Rituaalinen näkökulma mediaan ja yhteisön järjestäytymiseen

Kirjallisuusarvostelu

Tyylit ja rakenteet

Kirjallisuusarvostelu

COMPOSIÇÃO E DIVERSIDADE NO CERRADO DO LESTE DE MATO GROSSO DO SUL, BRASIL

Neste estudo, avaliaram-se a composição e diversidade no Cerrado em três áreas do Leste de Mato Grosso do Sul, uma das regiões mais ameaçadas e menos estudadas do Cerrado brasileiro. Para tanto, levantaram-se as espécies vasculares em trilhas percorridas em diferentes fisionomias desse bioma, com enfoque especial para as espécies arbustivas e arbóreas. Adicionalmente, nas áreas de Cerrado sensu stricto foram instaladas 30 parcelas de 10 x 3 m, nas quais foram amostrados apenas indivíduos lenhosos > 1 m de altura. No geral, foram levantadas 220 espécies, 150 gêneros e 65 famílias de diferentes formas de vida, incluindo espécies consideradas raras nos Cerrados brasileiros e possíveis novas ocorrências nos Cerrados de Mato Grosso do Sul. A riqueza de espécies arbustivas e arbóreas no Cerrado sensu stricto foi alta (79-101 espécies por área). Houve baixa similaridade florística entre as áreas estudadas, de modo que apenas 50 espécies foram comuns a todas elas. O estudo da vegetação lenhosa por meio de parcelas (total de 651 indivíduos e 105 espécies) revelou uma diferença na riqueza média, diversidade (índice de Shannon) e dominância (Berger-Parker) entre as áreas estudadas. Adicionalmente, a densidade relativa das espécies e a composição florística foram bastante variáveis entre as áreas estudadas (similaridade entre 0,42 e 0,53). Tais resultados colocam as áreas estudadas entre as mais ricas áreas de Cerrado sensu stricto do Brasil, mostrando que áreas marginais de Cerrado podem ser tão ricas quanto suas áreas centrais, mesmo que através da contribuição de elementos florísticos de outras formações florestais. Os resultados reforçam ainda a existência de elevada heterogeneidade florística no Cerrado, mesmo em distâncias relativamente curtas (≤60 km), que pode ser desencadeada por diferenças entre fragmentos em relação à característica de solo, histórico de perturbação e proximidade de outras formações vegetais.

ABOVEGROUND AND BELOWGROUND BIOMASS AND CARBON ESTIMATES FOR CLONAL EUCALYPTUS TREES IN SOUTHEAST BRAZIL

Eucalyptus plantations represent a short term and cost efficient alternative for sequestrating carbon dioxide from the atmosphere. Despite the known potential of forest plantations of fast growing species to store carbon in the biomass, there are relatively few studies including precise estimates of the amount of carbon in these plantations. In this study it was determined the carbon content in the stems, branches, leaves and roots of a clonal Eucalyptus grandis plantation in the Southeast of Brazil. We developed allometric equations to estimate the total amount of carbon and total biomass, and produced an estimate of the carbon stock in the stand level. Altogether, 23 sample trees were selected for aboveground biomass assessment. The roots of 9 of the 23 sampled trees were partially excavated to assess the belowground biomass at a singletree level. Two models with DBH, H and DBH2H were tested. The average relative share of carbon content in the stem, branch, leaf and root compartments was 44.6%, 43.0%, 46.1% and 37.8%, respectively, which is smaller than the generic value commonly used (50%). The best-fit allometric equations to estimate the total amount of carbon and total biomass had DBH2H as independent variable. The root-to-shoot ratio was relatively stable (C.V. = 27.5%) probably because the sub-sample was composed of clones. Total stand carbon stock in the Eucalyptus plantation was estimated to be 73.38 MgC ha-1, which is within the carbon stock range for Eucalyptus plantations.

Dekkari vai tutkija? : molempi pahempi

Kirjallisuusarvostelu

Media-antropologian hahmoa hakemassa

Kirja-arvio

Kansalaisyhteiskunnat uskontojen, valtion ja filantropian virittämässä kentässä

kirjallisuusarvostelu

Kuusi luonnehdintaa Sturmin sanoille

Tämä tutkielma käsittelee ns. Sturmin sanoja, äärettömiä ja jaksottomia binäärisanoja, jotka ovat mahdollisimman yksinkertaisia. Sturmin sanat ovat erityisesti 1990-luvulta lähtien olleet suosittu sanojen kombinatoriikan tutkimuskohde, mutta näihin sanoihin liittyviä tuloksia esiintyy harvakseltaan aikaisemminkin, aikaisimmillaan 1770-luvulla. Sturmin sanojen tutkimuksen eräs pääpiirre on sanoille löydettyjen luonnehdintojen eli ekvivalenttien määritelmien yllättävän suuri määrä. Tutkielma esittää täsmentäen alusta alkaen Sturmin sanojen perusteorian ja täydelliset todistukset valitulle kuudelle luonnehdinnalle. Esitettäviin luonnehdintoihin lukeutuvat niin klassiset luonnehdinnat mekaanisina sanoina ja tasapainotettuina sanoina kuin muutamat uudemmat luonnehdinnat, esimerkkinä luonnehdinta palindromikompleksisuuden avulla. Tutkielmassa todistettavat luonnehdinnat eivät kata kaikkia tunnettuja luonnehdintoja, vaan tutkielmaan on valittu mainitut klassiset sekä niiden kanssa sopivan kokonaisuuden muodostavat luonnehdinnat. Lisäksi osoitetaan hieman perustuloksia Sturmin morfismeista. Tutkielma on kattava johdatus Sturmin sanojen teoriaan suomeksi. Esitietoja ei tutkielman lukemiseksi juuri tarvita.

”Den finländska svenskan” 1860–1920 : tidig svensk språkplanering i Finland ur ett idéhistoriskt perspektiv

I avhandlingen studeras två språkdiskussioner, varav den ena berör stavningen och den andra särdragen (finlandismerna) i svenskan i Finland. Att perspektivet är idéhistoriskt innebär att de idéer och ideologier som påverkade språkplaneringen är i fokus. Dessa ideologier utgörs främst av skandinavism, purism, traditionalism och funktionalism. Då det gäller särdragsdebatten undersöks dessutom på vilket sätt den kan förstås mot bakgrund av den svensknationella mobiliseringen och konstruktionen av en finlandssvensk identitet. I avhandlingen diskuteras även olika ståndpunkter och deras förhållande till varandra. I fråga om finlandismerna handlar det om en överlevnadsstrategi kontra national-liberala synpunkter. Den förstnämnda, representerad av bland andra Hugo Bergroth, dominerade, även om den i enstaka fall utsattes för kritik. I rättstavningsdebatten framträder å sin sida ett tydligt funktionalistiskt perspektiv, kopplat till ett slags demokratisering av språket: genom en förenklad stavning skulle varje medborgare kunna ta del av den bildning som krävdes i det moderna samhället. Aktörerna, det vill säga de som deltog i diskussionen om språket, ges en framträdande plats. Dessutom undersöks vilken betydelse folkskolan och teatern tillmättes i den språkliga diskussionen.

Kamppailuja kasvatuslaitosten saaristossa

Elokuva-arvostelu