Molecular phylogenetics and temporal diversification in the genus Aeromonas based on the sequences of five housekeeping genes

Several approaches have been developed to estimate both the relative and absolute rates of speciation and extinction within clades based on molecular phylogenetic reconstructions of evolutionary relationships, according to an underlying model of diversification. However, the macroevolutionary models established for eukaryotes have scarcely been used with prokaryotes. We have investigated the rate and pattern of cladogenesis in the genus Aeromonas (γ-Proteobacteria, Proteobacteria, Bacteria) using the sequences of five housekeeping genes and an uncorrelated relaxed-clock approach. To our knowledge, until now this analysis has never been applied to all the species described in a bacterial genus and thus opens up the possibility of establishing models of speciation from sequence data commonly used in phylogenetic studies of prokaryotes. Our results suggest that the genus Aeromonas began to diverge between 248 and 266 million years ago, exhibiting a constant divergence rate through the Phanerozoic, which could be described as a pure birth process.

Entrepreneurial skills and over-education five years later. A comparison between Spain and the Netherlands

[cat] El fenòmen de la sobre-educació és freqüent i persistent a molts països. En aquest article estudiem el paper de les habilitats emprenedores en evitar la sobre-educació a la primera feina, i en sortir d’una situació de sobre-educació cinc anys després. Comparem els resultats d’Espanya i Holanda, dos països que difereixen en el seu sistema educatiu i mercat de treball. Els resultats mostren que les habilitats emprenedores ajuden a evitar i/o sortir de la sobre-educació només a Espanya, on el sistema educatiu és més flexible i menys vinculat amb el mercat de treball. En general, els nostres resultats recolzen les polítiques que promocionen el desenvolupament d’habilitats emprenedores al sistema educatiu espanyol.

Plant diversity across five vegetation belts in the Pyrenees (Catalonia, Spain)

In this paper we analyze the size and habitat partitioning of the vascular floras of five areas of the NE Iberian Peninsula, representing five distinct vegetation belts and three floristic regions: Mediterranean (basal belt), medio-European (submontane and montane belts) and Boreo-Alpine (subalpine and alpine belts). Each area covered over 1000 ha, and was fairly uniform in terms of potential vegetation, bedrock and bioclimate. They excluded large villages and field areas, the landscape being mainly natural or moderately anthropized.

Lipeäkierron kemiallisesti parhaat käytännöt

Diplomityön tavoitteena oli kartoittaa kemiallisesti parhaita käytäntöjä sellutehtaiden kemikaalien talteenottoprosessissa. Kirjallisuudesta ei löytynyt lipeäkiertoon liittyvää kemiallista tietoutta. Laiteteknisten ratkaisujen kautta yritettiin saada selville parhaat käytännöt. Teoriaosassa on myös käsitelty lipeäkierrossa esiintyvien vierasaineiden lähteitä, rikastumista ja poistumista prosessista. Työ tehtiin Stora Enson Suomessa sijaitseville tehtaille. Kokeellisessa osassa on suoritettu tehtailta saadun materiaalin perusteella tunnuslukujen laskentaa sekä PCA-analyysin teko. Työssä tarkastelualueena on lipeäkierto liuottajasta meesauuniin. Kaukopäässä on käytössä lipeäkierrossa kaksi lipeälinjaa ja muilla tehtailla vain yksi. Saatujen tunnuslukujen perusteella tehtaille on annettu pisteitä nollasta viiteen. Viisi pistettä on saanut parhaan arvon saanut tehdas ja nolla pistettä kaukana parhaasta arvosta olevat. Tunnuslukuja on valittu 14 ja edellä esitetyllä tavalla pisteytettynä on parhaaksi tehtaaksi saatu Kaukopään 1-lipeälinja ja huonoin on Kemijärvi. Huomioitavaa on Kaukopään 2-lipeälinjan sijoittuminen vasta neljänneksi, vaikka lipeälinjoilla on valkolipeän ja meesan käsittelyssä yhteiset syöttösäiliöt. PCA-analyysin perusteella havaittiin, että kuukausikeskiarvoja käytettäessä tulokset tasoittuvat verrattuna päiväarvoilla tehtyyn analyysiin. Analyysi osoittaa, että tehtailla lipeäkierto ei ole täysin hallinnassa. Tämä ilmenee suurina objektien liikkeinä kuvissa. Päiväarvoilla analyysi tehtiin vain Oulun tehtaalle. Tarkastelussa valittiin kuukauden mittainen ajanjakso niin hyvää kuin huonoakin jaksoa. Mallien selitysasteista voidaan nähdä eroja hyvän ja huonon jakson välillä. Tämä ilmenee niin, että hyvän jakson mallin selitysaste on korkeampi kuin huonon jakson. Objektien sijoittuminen kuvissa on myös erilainen. Hyvän jakson aikana objektit ovat pieninä ryhminä, kun huonon jakson objektit ovat hajonneet yksittäisiksi arvoiksi ja päivien väliset erot ovat suuret.

IFRS-osavuosikatsauksen liitetiedot

Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää osavuosikatsauksen liitetietojen merkitystä yrityksen taloudellisessa viestinnässä. Tutkimus on luonteeltaan deskriptiivinen ja sisältää empiirisen osan, jossa perehdytään case-yritys Larox:n sijoittajaviestintään ja IFRS-raportointiin siirtymiseen. Tutkimus pohjautuu aikaisempiin teoksiin sijoittajaviestinnästä, voimassa oleviin IFRS-standardeihin sekä yrityksestä saatuun aineistoon. Yrityksen taloudelliseen raportointiin kuuluvat osavuosikatsaukset. Niistä säädetään sekä suomalaisessa lainsäädännössä että kansainvälisissä IFRS-standardeissa. IFRS-standardit muuttavat osavuosikatsauksia laajentuneiden liitetietovaatimustensa pohjalta. Liitetietoja vaaditaan suomalaisia periaatteita laajemmin mm. yritysten rakennemuutosten ja segmenttiraportoinnin osalta. Laajentuneiden vaatimusten avulla pyritään parantamaan sijoittajien yrityksestä saamaa tietoa. Hyödyt jäävät ainakin ensimmäisten osavuosikatsausten osalta vaatimattomiksi. Tilanne tulee muuttumaan, kunhan ensin julkaistaan täydelliset tilinpäätökset, joita sitten osavuosikatsauksilla täydennetään. Tutkimuksessa tarkasteltiin viiden suomalaisen suuryrityksen jo vuonna 2004 julkaisemia IFRS-osavuosikatsauksia. Tutkimus osoitti osavuosikatsausten sisältävän IFRS-standardien vaatimat tiedot, mutta yrityskohtaisia eroja löytyi. Tarkemmin paneuduttiin case-yritys Larox:n osavuosikatsaukseen, sijoittajaviestintään sekä IFRS-raportointiin. Liitetiedoilla voidaan taata sijoittajille lisäinformaatiota, mutta niiden hyödyt raportoinnin avoimuudelle nähdään vasta myöhemmin.

Differential associations of personal and general just-world beliefs with the Five-Factor and HEXACO models of personality.

Recent literature evidences differential associations of personal and general just-world beliefs with constructs in the interpersonal domain. In line with this research, we examine the respective relationships of each just-world belief with the Five-Factor and the HEXACO models of personality in one representative sample of the working population of Switzerland and one sample of the general US population, respectively. One suppressor effect was observed in both samples: Neuroticism and emotionality was positively associated with general just-world belief, but only after controlling for personal just-world belief. In addition, agreeableness was positively and honesty-humility negatively associated with general just-world belief but unrelated to personal just-world belief. Conscientiousness was consistently unrelated to any of the just-world belief and extraversion and openness to experience revealed unstable coefficients across studies. We discuss these points in light of just-world theory and their implications for future research taking both dimensions into account.

Studying the recent situation of information and communication technology industry

Globaalinen liiketoimintaympäristö on muutoksessa. Uudet teknologiat muuttavat toimintaympäristöä ja talouden säännöt muuttuvat nopeasti. Uusia liiketoimintamalleja tarvitaan. Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida tieto- ja viestintäteollisuuden (ICT-teollisuus) nykytilannetta strategisesta ja kilpailuanalyyttisestä näkökulmasta, sekä luoda kuva ICT-teollisuudesta ja sen suurista pelureista Euroopassa ja USA:ssa. Tutkimus analysoi viittä suurta ICT-alan yritystä. Tutkimus oli luonteeltaan sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Yrityksiä analysoitiin käyttäen numeerista ja laadullista materiaalia. Tutkimus perustui kirjallisuuteen, artikkeleihin, tutkimusraportteihin, yritysten internet-kotisivuihin ja vuosikertomuksiin. Tutkimuksen tuloksena voitiin löytää sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia yritysten liiketoimintamallien ja taloudellisen menestymisen väliltä.

Daily activity patterns of 2316 men and women from five countries differing in socioeconomic development.

Daily rhythmicity in the locomotor activity of laboratory animals has been studied in great detail for many decades, but the daily pattern of locomotor activity has not received as much attention in humans. We collected waist-worn accelerometer data from more than 2000 individuals from five countries differing in socioeconomic development and conducted a detailed analysis of human locomotor activity. Body mass index (BMI) was computed from height and weight. Individual activity records lasting 7 days were subjected to cosinor analysis to determine the parameters of the daily activity rhythm: mesor (mean level), amplitude (half the range of excursion), acrophase (time of the peak) and robustness (rhythm strength). The activity records of all individual participants exhibited statistically significant 24-h rhythmicity, with activity increasing noticeably a few hours after sunrise and dropping off around the time of sunset, with a peak at 1:42 pm on average. The acrophase of the daily rhythm was comparable in men and women in each country but varied by as much as 3 h from country to country. Quantification of the socioeconomic stages of the five countries yielded suggestive evidence that more developed countries have more obese residents, who are less active, and who are active later in the day than residents from less developed countries. These results provide a detailed characterization of the daily activity pattern of individual human beings and reveal similarities and differences among people from five countries differing in socioeconomic development.

A comparison of indices of glucose metabolism in five black populations: data from modeling the epidemiologic transition study (METS).

BACKGROUND: Globally, Africans and African Americans experience a disproportionate burden of type 2 diabetes, compared to other race and ethnic groups. The aim of the study was to examine the association of plasma glucose with indices of glucose metabolism in young adults of African origin from 5 different countries. METHODS: We identified participants from the Modeling the Epidemiologic Transition Study, an international study of weight change and cardiovascular disease (CVD) risk in five populations of African origin: USA (US), Jamaica, Ghana, South Africa, and Seychelles. For the current study, we included 667 participants (34.8 ± 6.3 years), with measures of plasma glucose, insulin, leptin, and adiponectin, as well as moderate and vigorous physical activity (MVPA, minutes/day [min/day]), daily sedentary time (min/day), anthropometrics, and body composition. RESULTS: Among the 282 men, body mass index (BMI) ranged from 22.1 to 29.6 kg/m(2) in men and from 25.8 to 34.8 kg/m(2) in 385 women. MVPA ranged from 26.2 to 47.1 min/day in men, and from 14.3 to 27.3 min/day in women and correlated with adiposity (BMI, waist size, and % body fat) only among US males after controlling for age. Plasma glucose ranged from 4.6 ± 0.8 mmol/L in the South African men to 5.8 mmol/L US men, while the overall prevalence for diabetes was very low, except in the US men and women (6.7 and 12 %, respectively). Using multivariate linear regression, glucose was associated with BMI, age, sex, smoking hypertension, daily sedentary time but not daily MVPA. CONCLUSION: Obesity, metabolic risk, and other potential determinants vary significantly between populations at differing stages of the epidemiologic transition, requiring tailored public health policies to address local population characteristics.

Toiminnan laadun parantaminen organisaation itsearvioinnilla – tutkimus Suomen puolustusvoimien tulosyksiköissä

Laajoilla kyselylomaketutkimuksilla on tutkittu organisaation itsearvioinnin käyttöönoton motiiveja, käyttöä ja käytön hyötyjä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Organisaation itsearviointia on myös tutkittu laatupalkintomallien soveltamisen yhteydessä. Kolmas tutkimussuuntaus, johon myös tämä tutkimus sisältyy, on organisaation itsearvioinnin tutkiminen erilaisissa asiayhteyksissä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa ja ymmärrystä organisaation itsearvioinnista ja sen vaikuttavuudesta tutkimalla, miten organisaatiota itsearvioidaan maavoimien valmiusyhtymissä ja Maasotakoulussa. Näissä neljässä paikallistutkimuksessa käytin tutkimusotteena tapaustutkimuksen mukaista tutkimusstrategiaa. Aiempien tutkimuksien tulosten perusteella tärkein yhdistävä tekijä toiminnan parantamisessa on pyrkimys kokonaisvaltaisuuteen toiminnan laadun parantamisessa ja erinomaisuuden tavoittelussa. Osin kokonaisvaltaisuuteen sisältyviä ja sitä tukevia tekijöitä ovat jatkuvan parantamisen periaatteen käyttäminen ja oppivan organisaation edellyttämien toimintaedellytyksien luominen ja niiden huomioon ottaminen toiminnassa. Edelleen yhteisenä tekijänä ovat johdon sitoutumisen ja osallistumisen vaikutukset työntekijöiden osallistumiseen ja sitoutumiseen. Teorian perusteella olen arvioinut muodostuvan kolme organisaation itsearvioinnin strategisen tason johtamiskäytäntöä, jotka ovat ”Laatupalkinnon hakeminen”, ”Toiminnan ja tulosten arviointi” sekä ”Toiminnan kypsyyden arviointi”. Tutkimuksen tulosten perusteella organisaation itsearvioinnin vaikuttavuuden merkityskokonaisuus on selitettävissä viiden teeman avulla. Koko tutkimusaineiston yhdistäväksi vaikuttavuuden teemaksi, josta myös organisaation itsearvioinnin vaiheistus saa tukea, muodostuu teema ”organisaation itsearviointi ja tulosjohtaminen”. Tämän teeman perusteella organisaation itsearvioinnin vaikuttavuus perustuu itsearvioinnin käyttämiseen sekä tulosyksikön sisäisenä että johdon strategisen tason itsearviointina osana tulosjohtamista. Samoin teema ”ollaanko samaa perhettä” löytyy jokaisesta tutkimuskohteena olleesta tulosyksiköstä. Teeman perusteella vaikuttavuus perustuu siihen, että organisaation itsearvioinnin tilaisuus koetaan sosiaalisena tapahtumana ja organisaation itsearviointi vahvistaa työntekijöiden osallistumista ja sitoutumista toiminnan laadun parantamiseen. Vaikuttavuuden teemoissa ”poistetaan kivi kengästä, ja hiertäminen loppuu siihen”, ”strateginen valinta” ja ”henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen” organisaation itsearvioinnin vaikuttavuus on tulosyksikkökohtainen. Organisaation itsearvioinnista haetaan vaikuttavuutta organisaation itsearvioinnista saatavien tulosten nopealla toimeenpanolla. Vaikuttavuuteen pyritään systemaattisella eri organisaation tasoilla tehtävillä toiminnan kuvauksilla, mihin liittyy laatupalkinnon hakeminen. Vaikuttavuuteen voidaan myös päästä työpistelähtöisesti henkilöstön johtamisen ja hallinnon kautta. Vaiheistettua organisaation itsearviointia voidaan käyttää osana tulosjohtamista. Muita keskeisiä tutkimustuloksia ovat organisaation itsearvioinnin välittömät ja välilliset vaikutukset. Tutkimuksen tulosten perusteella teen suositukset organisaation itsearvioinnin johtamiskäytännöistä ja organisaation itsearvioinnin vaiheistuksesta osana tulosyksikön tulosjohtamista. Kolmas suositus käsittää organisaation itsearvioinnin käytön palautejärjestelmänä.

Co-evolution of Policy Sectors: Health Care and Public Health in five Countries

Cette thèse analyse la co-évolution de deux secteurs dans la politique de la santé: santé publique (public health) et soins aux malades (health care). En d'autres termes, la relation entre les dimensions curative et préventive de la politique de la santé et leur développement dans la durée. Une telle recherche est nécessaire car les problèmes de la santé sont complexes et ont besoin de solutions coordonnées. De plus, les dépenses de la santé ont augmenté sans arrt durant les dernières décennies. Un moyen de réduire une future augmentation des dépenses pourrait consister en davantage d'investissement dans des mesures préventives. En relation avec cette idée, ma recherche analyse les politiques de la santé publique et les soins aux malades de cinq pays: Allemagne, Angleterre, Australie, Etats-Unis et Suisse. En m'appuyant sur la littérature secondaire, des statistiques descriptives et des entretiens avec des experts et des politiciens, j'analyse la relation entre les deux secteurs depuis la fin du dix-neuvième siècle. En particulier, je me focalise sur la relation des deux champs sur trois niveaux: institutions, acteurs et politiques. Mes résultats montrent les similitudes et les différences d'évolution entre les cinq pays. D'un c^oté, lorsque la profession médicale est politiquement active et que le pays consiste en une fédération centralisée ou en un gouvernement unitaire, les deux secteurs sont intégrés au niveau institutionnel, ralliant les professions et groupes d'intérêt des deux secteurs la cause commune dans une activité politique. Par contre, dans tous les pays, les deux secteurs ont co-évolué vers une complémentarité malgré de la politisation des professions et la centralisation du gouvernement. Ces résultats sont intéressants pour la science politique en général car ils soulignent l'importance des professions pour le développement institutionnel et proposent un cadre pour l'analyse de la co-évolution des politiques publiques en général. -- This Ph.D. thesis analyzes the co-evolution of the health care and the public health sectors. In other words, the relation between preventive and curative health policy and its evolution over time. Such research is necessary, because current health problems are complex and might need coordinated solutions. What is more, health expenditures have increased continuously in the last decades. One way to slow down further increase in health spending could be to invest more in preventative health policies. Therefore, I am connecting individual health care and public health into a common analysis, taking Australia, Germany, Switzerland, the UK and the U.S. as examples. Based on secondary literature, descriptive statistics and interviews with experts and policymakers, I am analyzing how the two sectors' relations co-evolved between the late nineteenth and the early twenty-first century. Specifically, I am researching how health care and public health were related on the levels of institutions, actors and policies. My results show that there are differences and similarities in the co-evolution of policy sectors between these countries. On the one hand, when the medical profession was politically active and the country a centralized federation or a unitary state, there was institutional integration and common political advocacy of the sectors' interest groups and professions. On the other hand, in all countries, both sectors co-evolved towards complementarity, irrespectively of the politicization of professions and centralization of government. These findings are interesting for the political science literature at large, because they underline the importance of professions for institutional development and propose an analytical framework for analyzing the co-evolution of policy sectors in general.

Literature report : a review of policy learning in five strands of political science research

This paper reviews the policy learning literature in political science. In recent years, the number of publications on learning in the political realm increased dramatically. Researchers have focused on how policymakers and administrators adapt policies based on learning processes or experiences. Thereby, learning has been discussed in very different ways. Authors have referred to learning in the context of ideas, understood as deeply held beliefs, and, as change and adaptation of policy instruments. Two other strands of literature have taken into consideration learning, namely the diffusion literature and research on transfer, which put forward learning to understand who learns from whom and what. Opposed to these views, political learning emphasizes the adaptation of new strategies by policymakers over the transfer of knowledge or broad ideas. In this approach, learning occurs due to the failure of existing policies, increasing problem pressure, scientific innovations, or a combination of these elements.

Big band -sovitus kappaleesta "(Surrounded by) Zip-Zip" : Sovituksen analysoiminen puhallinsektioiden näkökulmasta

Opinnäytetyö käsittelee big bandia sekä sille sovittamista. Keskityn tarkastelemaan ennen kaikkea 1930-40-lukujen musiikillista murrosta, jolloin syntyi uusi tapa käsitellä useasti suurimpien orkestereiden kokoonpanoon kuuluneita puhaltimia. Tuona ajanjaksona orkestereiden puhallinryhmistä sekä komppisoittimista alettiin yleisesti muodostaa sektioita. Tämä kokoonpano sai nimekseen ”big band”. Opinnäytetyön tavoitteena oli syventää tietojani big bandin puhallinsektioiden toiminnasta sekä niiden yleisimmistä tehtävistä. Tehtäviä selventääkseni tein big band -sovituksen omasta kappaleestani, missä peilasin 1930-40-luvuilla yleistynyttä tyyliä sovittaa. Sovitustyön valmistuminen pohjautui kolmeen seikkaan: historian tuntemus, sovitussuunnitelman teko sekä musiikin teorian tuntemus. Historian tuntemus loi pohjan sovitussuunnitelmalle, minkä avulla loin kehykset sovitustyön tekemiselle. Sovituksen tekninen suoritus sekä valmistuminen pohjautuivat musiikin teorian ymmärtämiseen sekä kokemukseeni sovittajana. Sovitukseni analyysi-osiossa käyn sovituksen läpi osa kerrallaan, selventäen kuinka puhallinsektiot kussakin osassa toimivat. Opinnäytetyön suunnittelu sekä tiukka rajaus eivät poissulkeneet täysin aiheen moniulotteisuutta. Pelkkiin puhallinsektioihin keskittyminen aiheutti ongelmallisia tilanteita, jotka vaativat suurien kompromissien tekemistä. Muun muassa teorian ja reharmonisoinnin syvempi analysoiminen tässä jää tekemättä. Sovituksellisten sekä soinnullisien ratkaisuiden olemassaolo vaatisi yleensä rinnalleen syvempää perustelua. Näin varsinkin nyt, kun ratkaisut harmoniassa ovat aika ajoin jopa radikaaleja. Tulin kuitenkin siihen päätelmään, että kaikki tekstissä ilmenevä tieto mikä ei koskisi puhallinsektioiden käyttäytymistä olisi irrelevanttia. Lopputuloksen oli tarkoitus olla jäsennelty esittely siitä, mitä big bandin puhallinsektiot ovat ja tekevät. Käyn opinnäytteessäni lyhyesti läpi myös sovitukseni esikuvat. Tämä lyhyt historia-osuus kertoo tiivistetysti mistä ajalta mallintamani sovitustyyli on peräisin ja ketkä ovat edesauttaneet sen yleistymisessä. Historia osuus toimii mainiosti suppeana avainsanastona aiheesta enemmän kiinnostuneelle.