780 resultados para Work-family issues
Resumo:
A-1 - Monthly Public Assistance Statistical Report Family Investment Program
Resumo:
A-1 - Monthly Public Assistance Statistical Report Family Investment Program
Resumo:
A-1 - Monthly Public Assistance Statistical Report Family Investment Program
Resumo:
A-1 - Monthly Public Assistance Statistical Report Family Investment Program
Resumo:
A-1 - Monthly Public Assistance Statistical Report Family Investment Program
Resumo:
The 2016 Annual Report includes our primary issue and goal, data that demonstrate the state’s current position, activities and accomplishments in the area of youth development completed by the ICYD Council in 2015; emerging activities being implemented in 2016; and recommended actions that will help Iowa achieve the ICYD goal – Increasing Iowa’s Graduation Rate to 95% by 2020. With the understanding that several issues (e.g. substance abuse, family, employment, teen pregnancy, and mental health) prevent many youth from graduating from high school, the ICYD Council agencies address these issues as individual agencies and work together as a team by making the best use of existing resources to maximize efficiency in state government in order to create substantial and lasting positive changes for Iowa’s youth.
Resumo:
A-1 - Monthly Public Assistance Statistical Report Family Investment Program
Resumo:
The Family Support Subsidy (FSS) program provides a monthly payment to help families with the cost of raising a child with a developmental disability. Parents of children with disabilities were very active in getting state and federal policy makers to look at how they could divert some of the funds going to institutional care. Families with severely disabled children wanted to raise their children at home but were met with a lot of resistance and policy barriers when they tried to get home-based support.
Resumo:
A-1 - Monthly Public Assistance Statistical Report Family Investment Program
Resumo:
A-1 - Monthly Public Assistance Statistical Report Family Investment Program
Resumo:
Background: Providing support for research is one of the key issues in the ongoing attempts to improve Primary Care. However, when patient care takes up a significant part of a GP's time, conducting research is difficult. In this study we examine the working conditions and profile of GPs who publish in three leading medical journals and propose possible remedial policy actions. Findings: The authors of all articles published in 2006 and 2007 in three international Family Medicine journals - Annals of Family Medicine, Family Practice, and Journal of Family Practice - were contacted by E-mail. They were asked to complete a questionnaire investigating the following variables: availability of specific time for research, time devoted to research, number of patients attended, and university affiliation. Only GPs were included in the study. Three hundred and ten relevant articles published between 2006 and 2007 were identified and the authors contacted using a survey tool. 124 researchers responded to our questionnaire; 45% of respondents who were not GPs were excluded. On average GPs spent 2.52 days per week and 6.9 hours per day on patient care, seeing 45 patients per week. Seventy-five per cent of GPs had specific time assigned to research, on average 13 hours per week; 79% were affiliated to a university and 69% held teaching positions. Conclusions: Most GPs who publish original articles in leading journals have time specifically assigned to research as part of their normal working schedule. They see a relatively small number of patients. Improving the working conditions of family physicians who intend to investigate is likely to lead to better research results.
Resumo:
Background: Annotations of completely sequenced genomes reveal that nearly half of the genes identified are of unknown function, and that some belong to uncharacterized gene families. To help resolve such issues, information can be obtained from the comparative analysis of homologous genes in model organisms. Results: While characterizing genes from the retinitis pigmentosa locus RP26 at 2q31-q33, we have identified a new gene, ORMDL1, that belongs to a novel gene family comprising three genes in humans (ORMDL1, ORMDL2 and ORMDL3), and homologs in yeast, microsporidia, plants, Drosophila, urochordates and vertebrates. The human genes are expressed ubiquitously in adult and fetal tissues. The Drosophila ORMDL homolog is also expressed throughout embryonic and larval stages, particularly in ectodermally derived tissues. The ORMDL genes encode transmembrane proteins anchored in the endoplasmic reticulum (ER). Double knockout of the two Saccharomyces cerevisiae homologs leads to decreased growth rate and greater sensitivity to tunicamycin and dithiothreitol. Yeast mutants can be rescued by human ORMDL homologs. Conclusions: From protein sequence comparisons we have defined a novel gene family, not previously recognized because of the absence of a characterized functional signature. The sequence conservation of this family from yeast to vertebrates, the maintenance of duplicate copies in different lineages, the ubiquitous pattern of expression in human and Drosophila, the partial functional redundancy of the yeast homologs and phenotypic rescue by the human homologs, strongly support functional conservation. Subcellular localization and the response of yeast mutants to specific agents point to the involvement of ORMDL in protein folding in the ER.
Resumo:
The main theme"In a Better World" (S. Bier, 2011), is violence and its possible answers: forgiveness and revenge. The film revolves around a doctor Anton who works in a refugee camp in sub-Saharan Africa. His family lives in a quiet village in Denmark, where his teenage son suffers bullying at school. This movie shows the fragility of a modern society, normal in appearance but with deep fissures that reflect the tragedies plaguing much of the African continent. It helps to understand the reality experienced by more than 10 million refugees and 15 million internally displaced persons surviving in sub-Saharan Africa. Hævnen, the original title whose meaning in Spanish is revenge, invites reflection on another possible response to violence-forgiveness. It is an excellent film for teaching and learning issues related to humanitarian work developed by health professionals in refugee camps around world.
Resumo:
The main theme"In a Better World" (S. Bier, 2011), is violence and its possible answers: forgiveness and revenge. The film revolves around a doctor Anton who works in a refugee camp in sub-Saharan Africa. His family lives in a quiet village in Denmark, where his teenage son suffers bullying at school. This movie shows the fragility of a modern society, normal in appearance but with deep fissures that reflect the tragedies plaguing much of the African continent. It helps to understand the reality experienced by more than 10 million refugees and 15 million internally displaced persons surviving in sub-Saharan Africa. Hævnen, the original title whose meaning in Spanish is revenge, invites reflection on another possible response to violence-forgiveness. It is an excellent film for teaching and learning issues related to humanitarian work developed by health professionals in refugee camps around world.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, mitä maahanmuuttajia koskevat erityiskysymykset suomalaisessa lastensuojelun sosiaalityössä ovat ja miten näitä kysymyksiä lastensuojelussa käsitellään. Teoreettismetodologisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi. Etnisten suhteiden tutkimusperinteessä työ paikantuu keskusteluun, jossa kulttuuri ja etnisyys nähdään sosiaalisesti rakentuvina ja muuntuvina. Analyysissä sovelletaan diskurssianalyyttistä metodologiaa. Tutkimus rakentuu yhteenveto-osiosta ja neljästä artikkelista. Maahanmuuttajasosiaalityötä ja lastensuojelua tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden, muiden ammattilaisten ja asiakkaiden kielenkäytön kautta. Aineisto koostuu 11 lastensuojelun asiakaskeskustelusta ja niiden jälkeen keskustelun osapuolille tehdyistä haastatteluista, joita on yhteensä 35. Tutkimuksessa analysoidaan seuraavia kysymyksiä: Miten sosiaalityöntekijät tulkitsevat maahanmuuttajasosiaalityön erityisyyttä oman ammatillisen tehtävänsä näkökulmasta? Minkälaisia ominaisuuksia sosiaalityöntekijät rakentavat maahanmuuttaja-asiakkaille? Miten lastensuojelun keskusteluissa puhutaan monikulttuurisuuteen liittyvistä teemoista, kuten erilaisuudesta ja samanlaisuudesta sekä kulttuuri- ja rasismikysymyksistä? Miten maahanmuuttajalasten ja -nuorten osallisuus lastensuojelun asiakaskeskusteluissa rakentuu aikuisten ja lasten itsensä tuottamana? Mitä ja miten maahanmuuttajalapset ja -nuoret puhuvat kokemuksistaan lastensuojelussa ja suomalaisessa yhteiskunnassa? Maahanmuuttajien erityiskysymyksiä ovat kieleen, kulttuuriin ja valtayhteiskunnan toimintaan liittyvät ymmärtämisvaikeudet, kokemukset arkipäivän rasismista sekä perheen ja yhteisön merkittävä, osin ristiriitainen rooli. Lapsilla ja nuorilla kulttuuri on muuntuvaa ja jatkuvien neuvottelujen kohteena. Aineiston lastensuojelutilanteiden taustalla on usein kouluympäristöön liittyviä vaikeuksia. Haastatteluissa lapset kertovat kokemuksistaan ja toimijuudestaan perheeseen, yhteisöön ja kouluun paikantuvissa tilanteissa. Asiakaskeskusteluissa lasten puhuja-asema on usein heikko, jos aikuiset eivät aktiivisesti vahvista sitä. Jotkut lapset ottavat itse vahvan puhuja-aseman. Asiakaskeskusteluissa maahanmuuttajien erityiskysymyksistä puhutaan harvoin eksplisiittisesti. Haastatteluissa sosiaalityöntekijät enemmän tai vähemmän tietoisesti paikantavat maahanmuuttajasosiaalityötä vieraannuttavaan, sopeuttavaan, tasa-arvoistavaan, kulttuuritietoiseen, rasismitietoiseen ja osallistavaan kehykseen. Kehykset nostavat sosiaalityön tavoitteista, menetelmistä ja asiakkaasta keskeisiksi erilaisia asioita. Tulkinnat ovat muuntuvia, vaikka osoittavat myös tiettyä säännönmukaisuutta. Kulttuuri on keskeinen käsite erilaisuuden ja samanlaisuuden ymmärtämiseksi. Sekä työntekijät että asiakkaat perustelevat toivottavia elämäntapoja "omalla kulttuurillaan" ja selittävät ongelmia ”erilaisella kulttuurilla”. Kulttuurin käsitettä voidaan myös käyttää työvälineenä asiakaskeskusteluissa avattaessa asiakkaan omaa näkökulmaa korostavaa dialogia. Perheen ja kulttuurisen yhteisön merkitys on tärkeää arvioida lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja kulttuurisen identiteetin kehittymisen näkökulmasta. Sosiaalityöntekijöillä on merkittävä välittäjän rooli yhtäältä valtayhteiskunnan ja maahanmuuttaja-asiakkaiden, toisaalta vanhempien, yhteisöjen sekä lasten ja nuorten välillä. Lastensuojelussa haasteena on arkipäivän rasismin tiedostaminen sekä siihen pureutuvien työmenetelmien kehittäminen.
