1000 resultados para Suomalaisen työn historiaa. Korvesta konttoriin
Resumo:
Teemanumero: Transnationaali.
Resumo:
Mikko Lappalaisen esitys Kuvailupäivillä 25.3.2014 Helsingissä.
Resumo:
Tutkielmassa tarkastellaan yhteiskuntavastuun merkitystä suomalaisen elintarvikeketjun toimittajavalinnassa. Tutkimuksen keskeisimpänä tavoitteena on vastata kysymykseen "Millainen merkitys yhteiskuntavastuulla on suomalaisen elintarvikeketjun toimittajavalinnassa?". Muita tavoitteita on tutkia lainsäädännnön vaikutusta elintarvikeketjujen yhteiskuntavastuukäytäntöihin, miten sidosryhmien vaatimukset vaikuttavat Keskon yhteiskuntavastuukäytäntöihin sekä kuinka Keskon yhteiskuntavastuukäytännöt vaikuttavat toimittajiensa toimintatapoihin. Tutkimuksen empiirinen osio on kerätty suomalaisen elintarvikeketjun Kesko Oyj:n vuosittaisesta yhteiskuntavastuuraportista ja kyseisen yrityksen yhteiskuntavastuun asiantuntijalle tehdystä haastattelusta.
Resumo:
Tämän tutkimuksen toivotaan selvittävän kulttuurierojen mahdollisia vaikutuksia suomalaisten yritysten Kiinassa käyttämiin johdon ohjausjärjestelmiin. Lisäksi tutkimuksen toivotaan antavan apua suomalaisille yrityksille, jotka suunnittelevat tytäryhtiön perustamista Kiinaan. Aihe on erittäin ajankohtainen, sillä Kiina suurine sisämarkkinoineen on merkittävä investointikohde suomalaisille yrityksille ja Kiinan markkinoilla menestyminen voi olla tärkeässä roolissa yritysten globaalin kilpailukyvyn säilyttämisessä sekä parantamisessa. Lisäksi epävarmat tulevaisuuden näkymät Kiinan talouskasvun suhteen luovat yrityksille paineita käyttää johdon ohjausjärjestelmiä tehokkaammin tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimusongelmaksi on asetettu: Miten kulttuurierot vaikuttavat suomalaisen yrityksen johdon ohjausjärjestelmien käytettävyyteen Kiinassa? Tutkimus on tieteenfilosofisilta taustaolettamuksiltaan hermeneuttinen. Tutkimusotteeltaan tutkimus on toiminta-analyyttinen, sillä tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää kohteena olevaa ongelmaa ja tutkimus painottuu vahvasti empiriaan, mutta empiirinen aineisto koostuu vain yhdestä case-yrityksestä. Tutkimuksen case-yritys on suomalainen korkean teknologian teollisuusalan yritys, jolla on toimipiste Kiinassa. Empiirinen tietoaines kerättiin teemahaastatteluina case-yrityksestä. Tutkimukseen haastateltiin case-yrityksen varatoimitusjohtajaa, CFO:ta ja Financial Controlleria. Tutkimustulosten mukaan case-yritys on onnistunut käyttämään tytäryhtiössään Kiinassa samoja johdon ohjausjärjestelmiä kuin Suomessa. Tytäryhtiö on hyväksynyt emoyhtiön tuomat johdon ohjausjärjestelmät kulttuurieroista huolimatta. Vain mikrotasolla on löydettävissä kulttuurin aiheuttamia vaikutuksia ja niidenkin vaikutus on pienentynyt vuosien aikana. Tutkimustulokset tukevat teoriaa johdon ohjausjärjestelmien maailmanlaajuisesta samankaltaistumisesta.
Resumo:
Gadget-laitteet ovat nousseet merkittäväksi osaksi koko yhteiskuntaamme. Niistä on kuitenkin kirjoitettu vain vähän kattavia tutkimuksia laajemmassa mittakaavassa. Tämän työn tavoitteena on tutkia gadget-laitteiden historiaa, nykytilannetta, tulevaisuutta, sekä itse gadget-termin alkuperää ja merkitystä. Työn aluksi selvitetään termin merkitys, ja tämän pohjalta kuvataan laitteiden historiaa 1950-luvulta alkaen, aina nykypäivään ja lähitulevaisuuteen saakka.
Resumo:
Luettelo Kansalliskirjastossa olevan Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen käsikirjoituskokoelman sisällöstä
Resumo:
Sotataidossa ilmenee yleisiä taktisia periaatteita, jotka ovat yleispäteviä ja kohtalaisen pysyviä. Tutkimalla pataljoonatason ohjesäännöissä esiintyviä yleisiä taktisia periaatteita on pyritty muodostamaan yleiskuvan keskeisimpien yleisten periaatteiden määritelmistä, niiden sisällöstä ja yleisten taktisten periaatteiden liittymisestä toisiinsa. Tarkastelujakso ylettyy 1960-luvun lopulta nykyhetkeen. Tutkimukseen on haettu täydentävät näkökulmat käsittelemällä komppaniatasoa sekä aikakausi- ja vuosijulkaisuja. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen, jossa yleisten taktisten periaatteiden määritelmiä on käsitelty sisällön analyysillä. Tutkimusongelmana on: ” Miten suomalaisen sotataidon, keskeisimmät yleiset taktiset periaatteet on määritelty jalkaväen pataljoonatason ohjesäännöissä 1960-luvun lopulta nykyhetkeen, ja miten sotataidollinen ajattelu on kehittynyt ajanjakson aikana eri organisaatiotasoilla?” Keskeisenä lähdeaineistona on jalkaväen pataljoonatason ohjesäännöt, joita on käsitelty vertailevalla kirjallisuustutkimuksella. Näin ollen aihepiiriä on tutkittu ohjesääntöjen näkökulmasta. Tutkimuksessa ilmeni että ohjesääntöjen yleisten taktisten periaatteiden käsittely on yleisesti ottaen pysynyt samansuuntaisena tarkastelujakson aikana. Aloitteen merkityksen korostuminen on kuitenkin aiheuttanut muutoksia yleisten taktisten periaatteiden käsittelyyn tarkastelujakson jälkimmäisen puoliskon aikana. Ohjesääntöjen tarkastelun pohjalta keskeisimmiksi yleisiksi taktisiksi periaatteiksi määräytyvät: aktiivisuus ja oma-aloitteisuus, olosuhteiden hyväksikäyttö, yksinkertaisuus, päämäärän ja tehtävän selkeys, yllätys sekä voimien vaikutuksen keskittäminen. Aloitetta edistävinä yleisinä taktisina periaatteina korostuu varsinkin: aktiivisuus ja oma-aloitteisuus, päämäärän ja tehtävän selkeys sekä yllätys. Joustavuus lienee yleinen taktinen periaate, joka jatkossa tulee korostumaan entistä enemmän, suomalaisessa sotataidossa.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Referee-artikkeli
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
