(Table 1) Radiocarbon ages of samples taken from five sites in north-eastern European Russia

Aim: Concepts about patterns and rates of post-glacial tree population migration are changing as a result of the increasing amount of palaeobotanical information being provided by macroscopic plant remains. Here we combine macrofossil, pollen and stomata records from five sites in north-eastern European Russia and summarize the results for the late-glacial-early Holocene transition. The late-glacial-early Holocene transition encompasses the first indications of trees (tree-type Betula, Picea abies, Abies sibirica and Larix sibirica) and subsequent forest development. Considerable time-lags between the first macrobotanical and/or stomata finds of spruce (Picea abies) and the establishment of a closed forest are reconsidered. Location: Pechora basin, north-eastern European Russia. Methods: We used plant macrofossil, stomata, pollen and radiocarbon analyses to reconstruct late-glacial and early Holocene tree establishment and forest development. The data were derived from lake sediment and peat archives. Results: Palaeobotanical data reveal an early Holocene presence (11,500-10,000 cal. yr bp) of arboreal taxa at all five sites. One site presently located in the northernmost taiga zone, shows the presence of spruce and reproducing tree birch during the late-glacial. Given the current view of post-glacial population dynamics and migration rates, it seems likely that the source area of these early tree populations in north-eastern European Russia was not located in southern Europe but that these populations had local origins. Results thus support the emerging view that the first post-glacial population expansions in non-glaciated regions at high latitudes do not reflect migration from the south but were a result of an increase in the size and density of small persisting outlying tree populations. Main conclusions: Results suggest that the area east of the margin of the Scandinavian ice sheet to the Ural Mountains had isolated patches of trees during the late-glacial and early Holocene and that these small populations acted as initial nuclei for population expansion and forest development in the early Holocene.

The Standard ISO 15489-1 in German and Spanish: an Interlinguistic Comparison

The aim of this paper is to deepen in the terminology of Records Management established by ISO standards, through a concrete example such as an interlinguistic comparison between UNE ISO 15489-1 and DIN ISO 15489-1, that is, between the Spanish and German versions of the ISO 15489-1. For that, the text is divided into two major and complementary parts, which are similar to both analytical perspectives adopted: the semantic one and the pragmatic one. The first one compares the words per se, taking into account the significant or word form as well as the significance or meaning. In the second part, examples of use from both languages are discussed, concerning the three terms considered essential in the text (Record, Records Management System and Records Management). The main conclusion lies in understanding how important the language is as a discrete tool of work for all information scientists, specially concerning to the standards, where the translators must show their best linguistic strategies to go unnoticed.

What is this thing called Historical Archaeology?

Historical archaeology, in its narrow temporal sense -as an archaeology of the emergence and subsequent evolution of the Modern world- is steadily taking pace in Spanish academia. This paper aims at provoking a more robust debate through understanding how Spanish historical archaeology is placed in the international scene and some of its more relevant particularities. In so doing, the paper also stresses the strong links that have united historical and prehistorical archaeology since its inception, both in relation to the ontological, epistemological and methodological definition of the first as to the influence of socio-political issues in the latter. Such reflection is partly a situated reflection from prehistory as one of the paper’s authors has been a prehistorian for most of her professional life.

Novel Synthesis of Carbocycles and Heterocycles Employing Zwitterions Derived from Allenic Esters

Carbon-carbon and carbon-heteroatom bond formations constitute the central events in organic synthesis. In view of this, much of the research in organic synthesis has been focused on devising novel and efficient methods for such bond constructions. In general, polar, pericyclic and radical methodologies are employed for this purpose. The polar and radical reactions proceed via reactive intermediates such as carbanions, enols/enolates, enamines, carbocations, radical cations, radical anions, carbenes, zwitterions etc. In recent years, there has been enormous interest in the chemistry of zwitterionic species largely from the standpoint of their applications in multicomponent reactions (MCRs) and organocatalytic reactions. Zwitterions formed by the addition of nucleophiles to electrophilic π-systems such as acetylenic esters and azoesters have been the subject of extensive investigations; their synthetic utility, however, remained largely unexplored. Investigations in a number of laboratories, including our own, have shown that zwitterions of the type mentioned above on reaction with electrophiles give rise to carbo- and heterocyclic products by 1,3- or 1,4-dipolar cycloadditions. Recently, allenoates, another class of active π-systems were introduced to this field. Against this background, a systematic investigation of the reactions of various zwitterions derived from allenoates with different electrophiles especially 1,2-diones, were carried out. The results of these studies are embodied in the thesis entitled “Novel Synthesis of Carbocycles and Heterocycles Employing Zwitterions Derived from Allenic Esters”.

The evolution and performance of river basin management in the Murray-Darling Basin

We explore bioregional management in the Murray-Darling Basin (MDB) in Australia through the institutional design characteristics of the MDB River Basin Organization (RBO), the actors and organizations who supported and resisted the establishment of the RBO, and the effectiveness of the RBO. During the last 25 years, there has been a major structural reform in the MDB RBO, which has changed from an interstate coordinating body to an Australian government agency. Responsibility for basin management has been centralized under the leadership of the Australian government, and a comprehensive integrated Basin plan has been adopted. The driving forces for this centralization include national policy to restore river basins to sustainable levels of extraction, state government difficulties in reversing overallocation of water entitlements, the millennium drought and its effects, political expediency on the part of the Australian government and state governments, and a major injection of Australian government funding. The increasing hierarchy and centralization of the MDB RBO does not follow a general trend toward multilevel participative governance of RBOs, but decentralization should not be overstated because of the special circumstances at the time of the centralization and the continuing existence of some decentralized elements, such as catchment water plans, land use planning, and water quality. Further swings in the centralization–decentralization pendulum could occur. The MDB reform has succeeded in rebalancing Basin water allocations, including an allocation for the environment and reduced diversion limits. There are some longer term risks to the implementation of reform, including lack of cooperation by state governments, vertical coordination difficulties, and perceived reductions in the accountability and legitimacy of reform at the local level. If implementation of the Basin plan is diverted or delayed, a new institution, the Commonwealth Environmental Water Holder, can play a major role in securing and coordinating environmental water supplies.

Vesien tila hyväksi yhdessä : Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2012

Tähän vesienhoitosuunnitelmaan on koottu tiedot vesien tilasta sekä vesienhoitokaudella 2016–2021 tarvittavat toimenpiteet vesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi Tornionjoen vesienhoitoalueella. Suunnitelma kattaa Suomalais-ruotsalaisen vesienhoitoalueen Suomen puoleisen alueen. Toimenpiteillä vähennetään rehevöitymistä ja vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden esiintymistä sekä vesistöjen rakenteessa ja hydrologiassa tapahtuneiden muutosten vaikutuksia. Vesienoitoalueen vesien tilaan on vaikuttanut niin haja- ja pistekuormitus kuin maa- ja vesiympäristön fyysinen muokkaaminen. Vesistöjä muuttavat tekijät painottuvat vesienhoitoalueen eteläosaan. Eniten vesistöjen tilaa ovat muuttaneet uittoperkaukset sekä suo- ja metsäojitukset. Tengeliönjoen vesistössä vesistöjen säännöstely ja rakentaminen ovat muuttaneet vesien tilaa. Alueen ihmistoiminnasta sisävesiin tulevasta ravinnekuormituksesta huomattava osuus tulee hajakuormituksena maa- ja metsätaloudesta sekä hajaasutuksesta. Pistemäinen ravinnekuormitus on pääosin peräisin teollisuudesta ja yhdyskuntien jätevesistä. Teollisuuden ja taajamien jätevesien puhdistukseen on panostettu viime vuosikymmeninä voimakkaasti ja pistekuormitus ei ole nykyisellään erityisen suuri vesiensuojelullinen ongelma. Kaivosteollisuus vesienhoitoalueella on mahdollisesti kasvussa, mikä lisää vesistöjen pilaantumisriskiä etenkin metallien ja vesille haitallisten aineiden osalta. Osalla pohjavesialueista kuormittava toiminta, kuten pilaantuneet maa-alueet, maa-ainesten otto, asutus, teollinen toiminta, polttoaineiden ja kemikaalien varastointi, liikenne ja kuljetukset voivat aiheuttaa vaaraa pohjavesien hyvälle laadulle. Vesienhoitoalueen vesistöt purkautuvat Perämereen, joka on kuormitukselle herkkä murtovesialue. Valtaosa sen ravinne- ja kiintoainekuormituksesta tulee jokivesien mukana, joten kuormituksen vähentäminen valuma-alueilla parantaa myös rannikkovesien tilaa. Rannikkovesiin kohdistuu myös suoraa kuormitusta teollisuuslaitoksista ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoista. Rannikkovesien tilan parantaminen kytkeytyy merenhoidon suunnitteluun.

Vesien tila hyväksi yhdessä : Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2012

Vesienhoitosuunnitelma on yleistasoinen suunnitteluasiakirja, johon on koottu ajantasaisin tieto vesienhoitoalueen pinta- ja pohjavesistä, niiden tilasta ja tilan parantamistarpeista. Vesienhoitosuunnitelmasta löytyvät muun muassa vesien tilan arvioinnin tulokset sekä pinta- ja pohjavesien seurantaohjelmat. Sen keskeinen osa on yhteenveto vesien tilan parantamiseksi suunnitelluista hoitotoimenpiteistä ja arvio niiden vaikuttavuudesta vesienhoitokautta 2016–2021 varten. Yhteenveto perustuu vesienhoitoalueen toimenpideohjelmaan. Toimenpideohjelma on vesienhoitosuunnitelmaa käyttökelpoisempi asiakirja, mikäli tarvitsee tietoa toimenpiteistä. Toimenpideohjelman toteuttamisen vaikutuksista laadittu ympäristöselostus muodostaa vesienhoitosuunnitelman luvun 13. Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesistöistä osa sijaitsee Norjan alueella ja vesistöt muodostavat Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen. Paatsjoen vesistö ulottuu myös Venäjän alueelle, mutta Venäjän puoleiset alueet eivät kuulu vesienhoitoalueeseen. Tämä vesienhoitosuunnitelma käsittelee kansainvälisen vesienhoitoalueen Suomen puoleista osaa pinta- ja pohjavesineen.

Vesien tila hyväksi yhdessä : Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2012

Vesienhoitosuunnitelma on yleistasoinen suunnitteluasiakirja, johon on koottu ajantasaisin tieto vesienhoitoalueen pinta- ja pohjavesistä, niiden tilasta ja tilan parantamistarpeista. Vesienhoitosuunnitelmasta löytyvät muun muassa vesien tilan arvioinnin tulokset sekä pinta- ja pohjavesien seurantaohjelmat. Sen keskeinen osa on yhteenveto vesien tilan parantamiseksi suunnitelluista hoitotoimenpiteistä ja arvio niiden vaikuttavuudesta vesienhoitokautta 2016–2021 varten. Yhteenveto perustuu vesienhoitoalueen toimenpideohjelmaan. Toimenpideohjelma on vesienhoitosuunnitelmaa käyttökelpoisempi asiakirja, mikäli tarvitsee tietoa toimenpiteistä. Toimenpideohjelman toteuttamisen vaikutuksista laadittu ympäristöselostus muodostaa vesienhoitosuunnitelman luvun 13. Kemijoen vesienhoitoalueeseen kuuluvat Simojoen, Kemijoen ja Kaakamojoen vesistöt sekä rannikkoalueen ns. välialueet, koko alueen rannikkovedet ja pohjavedet.

Time Reversed Electromagnetic Wave Propagation as a Novel Method of Wireless Power Transfer

We investigate the application of time-reversed electromagnetic wave propagation to transmit energy in a wireless power transmission system. “Time reversal” is a signal focusing method that exploits the time reversal invariance of the lossless wave equation to direct signals onto a single point inside a complex scattering environment. In this work, we explore the properties of time reversed microwave pulses in a low-loss ray-chaotic chamber. We measure the spatial profile of the collapsing wavefront around the target antenna, and demonstrate that time reversal can be used to transfer energy to a receiver in motion. We demonstrate how nonlinear elements can be controlled to selectively focus on one target out of a group. Finally, we discuss the design of a rectenna for use in a time reversal system. We explore the implication of these results, and how they may be applied in future technologies.

El complejo régimen que disciplina la responsabilidad civil por daños derivados del acoso escolar

El acoso escolar en todas sus manifestaciones (directas e indirectas) encaja y puede ser penado conforme a diversos tipos delictivos que, además del reproche criminal que merecen, conforme a la legislación penal del menor, producen un daño efectivo, que nadie tiene obligación de soportar (menos un menor de edad); por lo que ese daño, injustamente causado, da lugar al nacimiento de la correspondiente responsabilidad civil. Sin embargo, en nuestro ordenamiento jurídico coexisten una pluralidad de regímenes jurídicos «injustificables» que disciplinan una misma realidad jurídica en materia de Derecho de daños. Nuestro trabajo analiza, el distinto régimen regulador de la responsabilidad civil, en función del tramo de edad del menor y en función de si la legislación a aplicar es la civil (menores de 14 años) o la derivada de la LORPM (14 a 18 años). Diferencias sustantivas y procesales también, en función de si el hecho ilícito causante del daño y en que se subsumen las conductas de acoso escolar o ciberacoso está o no tipificado penalmente (ilícito penal o ilícito civil). Lo que, como se ha dicho, dará lugar a la aplicación de regímenes jurídicos diferenciados y a órdenes jurisdiccionales distintos (civil, contencioso y jurisdicción de menores) para su enjuiciamiento; ya sea condenado el Centro docente (público, privado o concertado), la propia Administración Educativa o los padres del menor o menores infractores. De ello nos ocupamos para clarificar la cuestión aportando las soluciones que adoptan los Tribunales.

Maahanmuuttajataustaisten vankien kotoutumisprosessit

Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia kotoutumisprosesseja maahanmuuttajataustaisilla vangeilla on ollut, millaiset asiat ovat olleet merkityksellisiä kotoutumisen onnistumisessa taikka epäonnistumisessa ja olisiko kotoutumista voitu edistää enemmän ja jos olisi miten? Tutkielman teoreettinen viitekehys käsittelee maahanmuuttajia, maahanmuuttoa, kotoutumista sekä rikollisuutta. Maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia käsitellään käsitteinä, suomalaisen maahanmuuton historian näkökulmasta ja tilastoina. Kotoutumista lähestytään erilaisten kotoutumisteorioiden ja kotouttamiseen vaikuttavien tekijöiden kautta sekä esittelemällä suomalaista kotoutumispolitiikkaa. Rikollisuutta lähestytään rikollisuuden käsitteen kautta, rikollisuuden riskitekijöiden sekä erilaisten rikosteorioiden avulla. Tutkielmassa on käytetty narratiivista tutkimusotetta. Aineisto on kerätty strukturoimattomalla narratiivisella aktiivihaastattelulla. Haastateltavia vankiloihin on lähestytty tiedotteen avulla, jolloin haastateltavat ovat vapaaehtoisesti saaneet ilmaista halukkuutensa haastatteluun osallistumiselle. Kaiken kaikkiaan tutkielman aineisto koostuu kuudesta eri haastattelusta. Aineisto on analysoitu juonirakenteiden avulla hahmottamalla millaisia erilaisia tekijöitä tai teemoja nousi esille ja miten ne vaikuttivat kertomusten kulkuun. Näiden avulla muodostui kolme tyyppitarinaa eli kolme erilaista kertomusta kotoutumisesta, jotka nimesin: ehkä kotoutunut Kalle, tuuliajolla oleva Teemu sekä parempaa haikaileva Pekka. Tulosten mukaan kaikkien maahanmuuttoprosessit ovat olleet erilaisia ja niihin ovat vaikuttaneet erilaiset tekijät. Yhtenevää kaikkein kotoutumisprosesseissa on se, että heistä jokainen on kokenut jossain vaiheessa ennakkoluuloja, rasismia ja syrjintää perustuen ainoastaan heidän ulkomaalaisuuteensa. Kotoutumisen onnistumisen kannalta merkityksellistä on ollut ikä Suomeen muuttaessa ja se, milloin on muuttanut. Suomen kielen taito on ollut tärkeä tekijä kotoutumisen onnistumisessa, ennakkoluulot ja mahdollisuuksien puute ovat merkityksellisiä tekijöitä kotoutumisen epäonnistumisessa. Muiden kuin lapsuudessa maahan muuttaneiden mielestä paremmin kotoutumista edistäisi se, että maahanmuuttajille olisi Suomessa tarjolla työtä tai muita mahdollisuuksia. Suomalainen kotoutumispolitiikka on myös hidasta ja tuki riittämätöntä. Erityisesti suomenkielen opiskelemiseen aikuiset tarvitsisivat enemmän tukea. Kotoutumisen edistämisen kannalta ratkaisevassa asemassa ovat myös suomalaiset. Heidän pitäisi aktiivisemmin ottaa ulkomaalaiset mukaan ja luoda heihin kontakteja sekä luopua erilaisista ennakkoluuloista.

Influence of one selected Tisochrysis lutea strain rich in lipids on Crassostrea gigas larval development and biochemical composition

Effects of a remarkably high overall lipid Tisochrysis lutea strain (T+) upon gross biochemical composition, fatty acid (FA), sterol and lipid class composition of Crassostrea gigas larvae were evaluated and compared with a normal strain of Tisochrysis lutea (T) and the diatom Chaetoceros neogracile (Cg). In a first experiment, the influence of different single diets (T, T+ and Cg) and a bispecific diet (TCg) was studied, whereas, effects of monospecific diets (T and T+) and bispecific diets (TCg and T+Cg) were evaluated in a second experiment. The strain T+ was very rich in triglycerides (TAG: 93–95% of total neutral lipids), saturated FA (45%), monounsaturated FA (31–33%) and total fatty acids (4.0–4.7 pg cell−1). Larval oyster survival and growth rate were positively correlated with 18:1n-7 and 20:1n-7, in storage lipids (SL), and negatively related to 14:0, 18:1n-9, 20:1n-9, 20:4n-6 and trans-22-dehydrocholesterol in membrane lipids (ML). Surprisingly, only the essential fatty acid 20:5n-3 in SL was correlated positively with larval survival. Correlations suggest that physiological disruption by overabundance of TAG, FFA and certain fatty acids in larvae fed T+ was largely responsible for the poor performance of these larvae. ‘High-lipid’ strains of microalgae, without regard to qualitative lipid composition, do not always improve bivalve larval performance.