuden kasvaessa. Sen sijaan pienen molekyylipainon beetaglukaanin reologiset tulokset eivät osoittaneet selkeää viskositeetin kasvua. Näytteet, joihin oli lisätty jotain sakeuttajista, arvioitiin aistinvaraisissa arvioinneissa makeammiksi ja vähemmän happamiksi kuin puolukkamehu ilman sakeuttajaa.

Germany as viewed by other Member States. EPIN Working Paper No. 33, 21 June 2012

Germany’s problem is not so much that it is generally right about the need for fiscal discipline but that it has to learn how to be right: this is the most difficult issue to manage from a political standpoint. This EPIN (European Policy Institutes Network) paper brings together contributions from a cross-section of EU member states and the Gallup World Poll survey on the question of how Germany is being viewed at this time of economic and political crisis. The conclusions, subtitled: The Narcissism of Small Differences is a refreshingly candid and insightful analysis of current European relations, noting that Germany’s current weight reflects only the conjuncture of extraordinary domestic and international economic factors. How Germany and the other member states behave towards one another now will have implications for all long after this moment has passed.

Bryozoan populations reflect nutrient enrichment and productivity gradients in rivers

1. The hypothesis that nutrient enrichment will affect bryozoan abundance was tested using two complementary investigations; a field-based method determining bryozoan abundance in 20 rivers of different nutrient concentrations by deploying statoblast (dormant propagule) traps and an experimental laboratory microcosm study measuring bryozoan growth and mortality. These two methods confirmed independently that increased nutrient concentrations in water promote increases in the biomass of freshwater bryozoans. 2. Statoblasts of the genus Plumatella were recorded in all rivers, regardless of nutrient concentrations, demonstrating that freshwater bryozoans are widespread. Concentrations of Plumatella statoblasts were high in rivers with high nutrient concentrations relative to those with low to moderate nutrient concentrations. Regression analyses indicated that phosphorus concentrations, in particular, significantly influenced statoblast concentrations. 3. Concentrations of Lophopus crystallinus statoblasts were also higher in sites characterised by high nutrient concentrations. Logistic regression analysis revealed that the presence of L. crystallinus statoblasts was significantly associated with decreasing altitude and increasing phosphorus concentrations. This apparently rare species was found in nine rivers (out of 20), seven of which were new sites for L. crystallinus. 4. Growth rates of Fredericella sultana in laboratory microcosms increased with increasing nutrient concentration and high mortality rates were associated with low nutrient concentrations. 5. Our results indicate that bryozoans respond to increasing nutrient concentrations by increased growth, resulting in higher biomasses in enriched waters. We also found that an important component of bryozoan diets can derive from food items lacking chlorophyll a. Finally, bryozoans may be used as independent proxies for inferring trophic conditions, a feature that may be especially valuable in reconstructing historical environments by assessing the abundance of statoblasts in sediment cores.

The effect of soil phosphorus on particulate phosphorus in land runoff

Accumulation of surplus phosphorus (P) in the soil and the resulting increased transport of P in land runoff contribute to freshwater eutrophication. The effects of increasing soil P (19–194 mg Olsen-P (OP) kg−1) on the concentrations of particulate P (PP), and sorption properties (Qmax, k and EPCo) of suspended solids (SS) in overland flow from 15 unreplicated field plots established on a dispersive arable soil were measured over three monitoring periods under natural rainfall. Concentrations of PP in plot runoff increased linearly at a rate of 2.6 μg litre−1 per mg OP kg−1 of soil, but this rate was approximately 50% of the rate of increase in dissolved P (< 0.45 μm). Concentrations of SS in runoff were similar across all plots and contained a greater P sorption capacity (mean + 57%) than the soil because of enrichment with fine silt and clay (0.45–20 μm). As soil P increased, the P enrichment ratio of the SS declined exponentially, and the values of P saturation (Psat; 15–42%) and equilibrium P concentration (EPCo; 0.7–5.5 mg litre−1) in the SS fell within narrower ranges compared with the soils (6–74% and 0.1–10 mg litre−1, respectively). When OP was < 100 mg kg−1, Psat and EPCo values in the SS were smaller than those in the soil and vice-versa, suggesting that eroding particles from soils with both average and high P fertility would release P on entering the local (Rosemaund) stream. Increasing soil OP from average to high P fertility increased the P content of the SS by approximately 10%, but had no significant (P > 0.05) effect on the Psat, or EPCo, of the SS. Management options to reduce soil P status as a means of reducing P losses in land runoff and minimizing eutrophication risk may therefore have more limited effect than is currently assumed in catchment management.

Bryozoan populations reflect nutrient enrichment and productivity gradients in rivers

P>1. The hypothesis that nutrient enrichment will affect bryozoan abundance was tested using two complementary investigations; a field-based method determining bryozoan abundance in 20 rivers of different nutrient concentrations by deploying statoblast (dormant propagule) traps and an experimental laboratory microcosm study measuring bryozoan growth and mortality. These two methods confirmed independently that increased nutrient concentrations in water promote increases in the biomass of freshwater bryozoans. 2. Statoblasts of the genus Plumatella were recorded in all rivers, regardless of nutrient concentrations, demonstrating that freshwater bryozoans are widespread. Concentrations of Plumatella statoblasts were high in rivers with high nutrient concentrations relative to those with low to moderate nutrient concentrations. Regression analyses indicated that phosphorus concentrations, in particular, significantly influenced statoblast concentrations. 3. Concentrations of Lophopus crystallinus statoblasts were also higher in sites characterised by high nutrient concentrations. Logistic regression analysis revealed that the presence of L. crystallinus statoblasts was significantly associated with decreasing altitude and increasing phosphorus concentrations. This apparently rare species was found in nine rivers (out of 20), seven of which were new sites for L. crystallinus. 4. Growth rates of Fredericella sultana in laboratory microcosms increased with increasing nutrient concentration and high mortality rates were associated with low nutrient concentrations. 5. Our results indicate that bryozoans respond to increasing nutrient concentrations by increased growth, resulting in higher biomasses in enriched waters. We also found that an important component of bryozoan diets can derive from food items lacking chlorophyll a. Finally, bryozoans may be used as independent proxies for inferring trophic conditions, a feature that may be especially valuable in reconstructing historical environments by assessing the abundance of statoblasts in sediment cores.

The effects of infection by Tetracapsuloides bryosalmonae (Myxozoa) and temperature on Fredericella sultana (Bryozoa)

The myxozoan, Tetracapsuloides bryosalmonae, exploits freshwater bryozoans as definitive hosts, occurring as cryptic stages in bryozoan colonies during covert infections and as spore-forming sacs during overt infections. Spores released from sacs are infective to salmonid fish, causing the devastating Proliferative Kidney Disease (PKD). We undertook laboratory studies using mesocosm systems running at 10, 14 and 20 degrees C to determine how infection by T bryosalmonae and water temperature influence fitness of one of its most important bryozoan hosts, Fredericella sultana, over a period of 4 weeks. The effects of infection were context-dependent and often undetectable. Covert infections appear to pose very low energetic costs. Thus, we found that growth of covertly infected F. sultana colonies was similar to that of uninfected colonies regardless of temperature, as was the propensity to produce dormant resting stages (statoblasts). Production of statoblasts, however, was associated with decreased growth. Overt infections imposed greater effects on correlates of host fitness by: (i) reducing growth rates at the two higher temperatures: (ii) increasing mortality rates at the highest temperature: (iii) inhibiting statoblast production. Our results indicate that parasitism should have a relatively small effect on host fitness in the field as the negative effects of infection were mainly expressed in environmentally extreme conditions (20 degrees C for 4 weeks). The generally low virulence of T. bryosalmonae is similar to that recently demonstrated for another myxozoan endoparasite of freshwater bryozoans. The unique opportunity for extensive vertical transmission in these colonial invertebrate hosts couples the reproductive interests of host and parasite and may well give rise to the low virulence that characterises these systems. Our study implies that climate change can be expected to exacerbate PKD outbreaks and increase the geographic range of PKD as a result of the combined responses of T. bryosalmonae and its bryozoan hosts to higher temperatures. Crown Copyright (C) 2009 Published by Elsevier Ltd. All rights reserved.