Keskuspankkien ohjauskorkojen muutosten vaikutus markkinakorkoihin Euroopassa 1990-2007

Keskuspankit vastaavat maidensa rahapolitiikasta ja niiden tärkein väline tehtyjen rahapoliittisten päätösten toteuttamisessa on ohjauskorko, jonka muutoksilla vaikutetaan pankkeihin ja markkinakorkoihin ja sitä kautta koko talouteen yleisesti. Tässä tutkielmassa tarkastellaan keskuspankkien ohjauskorkojen muutosten vaikutuksia markkinakorkoihin Euroopassa aikaperiodeilla 1990– 1998 ja 1999–2007. Ensimmäisellä periodilla 1990–1998 tutkitaan viiden nykyään euroalueeseen kuuluvan maan markkinakorkojen ja toisella periodilla euroalueen yhteisien Eonia- ja Euriborkorkojen reaktioita ohjauskoron muutoksiin. Lisäksi kummallakin periodilla tarkastellaan myös neljän euroalueen ulkopuolisen Euroopan maan sekä vertailumaiden Yhdysvaltojen ja Japanin markkinakorkojen muutoksia. Markkinakorkojen reaktioita tutkitaan viidellä eri maturiteetilla kuutena eri aikaintervallilla ohjauskoron muutosten julkistamishetkinä.

Organisaatioteoreettinen katsaus suomalaisen yliopistokentän muutokseen

Abstract: The change in the Finnish university sector: perspectives from organization theory

Tutkimus- ja kehittämismenojen tilinpäätöskäsittely suomalaisen käytännön, IFRS normiston ja US GAAP normiston mukaan

Tutkimus- ja kehittämistoiminnasta on tullut merkittävä osa yrityksen arvosta ja kuluista. Tutkielman tarkoituksena on tehdä teoreettinen katsaus siihen kuinka tutkimus- ja kehittämismenot raportoidaan suomalaisen käytännön, IFRS normiston ja US GAAP nromiston mukaan. Tarkastelu aloitetaan käsittelemällä eri normistojen taustoilla olevia viitekehyksiä. Tämän jälkeen tarkastellaan tutkimus- ja kehittämismenojen käsittelyä eri tilinpäätösnormistojen mukaan. Suomessa tutkimus- ja kehittämismenojen käsittelyssä korostuu varovaisuuden periaate, joka ei näy vahvasti kansainvälisissä normistoissa. US GAAP normiston yhteydessä esiin nousee konservatiivisuuden vaatimus. Suomalaisen lainsäädännön mukaan kehittämismenot on mahdollista aktivoida ja IFRS normiston mukaan kehittämismenot on pakko aktivoida tiettyjen edellytysten täyttyessä. US GAAP normien mukaan tutkimus- ja kehittämismenojen aktivointi on kielletty. Menojen aktivointimahdollisuudet ovat merkittävin ero tilinpäätösnormistojen välillä.

Kustannusrakenteen muutos teollisuusyrityksissä viime vuosikymmeninä

Työssä tarkastellaan teollisuudessa tapahtunutta kustannusrakenteen muutosta vuosien 1986 ja 2006 välisenä aikana. Tarkastelu on rajattu kahteen toimialaan, jotka ovat massaja paperiteollisuus sekä kone- ja metallituoteteollisuus. Teoriaosassa on kustannusten lajittelu sekä tuloslaskelman kululajien mukaisesti että yrityksen kustannuslajien mukaisesti. Työn empiriaosassa käydään lävitse molempien toimialojen kustannusrakenteiden muutos tarkastellen aine- ja tarvikekäyttöä, henkilöstökuluja, pääomakustannuksia sekä ulkopuolisia palveluita. Valittujen toimialojen yritysten kustannusrakenteissa on selkeästi havaittavissa muutoksia. Suurimpina muutoksen aiheuttajina voidaan nimetä 1990-luvun alun markan devalvaation, suhdanteiden heikkeneminen maailman laajuisesti sekä Neuvostoliiton hajoaminen. 1990-luvun loppua kohti mentäessä ja 2000-luvulla voimistuvana muutosajurina toimii globalisaatio. Kymmenen vuotta kestänyt talouskasvu on vahvistanut yritysten taseita etenkin kone- ja metallituoteteollisuudessa

”Ilmarisen Suomi” ja sen tekijät. Matematiikkakonekomitea ja tietokoneen rakentaminen kansallisena kysymyksenä 1950-luvulla

Tutkimus ”Ilmarisen Suomi” ja sen tekijät tarjoaa uutta tietoa ja historiallisen tulkinnan huipputeknologisen Suomen rakentamisesta sodanjälkeisenä aikana. Kirja kertoo ESKO-tietokoneen tekijöiden monipuolisesta toiminnasta sekä koneen kohtalosta 1950-luvulla. ESKOa rakennuttanut Matematiikkakonekomitea (1954­1960) suunnitteli laitteesta Suomen ensimmäistä tietokonetta, mutta kirjassa esitetyn tulkinnan mukaan komitealla oli myös laajempia, kansallisia ihanteita ja tavoitteita, kuten kansallisen keskuslaskutoimiston perustaminen. Varhaisia tietokoneita kutsuttiin niiden käyttöä kuvaavasti matematiikkakoneiksi. Kirja on ensimmäinen perusteellinen esitys ja samalla ensimmäinen tutkimus ESKOsta ja sen tekijöiden hankkeesta 1950-luvulla. Matematiikkakonekomitean johdossa toimivat aikansa huipputiedemiehet Rolf Nevanlinna ja Erkki Laurila. Väitöstutkimuksessa kysytään, miten maan ensimmäisen tietokoneen hankkimista perusteltiin, mitä Matematiikkakonekomitea oikeastaan teki ja millaisia erityisesti kansallisia motiiveja koneen tekijöiden toiminta ilmaisi. Tutkimuksessa käytetään monipuolisesti arkistoaineistoa, kirjallisuutta ja haastatteluja Suomesta, Saksasta ja Ruotsista. Tarkastelussa hyödynnetään erityisesti teknologian historian ja yhteiskuntatieteellisen tieteen- ja teknologiantutkimuksen tutkimuskirjallisuutta. Kirjassa tarkastellaan yksityiskohtaisesti sitä, miten ESKOn tekijät yhdistivät tekniikan ja kansalliset perustelut sekä rakensivat uudenlaista, teknisesti taitavaa ”Ilmarisen Suomea” yhdessä ja kilvan muiden tahojen kanssa tuottaen teknologiasta kansallista projektia suomalaisille. Matematiikkakonekomitean ja ESKO-hankkeen tutkimisen perusteella suomalaisten ja teknologian suhteesta voidaan sanoa, että tekniikasta ei vain tullut kansallinen asia suomalaisille, vaan tekniikasta nimenomaan tehtiin kansallinen projekti, joka ei suinkaan ollut erityisen yksimielinen edes sodanjälkeisenä aikana. Tutkimuksen mukaan kotimainen komitea sai paljon aikaan ja tuotti vielä merkittävämpiä seurauksia. Näin siitä huolimatta, että ESKO valmistui pahasti myöhässä, vuonna 1960. Komitea myötävaikutti niin IBM:n menestykseen Suomessa, valtiojohtoisen tiedepolitiikan alkuun kuin Nokian edeltäjän Kaapelitehtaan elektroniikkaosaamisen syntyyn.

Suomalaisen indielevy-yhtiön tulonmuodostus : äänitemyynnin laskun ja alan pirstoutumisen luoma haaste

Suomalainen ääniteala elää jännittäviä aikoja: äänitallenteiden myynti on kääntynyt maailmanlaajuisesti laskuun ja samaan aikaan kilpailu alalla on koventunut. Tallenteet ovat olleet levy-yhtiöiden päätulonlähde useita kymmeniä vuosia, joten tilanne on uusi. Kyseessä ei ole pelkkä formaatin vaihto, vaan koko alan tulonmuodostus on muuttumassa uudenlaiseksi. Opinnäytetyö selvittää, millaisia uusia tulohaaroja suomalaiset indielevy-yhtiöt voivat liiketoimintaansa yhdistää ja millaista tulevaisuutta niille ennustetaan. Keskeisessä roolissa ovat alan ammattilaisten teemahaastattelut ja musiikkialan tulevaisuutta käsittelevät artikkelit. Niiden lisäksi pohjatietona toimivat ammattilaistapahtumista kerätty seminaariaineisto ja erilaiset tilastot. Ammattilaishaastatteluiden tavoitteena oli kartoittaa alan muutosta ja tiedustella haastateltavan mielipidettä uusien rahavirtojen potentiaalista. Saatujen tietojen avulla pohditaan suosituimpia uusia tulohaaroja ja arvioidaan niiden ajankohtaisuutta. Eräs työn päätavoitteista on rakentaa nykyaikainen suomalaisen indielevy-yhtiön tulonmuodostuskaavio. Työ kertoo myös äänitealan muutoksen taustasta ja siihen vaikuttaneista seikoista. Vaikka digitaalinen maailma onkin jo jonkin verran vaikuttanut suomalaisten levy-yhtiöiden tulonmuodostukseen, suurimmat muutokset ovat vasta tulollaan. Tallennemyynnin laskun ennustetaan jatkuvan, eikä digitaalinen kauppa kasva samaan tahtiin. Immateriaalinen tuote ei kiinnosta kuluttajaa tallenteen lailla. Muutokset pakottavat monet levy-yhtiöt miettimään uusia tulohaaroja jo lähitulevaisuudessa. Yritysten yhdistymiset ovat mahdollisia, kun erityisesti ohjelmatoimistopalveluja liitetään levy-yhtiöiden liiketoimintaan. Oheistuotekaupan merkitys kasvaa ja kustannustulojen kirjo laajenee. Globalisoituva maailma tarjoaa laajenevien mahdollisuuksien lisäksi paljon uusia haasteita samalla kun kilpailijat lisääntyvät. Uudet rahoitusmallit kuten mainonta voivat kääntää koko alan tulonmuodostuksen päälaelleen. Kuluttajamarkkinoiden ohella yritysmyynti lisääntyy.

Japanin musiikkimarkkinat : Japanin pop- ja rock-markkinoiden erityispiirteet suomalaisen musiikin näkökulmasta

Tämän opinnäytetyön tavoite on selvittää suomalaisen pop- ja rock-musiikin vientimahdollisuuksia yhteen maailman kiinnostavimpaan ja ostovoimaisimpaan maahan, Japaniin, ja tuoda esille sen luonnetta suhteessa suomalaiseen musiikkiin. Opinnäytetyön teoriaosa selvittää Suomen tämän hetkistä musiikkiviennin tilannetta ja syitä siihen, miksi Japanin markkinat on erittäin kiinnostava alue viennin saralla. Kirjallinen viitekehys työlle muodostuu pääasiassa kootuista musiikkialan raporteista, tilastoista ja artikkeleista. Empiirisessä osassa keskeistä tutkimusmateriaalia ovat Tokion Suomen Instituutissa kolmen kuukauden työharjoittelun yhteydessä kertyneet kokemukset ja asiantuntijahaastatteluaineisto. Nämä avaavat Japanin musiikkimarkkinoita luoden parempaa kuvaa siellä vallitsevista kilpailuolosuhteista, maan tavoista ja kiinnostuksen kohteista, sekä japanilaisten mielikuvaa suomalaisesta musiikista. Suomessa musiikkimarkkinat ovat hyvin pienet, mutta niiden laajentamiseen viennillä on alettu keskittyä yhä enenevissä määrin. Koska Japanissa on maailman toiseksi suurimmat musiikkimarkkinat, se on erittäin varteenotettava kohde myös suomalaisen musiikin viennille. Vaikka suomalainen musiikki on toistaiseksi suhteellisen tuntematonta suurelle osalle japanilaisista, suhtaudutaan siihen positiivisesti. Japanilaisten mielestä Suomesta tuleva musiikki on verrattuna moniin muihin maihin paljon omaleimaisempaa ja tämä tekee siitä kiinnostavan. Viennissä ongelmia kuitenkin luovat kielimuuri ja japanilaisten kulttuurisidonnaiset toimintatavat. Ilman hyviä suhteita toiminta Japanin musiikkialan kentällä on lähes mahdotonta. Keskeistä on huomioida paikalliset toimintatavat ja toimia kiireettä kaukonäköisesti. Tuotteen kaikkien osa-alueiden tulisi olla suunniteltu Japanin markkinoihin soveltuviksi jo tarjontavaiheessa. Parantaakseen suomalaisen musiikin vientiä Japaniin on tärkeää tuotteiden menestyksien yhteydessä tuoda esille niiden suomalaisuutta ja näin lisätä kiinnostusta japanilaisten silmissä. Lähtökohtaisesti suomalaisella musiikilla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet menestykseen Japanin musiikkimarkkinoilla. Suurimpina ongelmina voidaan pitää vähäistä tietoa japanilaisten mielenkiinnon kohteista, toimintatapojen kulttuurisia eroja ja suomalaisten vientiin panostettavien varojen vähyyttä.

Suomalaisen muotisuunnittelun managerointi

Tämän kulttuurituotannon opinnäytetyön aiheena on suomalaisen muotisuunnittelun managerointi. Lähtöoletuksemme on, että suomalaisilla muotisuunnittelijoilla olisi potentiaalia saavuttaa nykyistä parempi asema niin kotimaassa kuin kansainvälisilläkin markkinoilla, jos alalle saataisiin liiketoiminta- ja markkinointiosaamista manageroinnin muodossa. Parityönä toteutetun työmme lähtökohtana onkin selvittää, minkälaiselle managerointitoiminnalle vaatetusalalla olisi Suomessa tarvetta. Tavoitteenamme on myös kartoittaa vaatetusalalla vallitsevia käsityksiä muotimanagerin toimenkuvasta sekä selvittää millaisia palveluita muotisuunnittelijat haluaisivat mahdollisesti managerilta ostaa, ja millaisessa muodossa tehdä yhteistyötä managerin kanssa. Tutkimustavoitteet saavuttaaksemme päätimme tutkia muotialalla eri tehtävissä toimivien ammattilaisten sekä vaatesuunnittelun opiskelijoiden käsityksiä manageroinnista. Lisäksi tutkimme muodin managerin tärkeimpiä osaamisalueita, verkostoa, persoonallisuustekijöitä ja koulutusta. Tutkimusmenetelminä olemme käyttäneet asiantuntijahaastatteluja sekä kyselytutkimusta Taideteollisen korkeakoulun vaatesuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelman opiskelijoille. Aineiston pohjalta hahmottelemme oman määritelmämme muotimanagerin mahdollisesta toimenkuvasta ja tarkastelemme kriittisesti alan mahdollisuuksia maassamme. Tutkimusaineiston analyysista käy ilmi, että manageroinnille olisi selkeä tarve suomalaisella vaatetusalalla. Alan ammattilaiset korostavat kuitenkin, ettei pelkästään Suomen kokoisista markkinoista ole riittäväksi kasvualustaksi managerointialalle, vaan he näkevät kansainvälistymisen ja vientiin panostamisen perusteluna muodin manageritarpeelle. Vaikka aihe oli monille opiskelijoille täysin uusi, yllätyimme positiivisesti heidän myönteisestä suhtautumisestaan managerointiin. Tulos luo uskoa siihen, että vaatesuunnittelijat yleisestikin olisivat halukkaita hyödyntämään managerin palveluita. Suuri kynnyskysymys manageroinnin kehittymiselle on kuitenkin rahoituksen puute vaatetusalalla. Muotisuunnittelun managerointi voi kehittyä kannattavaksi toimialaksi vain pitkäjänteisen työn avulla. Työmme kautta haluamme tuoda esiin uudenlaisen näkökulman kulttuurituottajuuteen, sillä uskomme, että kulttuurituottajan osaamista voisi hyödyntää myös muodin kentällä.

Taidealan monografiat

Kokoelma sijaitsee hajallaan eri yksikköjen lainattavissa kokoelmissa ja käsikirjastoissa. Eniten aineistoa on viestinnän ja muotoilun yksiköissä. Yhteensä monografioita on 3598 nimekettä (maaliskuu 2008). Kirjoista n. 55 % on suomenkielisiä, ja n. 38% englanninkielisiä. Kokoelmasta lähes 41 % on julkaistu 2000-luvulla. Yli ¾ kokoelmasta on julkaistu vuoden 1990 jälkeen. Kokoelma tukee erityisesti muotoilun ja median koulutusohjelmia. Aihealueista eniten on taideteollisuutta ja taidekäsityötä, 21,4 % kokoelmasta. Aihealueen kirjat käsittelevät sisustusarkkitehtuuria ja huonekalutaidetta, tekstiilitaidetta, lasi- ja keramiikkataidetta, taidetaontaa ja korutaidetta, koristetaidetta ja ornamentiikkaa sekä taideteollisuuden ja taidekäsityön historiaa. Toiseksi suurin aihealue on grafiikka ja valokuvaus (20,5 %). Kolmanneksi eniten on taiteen tutkimuksen ja yleisen taidehistorian aineistoa (14,2 %). Käsikirjaston kirjoja ei saa kotilainaan, muuta aineistoa lainataan.

Sosiaalipsykologia

Sosiaalipsykologiassa tutkitaan, miten sosiaalinen maailma ja yksittäiset ihmiset vaikuttavat toisiinsa ja muovaavat toisiaan. Tieteenalana se sijoittuu sosiologian ja psykologian välimaastoon. Tiedekuntaan oppiaineen laitos perustettiin vuonna 1962. Tehtävänsä mukaisesti tiedekunnan kirjasto on aineistohankinnoillaan tukenut siitä pitäen alalla harjoitettavaa tutkimustyötä sekä opetusta perusopinnoista väitöskirjan tekoon, joten kokoelmassa on sosiaalipsykologian eri suuntautumisvaihtoehtojen kirjallisuutta harjoitetun tutkimuksen ja opetuksen painopisteiden mukaisesti. Osa kokoelman nimekkeistä on pikemminkin psykologian kuin sosiaalipsykologian alaan kuuluvia. Ajan kuluessa tutkimuksen painopisteet ovat tiedekunnassa vaihdelleet, mikä näkyy kokoelman sisällössä ja rakenteessa. Sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkiminen on keskeinen teema alusta alkaen. Siihen sisältyen on tutkittu sosiaalisia suhtautumistapoja, keskustelua ja emootioita. 1970-luvulla kiinnostuksen kohteeksi nousivat sosialisaatio ja moraalinen sosialisaatio erityisesti, etninen identiteetti ja ryhmien väliset suhteet sekä terveyden sosiaalipsykologia. 1990-luvun alussa laitos koordinoi laajaa pohjoismaista ja poikkitieteellistä tutkimushanketta energiankäytöstä. Uusimpia aihealueita on maaseutututkimus. Helsingin yliopiston valtiotieteellisen kirjaston kokoelmassa on kaikkiaan 2800 nimekettä (26.6.2008 tehdyn Access-haun mukaan). Systemaattisella satunnaisotannalla kokoelmaa läpikäytäessä kävi ilmi, että noin 2/3 kirjoista on luokiteltavissa tieteellisiksi tutkimuksiksi, noin 15% oppikirjoiksi ja loput ns. yleisteoksiksi. Kirjoista 1173 eli 42% on julkaistu vuonna 1990 tai jälkeen. Mediaani on 1988. Vuosikategorioittain tarkasteltuna kokoelma on karttunut eniten 1980-luvulla ilmestyneistä nimikkeistä (35%). Nimekkeistä valtaosa on englanninkielisiä eli 78%. Suomeksi julkaistuja on 429 eli 15%.