Meritilannekuva : apuna METO-viranomaisten lakisääteisten tehtävien hoitamisessa

Merelliset toimijat eli puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja Merenkulkulaitos muodostavat yhteistyönä reaaliaikaista meritilannekuvaa, jonka tarkoituksena on edesauttaa kyseisten viranomaisten lakisääteisten tehtävien täyttämistä. Meritilannekuva on keskeinen työväline METO-viranomaisten toteuttaessa yhteiskunnan niille asettamia tehtäviä, jotka ovat kirjoitettu lakinormien muotoon. Tutkielmassa meritilannekuvaa käsitellään johtamisen apuvälineenä. Tutkielman tarkoituksena oli tutkia meritilannekuvan avulla hoidettavien tehtävien tehtävänantojen, eli lakinormien sisältö ja sen jälkeen, miten meritilannekuva vastaa näihin tehtäviin. Tutkimusongelmana on: Miten meritilannekuva soveltuu lainsäädännön asettamien tehtävien täyttämiseen? Tutkielman päämääränä oli selvittää antaako meritilannekuva tarpeeksi informaatiota päätöksenteon tueksi, sillä meritilannekuvan käyttäjä tekee päätelmiä ja päätöksiä meritilannekuvan antamaan informaation tuella. Tutkielmassa lähestyttiin oikeuslähteitä oikeuspositivistisen lainopin näkökulmasta, käyttäen analyyttistä argumentaatioteoriaa. Lähteinä työssä käytettiin pääsääntöisesti oikeudellisia lähteitä. Meritilannekuvan soveltuvuutta tutkittiin teemahaastatteluin, joita analysoitiin sisällönanalyysin keinoin, näiltä osin tutkielma on kvalitatiivinen. Tutkielmassa päädyttiin käsittelemään seitsemää lakisääteistä tehtävää: alue- ja rajavalvonta, alusliikennepalvelu, meripelastus, öljyn- ja öljypitoisen seoksen mereen päästämisen ja talousvyöhykkeen- ja hylkyjen valvonta. Tutkielmassa todettavien kehittämiskohteiden avulla todennettiin meritilannekuvan soveltuvuus lakisääteisten tehtävien täyttämiseksi.

Puolustusvoimien sotavarusteet internetissä

Vuonna 2007 puolustusvoimien rahoituksen ongelmat nousivat isoksi puheenaiheeksi sotilaspiireissä. Yhä teknisempien ja kalliimpien sotavarusteiden kustannukset eivät olleet enää kestäviä henkilöstö- ja toimintamenojen kanssa. Samanaikaisesti jopa puolustusvoimien komentaja otti puheeksi informaatiosodankäynnin kasvavan merkityksen nykyyhteiskunnassa. Tässä tutkimuksessa tutkittiin puolustusvoimien internet-sivustolla olevia sotavarusteita koskevia artikkeleita vuodelta 2007. Artikkeleita on yhteensä seitsemän kappaletta, ja mukaan mahtuu niin uusia kuin vanhojakin sotavarusteita koskevia artikkeleita. Osa artikkeleista käsitteli julkisuudessa esillä olleita sotavarusteita. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten sotavarusteita pyritään kuvaamaan internetartikkelien kautta. Koska informaatiosodankäynnin merkitys on kasvanut, niin tutkimuksessa tutkittiin myös yleisesti sotavarusteesta artikkelien perusteella syntyvää kuvaa tai mahdollisesti pois jääneitä kuvauksia sotavarusteista. Tutkimuksessa metodina käytettiin brittiläisen mediatutkija Norman Faircloughin kehittämää kriittistä diskurssianalyysiä. Kriittinen diskurssianalyysi analysoi tekstejä useilla eri tasoilla. Analyysi aloittaa tekstin lingvistisestä analyysistä, ja laajentaa tätä kulttuurillisten ja sosiaalisten näkökulmien avulla. Analyysi myös analysoi tekstin diskursseja sitoen niin ikään nämä laajempaan yhteiskunnalliseen kehykseen. Kriittinen diskurssianalyysi pyrkii siis laajentamaan näkökulmaa tekstin pelkästä kielellisestä analysoinnista. Tutkimuksessa käsiteltiin myös kriittisen diskurssianalyysin laajuuden takia puolustusvoimien sekä valtiohallinnon viestinnän yhteiskunnallista taustaa. Viitekehyksessä on myös esiteltynä tutkimuksessa käytetty Leif Åbergin näkemys viestinnästä. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että sotavarusteiden kuvauksissa on tiettyjä yhteisiä piirteitä. Uusia sotavarusteita kuvattiin moderneiksi, teknisiksi ja kalliiksi. Vanhoja sotavarusteita kuvattiin omana aikanaan moderniksi ja nykyään hieman pikkuvikaiseksi. Vanhojen sotavarusteiden yhteydessä ilmeni vapaammin muotoiltua nostalgiaa, kun taas uusien sotavarusteiden kuvaukset olivat virallisia ja pääsääntöisesti muotoon sidottuja. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että puolustusvoimien internet-artikkelit noudattavat pääsääntöisesti Puolustusvoimien viestintästrategian linjauksia puolustusvoimien viestinnästä. Artikkeleissa on kuitenkin havaittavissa muutospaineita sekä artikkelien tyylin että muodon osalta. Tähän lienee vaikuttanut uudet vaatimukset viranomaisen viestinnästä sekä internetin tuoma muutos viestintäkanavana.

Partiotiedusteluharjoituksen fyysinen kuormittavuus

Nykyaikaisen sotilaan on kyettävä säilyttämään toimintakykynsä nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Viime aikoina käydyt sodat ja tutkimukset ovat osoittaneet, että sotilailta edel-lytetään edelleen hyvää fyysistä suorituskykyä (David 1995). On myös esitetty väittämiä sotilaiden suorituskykyvaatimuksien lisääntymisestä nykyisissä operaatioissa (Maavoi-maesikunta 2004, 276). Sotilastehtävien kuormittavuudesta saadaan tietoa mittaamalla koehenkilöiden aktiivisuutta ja fysiologisia vasteita. Fyysiseen kuormittavuuteen kohdis-tuvia tutkimuksia voidaan käyttää arvioitaessa sotilaiden suorituskyvyn vaatimuksia tai kehitettäessä tehtäväkohtaista taktiikkaa ja koulutusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kolme vuorokautta kestävän partiotiedusteluharjoituksen aiheuttamia fysiolo-gisia vasteita ja mielialan muutoksia, harjoituksen aikaista tiedustelijan energia- ja neste-tasapainoa sekä lepo- ja palautumisaikaa. Tutkimus toteutettiin Reserviupseerikoulun yhteistoimintaharjoituksessa, jossa tutkimus-otos harjoitteli pataljoonan hyökkäyksen tiedustelua jalan partioimalla. Koehenkilöt valit-tiin arpomalla ja heistä muodostettiin yksi tiedusteluryhmä (n=10). Koehenkilöiden fyysi-nen kunto määritettiin epäsuoralla polkupyöräergometritestillä (Milfit), jonka mukaan joukko todettiin hyväkuntoiseksi (VO2max = 55.9 ± 3.8 ml/kg-1/min-1). Harjoitusta edeltä-vänä vuorokautena ja harjoituksen aikana sotilaiden fysiologisia vasteita mitattiin ottamal-la veri- ja hormoninäytteitä, seuraamalla sydämen sykevaihtelua ja sykemuutoksia sekä mittaamalla kehon painoa. Sotilaiden toimintaa seurattiin liikkumisen osalta satelliittipai-kannuksella sekä energian- ja nesteensaannin osalta päiväkirjalla ja kyselyllä. Mielialan muutoksia seurattiin päivittäisellä POMS kyselyllä. Tutkimuksen mukaan partiotiedustelu tapahtui hengitys- ja verenkiertoelimistön osalta kohtuullisen matalalla intensiteetillä (HR = 44 ± 4 % maksimista; VO2 = 16 ± 3 % maksi-mista). Kuormitus oli merkitsevästi suurempi kuin kasarmipalveluksessa (p<0.01). Mitta-uksien perusteella tiedustelijat kärsivät harjoituksessa energia- ja nestevajeesta sekä unen-puutteesta. Harjoituksen aikaisen keskimääräisen energiankulutuksen (4646 ± 674 kcal/vrk) ja energiansaannin (2200 ± 326 kcal/vrk) perusteella sotilaiden energiavaje oli 2405 ± 890 kcal/vrk. Energia- ja nestevajeen seurauksena sotilaiden paino laski 2.2 ± 0.8 kg eli 2.8 %. Punasolujen tilavuus laski (-4.2 %, p<0.01) ja plasmatilavuus samoin (-4.3 %, p<0.01). Tämä oli luultavasti seurausta negatiivisesta nestetasapainosta, koska sotilaat joivat keskimäärin vain 2.9 ± 0.8 l/vrk. Energiankulutuksen mukaan laskettuna heidän olisi tullut nauttia nestettä vähintään 4.6 l/vrk. Sykevälivaihteluanalyysi osoitti, että fyysi-sesti raskaimpana vuorokautena (0. vs. 2.vrk) vagaalinen aktiivisuus väheni RMSSD:llä mitattuna (54 vs. 39 ms, p<0.05), joka saattaa olla merkki muutoksesta sympaattis- vagaa-lisessa tasapainossa (Otzenberger ym. 1998). Verinäytteistä saatujen kuormitusta kuvaavi-en muuttujien vaihtelut tukivat aiempia havaintoja sotilastehtävien kuormittavuudesta. Merkittävimmät muutokset alku ja loppumittauksen välillä olivat testosteronin 34 % (p<0.01) ja vapaan testosteronin 31 % (p<0.05) lasku sekä kreatiinikinaasin nousu 2.2 -kertaiseksi (p<0.001). Kortisolin ja kasvuhormonin osalta muutoksien suunta vaihteli eri harjoituspäivinä. Tyroksiinin pitoisuus oli lievässä nousussa koko harjoituksen ajan. Kolme vuorokautta kestäneen partiotiedusteluharjoituksen kuormittavuus hyväkuntoisilla sotilailla muodostui matalaintensiteettisestä pitkäkestoisesta rasituksesta. Harjoituksen aikainen RMSSD:n lasku osoitti sympaattis- vagaalisen säätelyn aktiivisuuden muutoksia laskien parasympaattista aktiivisuutta. Sotilaiden fysiologiset vasteet heijastivat harjoituk-sen aiheuttamaa sotilaallista fyysistä stressiä, joka muodostui huomattavan negatiivisesta energia- ja nestetasapainosta sekä univajeesta. Tästä huolimatta sotilaat säilyttivät korkean aktiivisuuden tason. Huomattavalla energiavajeella ei näyttänyt olevan suurta merkitystä hyväkuntoisien sotilaiden tehtävistä suoriutumiseen lyhyessä alle 4 vrk kestävässä harjoi-tuksessa. Sotilasjohtajien koulutuksessa ja koulutuksen suunnittelussa on korostettava energiatasapainon palauttamisen merkitystä sekä opetettava tehtävien tehokasta organi-sointia fyysisen palautumisen mahdollistamiseksi ja toimintakyvyn säilyttämiseksi.

Kenttäviestijärjestelmän järjestelmätestaus

Yhtymän viestijärjestelmä YVI2 on kenttäviestijärjestelmä, jolla luodaan prikaatin sotatoimessa tarvittavat kenttäviestiyhteydet. Järjestelmällä luodaan viestipalvelut koko yhtymän tulenkäytön, tiedustelun ja johtamisen viestiyhteystarpeisiin. Järjestelmän toimivuus on sotatoimen onnistuneen suorittamisen kannalta erittäin tärkeätä. Tutkimusympäristönä on YVI2- järjestelmä, johon tutkimuksessa on määritelty järjestelmäkomponenttien ja keskeisten palveluiden testien ja mittausten raja-arvot. Järjestelmätestauksella kyetään paikallistamaan viestijärjestelmässä mahdollisesti olevat virheet. Lisäksi järjestelmätestaus tuottaa tietoja, joiden perusteella voidaan määrittää viestiverkon suorituskyky sekä analysoida sitä. Järjestelmätestaus käsittää testauksen suunnittelun, mittaukset ja testit, tietojen koostamisen, tietojen analysoinnin ja testiraportin laatimisen. Testiraportti on yhtenä seuraavan vaiheen tai testauskierroksen suunnittelua. Järjestelmätestauksen tuloksia voidaan analysoida sekä järjestelmän suorituskyvyn että luotettavuuden ja kattavuuden perusteella. Näihin molempiin tutkimuksessa esitetään joitain malleja ja ajatuksia. Järjestelmätestaus soveltuu monipuolisesti viestitoiminnan suunnittelun ja johtamisen tueksi.

Ammattisotilaiden kuormitusfysiologiset vasteet sotilaallisen harjoituksen aikana ja niiden yhteys kuntoindeksiin

Suomalaisten ammattisotilaiden kenttäkelpoisuus arvioidaan vuosittain suoritettavilla testeillä, jotka koostuvat fyysisen kunnon testeistä sekä palvelusammunnoista. Tällä hetkellä alin hyväksyttävä kenttäkelpoisuusluokka on kaksi (2.0). Viime vuosina taistelukentän kuva on kuitenkin muuttunut entistä vaativammaksi, joka vaatii sotilasjohtajilta yhä kovempaa fyysistä ja henkistä kuntoa. Suomessa ammattisotilaiden fyysistä kuormittumista sotilaallisen harjoituksen aikana ei ole juurikaan tutkittu, vaan tutkimukset ovat painottuneet varusmiesten ja reserviläisten tutkimukseen. Kuormitusfysiologisia muutoksia voidaan tutkia mittaamalla esimerkiksi hormonaalisia vasteita. Autonomisen hermoston muutoksia voidaan selvittää mittaamalla sykevälivaihtelua, joka on noninvasiivinen tutkimusmenetelmä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ammattisotilaiden kuormitusfysiologiset vasteet sotilaallisen harjoituksen aikana sekä miten ne ovat yhteydessä kuntoindeksiin. Koehenkilöinä oli yhdeksän (n=9) miespuolista ammattisotilasta, jotka toimivat sodanajan organisaation mukaisessa Karjalan Jääkäriprikaatin esikunta- ja viestipataljoonan keskeisissä johto-, päällikkö- ja asiantuntijatehtävissä. He osallistuivat mittauksiin sotilaallisen harjoituksen aikana, joka kesti viisitoista päivää. Ennen harjoitusta koehenkilöt suorittivat alkumittaukset, joilla selvitettiin heidän fyysisen kunnon lähtötaso sekä stressihormonitasot. Ennen harjoitusta koehenkilöt suorittivat myös liikunta- ja terveyskäyttäytymiskyselyn sekä henkisen kuormittumisen arviointikyselyn (POMS, Profile of Mood States). POMS kysely uusittiin samansisältöisenä harjoituksen viimeisen päivän aamulla. Hormonaalisia vasteita mitattiin alkumittauksen lisäksi harjoituksen 8. ja 15. päivinä. Harjoituksen aikana koehenkilöiltä kerättiin kolmena vuorokautena sykevälivaihtelutietoa, alkaen mittauspäivän aamuna ja päättyen seuraavaan aamuun. Sykevälivaihtelutiedostot analysoitiin käyttämällä hyvinvointianalyysiä. Tilastolliset analyysit tehtiin SPSS- ohjelmalla käyttäen toistettujen mittausten ANOVA:a. Vapaa- aikanaan 11 % koehenkilöistä ei harrastanut juuri mitään liikuntaa. Viikoittain yhtenä tai useampana päivänä rauhallista ja verkkaista liikuntaa harrasti 33 % ja 56 % harrasti yhdestä kolmeen kertaan viikossa ripeää ja reipasta liikuntaa. Viimeisen kolmen kuukauden aikana liikunnan määrä oli 56 %:lla vähentynyt. 67 % koehenkilöistä ilmoitti kärsivänsä selkävaivoista. Alkumittausten perusteella koehenkilöiden keskimääräinen kuntoindeksi oli 3.0, joka vastaa Cooperin juoksutestin perusteella noin 44 ml/kg/min. Sotilaallinen harjoitus ei ollut hengitys- ja verenkiertoelimistölle kuormittava. Kuormitusfysiologiset vasteet muodostuivat pääasiassa psyykkisten stressitekijöiden ja olosuhteiden yhteisvaikutuksesta. Harjoituksen aikana ei koehenkilöille muodostunut energiavajetta. Vapaan testosteronin määrä seerumissa laski koko harjoituksen ajan ja oli harjoituksen lopussa keskimäärin 17 % alkutilannetta alhaisemmalla tasolla. Lasku ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkittävä. Henkilökohtaiset erot olivat sen sijaan huomattavat. Henkilökohtaisia vapaan testosteronin vasteita selitti kuntoindeksi (r= 0.665, p= 0.051). Tämän tutkimuksen mukaan erottelevaksi fyysisen kunnon rajaksi muodostui kuntoindeksin taso 3.0, jonka omaavat henkilöt suoriutuivat kohtuuttomasti rasittumatta rauhanajan sotilaallisesta harjoituksesta. Unen määrällä oli merkittävä vaikutus elimistön kuormittumisen tasoon (r= 0.783, p= 0.013). Keskimääräinen vuorokautinen unen määrä oli 6h 20 min. Tämän tutkimuksen mukaan noin 5h 30 min yöuni on riittävä taso toimintakyvyn säilymisen kannalta sotilaallisen harjoituksen aikana. Kuormitusfysiologiset vasteet eivät vaikuttaneet merkittävästi koehenkilöiden mielialoihin. POMS- mieliala kyselyn perusteella koehenkilöt olivat harjoituksen jälkeen hieman ”kyllästyneempiä”, mutta ”paremmalla mielin” alkutilanteeseen verrattuna. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sotilaallinen harjoitus ei ole fyysisesti kuormittavaa. Kuormittumista syntyy kuitenkin johtuen muista tekijöistä ja ammattisotilaiden kuntoindeksin tulisi olla vähintään tasolla 3.0, jotta rauhanajan tehtävissä ei kohtuuttomasti kuormituta.

Kadetin elämismaailma : sisäoppilaitosmaisen oppimisympäristön haasteet

Sisäoppilaitosmainen opiskelu korkeakoulumaailmassa on harvinaista. Maanpuolustuskorkeakoulu sotilaskoulutusta antavana korkeakouluna on erityisessä asemassa verrattuna muihin maamme korkeakouluihin. Oppimisympäristössä eroavia tekijöitä ovat sisäoppilaitosmaisuus, opintopakko ja upseerikoulutuksen mukana tulevat perinteet ja tavat. Korkeakoulumaiselle opiskelulle on yleisesti tyypillistä opintojen vapaus. Tutkimus selvittää miten kadetin oppimisympäristön kokeminen muuttuu sisäoppilaitosmaisessa ympäristössä ja mitä vaikutuksia sillä on. Opiskelijan oppimisympäristöä käsitellään tutkimuksessa elämismaailman avulla. Opiskelijoiden elämismaailmaan kuuluvat ensisijaisesti ne kaikki opiskelijan elämäntilanteeseen, yliopistoon ja opiskeltaviin asioihin liittyvät tekijät, joiden rajoissa ja säätelemänä heidän elämänsä tapahtuu ja saa merkityksensä. Elämismaailma käsittää kaiken sen mikä vaikuttaa ihmisen elämään. Teoriataustassa tehtiin ratkaisu lähestyä aihetta oppimismotivaation ja elämänkaaren sekä laitostumisteorioiden avulla. Tutkimuksen pääpaino on luoda käsitys kadettien elämismaailmasta, ja selvittää siinä mahdollisesti esiintyviä laitostavia piirteitä. Tutkimus on laadullinen teoriatutkimus, johon teetettiin lisäksi kysely vanhimmalle kadettikurssille. Kyselyn ja muiden opiskelijatutkimusten avulla pyrittiin löytämään eroavaisuuksia kadettien elämismaailmasta ja etsimään laitostavia elementtejä kadettien oppimisympäristössä. Kadettien elämismaailma erosi lievästi asumisen kokemisen ja oppimisen välillisyyden määrässä verrattuna siviilikorkeakouluopiskelijoihin. Kadetit olivat selkeästi ammatillisesti orientoituneita opiskelijoita, jotka kokivat opiskelun elämästä irrallisena kokonaisuutena. Tuloksissa kadetit kritisoivat omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa opintosuunnitelmiin. Kadeteilla opiskelutoverit ja matkustaminen olivat elämismaailman elementeistä merkittävimmät arkielämää määrittävät tekijät. Tutkimus osoitti, että kadettien ja muiden korkeakouluopiskelijoiden elämismaailmat eivät eroa toisistaan merkittävästi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Sisäoppilaitosmaisen oppimisympäristön luomat erityispiirteet näkyvät lievänä passivoitumisena, mutta opiskelun kokemiseen ne eivät vaikuta merkittävästi.

Opiskelumenetelmät Ilmavoimien upseeriopinnoissa: matematiikan perusopinnot

Viime vuosina ilmavoimien kadettikurssien perusopinnoissa on käytetty useita eri opiskelumenetelmiä. Opiskelumenetelmiä vertailevia tutkimuksia on tehty korkeakouluissa, mutta ei tutkimusta, jossa aihetta peilataan ilmavoimien upseerikoulutukseen sekä teorian että käytännön tasolla tavoitteena kadettien koulutuksen kehittäminen. Tämä tutkielma liittyy suoraan Pääesikunnan koulutuksen kehittämisen hankkeeseen. Kyse on puolustusvoimien palkatun henkilöstön osaamisen kehittämisen hankkeesta vuosina 2004–2017 ja sen Osaamisen keinovalikoimat -projektin Keinovalikoiman laajentamisen osaprojektista. Siinä kartoitetaan ensin käytössä olevat osaamisen kehittämisen keinot, etsitään teoriaan perustuen lisää keinoja ja tutkitaan niiden soveltuvuutta organisaation (Puolustusvoimat) tarpeisiin sekä sovelletaan sopiviksi katsottuja keinoja käyttöön (Pääesikunta, 2005, 1–11). Tästä tutkielmasta saatava tieto auttaa siten puolustusvoimien koulutuksen kehittämistä hankkeen kautta. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään kvalitatiivisen tapaustutkimuksen keinoin kirjallisuuskatsauksen kautta miten nämä opiskelumenetelmät poikkeavat toisistaan ja mitkä ovat niiden edut ja haitat kadettien koulutuksen kannalta. Ongelmia lähestytään tutkimalla eri opiskelumenetelmien teoreettista taustaa ja miten ne ovat toimineet käytännössä Ilmavoimien kadettikurssien matematiikan perusopetuksessa. Tutkimuksen kautta löydetyt ominaisuudet koostetaan SWOT-analyysin avulla. Aineistona käytetään julkista kirjallista materiaalia, sähköistä materiaalia ja tekijän omia kokemuksia. Tutkimus osoitti, että tarkastelun alla olevat opiskelumenetelmät soveltuvat ilmavoimien upseerikoulutukseen. Tutkimuksen kautta saatiin esiin eri opiskelumenetelmien edut, haitat ja huomioitavat asiat opiskelumenetelmää valitessa kadettien koulutukseen. Sivutuloksena syntyi puolustusvoimien ja siviilin oppimiskäsitysten vertailu jossa pohditaan teoriaa ja käytäntöä.

Meripelastustoimen raportointijärjestelmän kehittäminen teknisestä näkökulmasta

Tämän tutkielman tarkoituksena on ollut tutkia, miten meripelastustoimen raportointijärjestelmää on kehitettävä tiedon analysoinnin parantamiseksi. Päätutkimuskysymykseen vastataan alatutkimuskysymyksillä, mitä tietoja Rajavartiolaitos voi lainsäädännön perusteella tallentaa meripelastusrekisteriin, miten meripelastustoimen raportointi on toteutettu tällä hetkellä, millainen uusi tietomalli tukee meripelastustoimen raportointia sekä mitä teknisiä ratkaisuja Rajavartiolaitoksessa voidaan käyttää apuna meripelastustoimen raportoinnin analysoinnin kehittämisessä. Tutkielmassa käytetty tutkimusstrategia on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimusmenetelminä on käytetty kvalitatiivista sisällönanalyysiä, teemahaastatteluja sekä UML-tietomalleja. Tutkielman johtopäätöksenä selvisi, että nykyisessä raportointijärjestelmässä ei ole vakavia puutteita. Nykyinen järjestelmä ei kuitenkaan tue teknistä tietämyksen hallintaa, eikä nykyisen toimintatavan kehittämisellä voida oleellisesti parantaa tiedon analysointimahdollisuuksia. Tutkielman tulosten perusteella esitetään tiedon louhinta- ja OLAP-tekniikoiden käyttömahdollisuuksien selvittämistä kehitettäessä meripelastustoimen tuottaman tiedon analysointia. Lisäksi esitetään kansallisen ja kansainvälisen viranomaisyhteistyön kehittämistä tietojen vaihdon ja analysoinnin osalta osana kokonaisvaltaista vesiliikenneturvallisuuden parantamista.

Yhdysvaltain sotilaallisen painopisteen muutos Tyynenmeren ja Kaakkois-Aasian alueella 2000-luvulla

Tyynenmeren voimaryhmän vastuualueen strateginen merkitys on kasvanut kuluneina vuosina. Samalla haasteet alueen hallinnasta Yhdysvalloille edullisella tavalla ovat kasvaneet merkittävästi. Yhdysvallat perustaa toimintansa alueella voimakkaaseen sotilaalliseen läsnäoloon, jolla se pyrkii paitsi todistamaan suurvalta-asemaansa, myös turvaamaan sille tärkeät intressit, kuten liittolaistensa turvallisuuden ja terrorismin ehkäisemisen. Tyynenmeren voimaryhmän tavoitteena on siis varmistaa Yhdysvaltojen tavoitteiden toteutuminen maan omilla ehdoilla. Alueen merkityksen korostuminen näkyy niin virallisissa selonteoissa, julkaisuissa ja lausunnoissa, kuin myös aihealueesta käytävien kiihtyvien keskustelujen ja laadittujen tutkimusten valossa. Toistuvasti uutiskynnyksen ylittäviä tapahtumia ovat kuluneen vuoden aikana olleet muun muassa Pohjois-Korean ydinaseohjelman kehittyminen vapaalle maailmalle epäsuotuisaan suuntaan. Yhdysvaltojen voimapolitiikan toteuttaminen alueella onkin väistämättä muutosten edessä. Muutoksen suunnan sanelevat tulevien vuosien tapahtumat, vaikuttavia tekijöitä ovat niin Kiina ja Pohjois-Korea kuin talouskehitys ja terroristijärjestöjen toiminta. Tämä tutkimus pyrkii ennen kaikkea kartoittamaan syitä tämän hetken Yhdysvaltojen kannalta epäsuotuisalle kehityssuunnalle ja täten todistamaan muutoksen todella olevan tarpeellinen. Tutkimus on toteutettu asiakirja- ja kirjallisuustutkimuksena, jossa lähteitä tarkastellaan diskurssi- analyysin sekä historiallis-empiirisen analyysin keinoin. Tutkimus tarkastelee turvallisuusstrategioiden toteuttamista käytännössä. Tutkimuksen teoria muotoiltiin tutkittavan aineiston pohjalta selvittämällä käsiteltävien asioiden välisiä yhteyksiä. Viitekehyksenä käytetään Yhdysvaltain Tyynenmeren voimaryhmää ja tarkemmin Yhdysvaltain hallituksen virallisia dokumentteja kyseessä olevan alueen turvallisuusstrategiasta sekä erinäisten tutkimuslaitosten ja tutkijoiden julkaisemaa analyyttistä materiaalia. Tutkimustulosten perusteella päädytään johtopäätökseen, että alueen voimatasapainoon vaikuttavia tekijöitä ovat Kiinan armeijan modernisointi ja länsimaiden kasvava taloudellinen riippuvuus Kiinaan, Pohjois-Korean epävakaus, heikentynyt Yhdysvaltain taloustilanne ja epäluottamus liittolaisten välillä sekä aktiivinen terrorismitoiminta alueella.

Euroopan ulkosuhdehallinto : kaikki yhden vai yksi kaikkien puolesta

Tutkielmassa keskitytään selvittämään kattavasti Euroopan unionin ulkopolitiikan nykyinen tilanne, sen taustat ja lähitulevaisuuden kehitys. EU on erittäin keskeinen toimija paitsi Euroopan valtioille myös globaalina toimijana. Lissabonin sopimuksen myötä unionin toiminta muuttui merkittävästi. Uudet huippuvirat, korkea edustaja ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, sekä uusi virasto, Ulkosuhdehallinto, ovat keino nostaa Eurooppa maailman suurvaltojen rinnalle, yhdeksi merkittäväksi globaaliksi tekijäksi. Kyseessä on laadullinen, induktiivinen tekstianalyysi. Tutkimustehtävänä on selvittää miten Euroopan unionin ulkosuhteita ja -politiikkaa johdetaan lähitulevaisuudessa reflektoimalla viimeisen kahden vuoden tapahtumia ja ulkosuhdehallinnon toimintaa kyseisissä tapauksissa. Tutkimuksessa käytetään apukysymyksiä tarkentamaan vastausta ja tarjoamaan kattavan esittelyn aihealueesta. Käytännössä tutkimus esittelee aihealueen aina taustoista tulevan kehityksen arvioimiseksi. Tutkimus etenee perehdyttävästä ja esittelevästä selittävän kautta ennustavaan tapaan ja antaa lukijalle kattavan käsityksen aiheesta. Kyseistä aihetta ei ole tutkittu aiemmin, joten perehdytys on kattava. Tutkimuksessa on analysoitu eurooppalaisten ajatushautomoiden laatimia raportteja. Raporteista on nostettu usein toistuvat ja painoarvoltaan merkittävät tapaukset tarkempaan käsittelyyn. Raakahavaintojen ryhmittelyn jälkeen niistä on etsitty yhteisiä tekijöitä ja laadittu arvio viraston toiminnan onnistumisesta painottamalla esiintymistiheyttä ja vaikuttavuutta. Toiminnan kehittämistä varten laadittiin lista kehityskohteista ja tehostettavista vahvuuksista joihin reagoimalla unioni saavuttaisi tavoitteensa. Tutkimuksessa havaittiin, että ajatushautomot ovat suhteellisen yksimielisiä onnistumisen ja epäonnistumisten syistä. Niistä johtamalla voidaan laatia lista kehityskohteista ja edelleen arvioida unionin onnistumista lähitulevaisuudessa. Jäsenmaiden tuki, vahva johtajuus ja riittävät resurssit takaavat onnistumisen, kun taas jäsenmaiden hajanaisuus, toisaalle kiinnittynyt huomio ja epäselvä tavoite haittaavat onnistumista eniten. Euroopan unionin johtamista päätettiin muuttaa Georgian sodan jälkeen ja tavoitteet asetettiin korkealle. Arabikevään ja taloudellisten vaikeuksien takia uusi virasto ei ole saanut tarvitsemaansa huomiota ja resursseja eikä tavoitteita ole saavutettu. Kesän aikana suoritettava arviointikokous on erinomainen mahdollisuus parantaa havaittuja epäkohtia ja saada jäsenmaat sitoutettua.