O Ensino Superior em África: potencialidades, desafios e perspetivas

O ensino superior africano, tal como o continente em que se insere, é uma realidade complexa em que a diversidade é uma característica comum, que logo se evidencia quando se procede à análise das suas potencialidades, bem como das dificuldades e perspetivas do seu desenvolvimento. Não é, porém, um caso à parte, posto que se pode descortinar no seu percurso um conjunto de desafios comuns ao ensino superior no mundo, mercê de uma série de fatores que têm condicionado as universidades no cumprimento das suas funções. Assim, a tendência para a mercadorização do ensino superior, no contexto da globalização hegemónica, e as práticas ou tentativas de instrumentalização ou condicionamento da universidade no cumprimento da sua missão, mediante políticas de regulação, financiamento e de accountability, constituem problemas comuns, engendrando, no entanto, possibilidades diferenciadas de posicionamento da universidade, em função dos contextos e interesses dominantes nos diversos países e regiões. É à luz desses contextos e interesses dominantes que se podem compreender fenómenos que, sendo atualmente frequentes em África, também foram ou são vivenciados por universidades de outras regiões, como: o cerceamento da liberdade académica; a pressão produtivista sobre os docentes em detrimento da aposta na qualidade; o condicionamento no acesso aos financiamentos; a interferência na autonomia da universidade e as práticas de instrumentalização em função dos interesses dos grupos dominantes, etc. Em África, apesar do crescimento do ensino superior nas últimas décadas, o acesso a este nível de ensino é ainda restrito, a produção autóctone do conhecimento é limitada, as condições de funcionamento são geralmente precárias e as baixas remunerações e outros fatores de desmotivação agravam a fuga de cérebros. Estes problemas, que afetam a maioria das universidades africanas, têm origem não apenas em crises económicas mas também em políticas inadequadas, nomeadamente a insuficiente assunção do papel da universidade no desenvolvimento dos países, apesar de, nos discursos, os decisores, a nível dos estados nacionais e das organizações internacionais, admitirem a indispensabilidade da universidade para o futuro da África. Para vencer estes desafios e potenciar a participação das universidades africanas na promoção do património mundial do conhecimento e na transformação dos respetivos países, é imperiosa a mobilização de sinergias, através de alianças no seio dos estados nacionais e das próprias universidades, e de alianças externas, nomeadamente no âmbito da cooperação académica Sul-Sul. Tais alianças exigem, no entanto, como condição prévia, que os decisores, as elites e os intelectuais africanos, em particular os docentes universitários, assumam o compromisso ético de se engajarem na causa do progresso dos respetivos povos, para o que concorre decisivamente a promoção de um ensino superior de qualidade.

Dogmatiikka

Osastossa on sekä dogmihistoriallisia lähteitä että dogmatiikkaa koskevia tutkimuksia. Siihen kuuluvat teologian historian merkkihahmojen kuten Tuomas Akvinolaisen ja Friedrich Schleiermacherin kootut teokset. Myös oman aikamme teologit ovat kattavasti edustettuina. Osastossa ovat luterilaiset tunnustuskirjat käännöksineen. Yleisesityksistä erinomaisia ovat katolinen, dogmihistoriallinen Handbuch der Dogmengeschichte ja protestanttinen, temaattinen Handbuch der systematischen Theologie.

Ekumeniikka

Osasto sisältää ekumeenisen keskustelun dokumentteja, kirjallisuutta ekumeenisen liikkeen historiasta sekä tietoa ja tutkimusta kirkkojen tunnustuksista ja käytännöistä. Osastossa on myös paljon Vatikaanin II kirkolliskokoukseen liittyvää aineistoa.

Etiikka

Osastoon kuuluu teologisen etiikan ja siihen läheisesti liittyvää filosofisen etiikan tutkimusta. Kokoelmaan sisältyy myös sosiaalietiikan soveltavan etiikan, esimerkiksi lääketieteen etiikan alalta julkaistua tutkimusta. Etiikan osastoon on sijoitettu myös vapautuksen teologiaa ja feministiteologiaa käsitteleviä kirjoja.

Filosofia

Osasto sisältää filosofian klassisia lähdeteoksia (Aristoteles, Duns Scotus, Ockham) sekä laajan kokoelman filosofisen teologian historiaa ja modernia uskonnonfilosofiaa käsitteleviä tutkimuksia. Kirjastoon hankitaan aineistoja laajasti kaikilta uskonnonfilosofian osa-alueilta, erityisesti niiltä tutkimusalueilta, joita tiedekunnassa tutkitaan (keskiajan ja modernin uskonnon filosofia).

Missiologia

Osastossa on lähetystyötä, -historiaa ja -teologiaa koskevaa tutkimusta ja kirjallisuutta. Sen piiriin kuuluu myös lähetykseen liittyvä kulttuurien tutkimus. Poikkitieteellisenä alana missiologian tutkimusta harjoitetaan systemaattisen teologian ohella myös kirkkohistoriassa ja käytännöllisessä teologiassa.

Käytännöllisen teologian yleisteokset

Metodien esitysten ja yleisesitysten lisäksi tässä osastossa on seurakuntatyöhön, kirkkotietoon ja kirkon asemaan nykyajassa liittyviä teoksia. Myös piispojen paimenkirjeet on sijoitettu osastoon.

Homiletiikka, viestintä

Postillojen, saarnakokoelmien ja saarnaoppien lisäksi osastossa on kirkolliseen viestintään liittyvää kirjallisuutta.

Uskonnonpedagogiikka

Kristillistä uskontokasvatusta ja ihmisen uskonnollista kehitystä koskevaa tutkimusta sekä rippikouluun, koulun uskonnonopetukseen ja kirkon nuorisotyöhön liittyvää kirjallisuutta. Osastosta löytyy myös soveltavien opintojen opetusmateriaali.

Sielunhoito, terapia

Osaston kirjallisuus kattaa sielunhoitokirjallisuuden eri muodoissaan, aina seurakunnasta sairaalaan. Osastossa on myös käytännön psykoterapiaa koskevaa kirjallisuutta.

Sisälähetys, diakonia

Osaston kirjallisuus liittyy kirkon palvelutyön ja diakonian teologian lisäksi sosiaalieettisiin kysymyksiin ja sosiaalipolitiikkaan.

Kirkko-oikeus

Kirkkolakikokoelmien, niihin liittyvän tutkimuksen ja kirkon hallintoa koskevan kirjallisuuden lisäksi osastossa on kirkon ja valtion suhdetta eri maissa käsittelevää tutkimusta.

Liturgiikka

Osastossa on messua ja jumalanpalvelusta eri osineen käsittelevä kirjallisuus sekä kokoelma eri traditioiden kirkkokäsikirjoja. Osastoon kuuluvat myös kasuaalitoimitusten käsikirjat sekä niihin liittyvä tutkimus.

Hymnologia

Osastoon kuuluvat virsitutkimus, eri kirkkojen virsikirjat ja koraalikirjat sekä herätysliikkeiden hengellisten laulujen kokoelmat.

Uskonto- ja kirkkososiologia

Uskontojen ja kirkkojen sosiologiaan kuuluvat kysymykset uskonnon asemasta yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Erityiskysymyksinä ovat esillä erityisesti suomalaisuuden sosiologia sekä kansalaisuskonnon problematiikka eri maissa.