Social class as a factor for the construction of a musician’s identity : The Musician’s social background and identity questionnaire (MSBIQ) – a cross-sectional comparative quantitative online survey research study of music students at two higher education institutions in Finland

There is currently little empirical knowledge regarding the construction of a musician’s identity and social class. With a theoretical framework based on Bourdieu’s (1984) distinction theory, Bronfenbrenner’s (1979) theory of ecological systems, and the identity theories of Erikson (1950; 1968) and Marcia (1966), a survey called the Musician’s Social Background and Identity Questionnaire (MSBIQ) is developed to test three research hypotheses related to the construction of a musician’s identity, social class and ecological systems of development. The MSBIQ is administered to the music students at Sibelius Academy of the University of Arts Helsinki and Helsinki Metropolia University of Applied Sciences, representing the ’highbrow’ and the ’middlebrow’ samples in the field of music education in Finland. Acquired responses (N = 253) are analyzed and compared with quantitative methods including Pearson’s chi-square test, factor analysis and an adjusted analysis of variance (ANOVA). The study revealed that (1) the music students at Sibelius Academy and Metropolia construct their subjective musician’s identity differently, but (2) social class does not affect this identity construction process significantly. In turn, (3) the ecological systems of development, especially the individual’s residential location, do significantly affect the construction of a musician’s identity, as well as the age at which one starts to play one’s first musical instrument. Furthermore, a novel finding related to the structure of a musician’s identity was the tripartite model of musical identity consisting of the three dimensions of a musician’s identity: (I) ’the subjective dimension of a musician’s identity’, (II) ’the occupational dimension of a musician’s identity’ and, (III) ’the conservative-liberal dimension of a musician’s identity’. According to this finding, a musician’s identity is not a uniform, coherent entity, but a structure consisting of different elements continuously working in parallel within different dimensions. The results and limitations related to the study are discussed, as well as the objectives related to future studies using the MSBIQ to research the identity construction and social backgrounds of a musician or other performing artists.

Evidence for eosinophil recruitment, leukotriene B4 production and mast cell hyperplasia following Toxocara canis infection in rats

It is well known that eosinophilia is a key pathogenetic component of toxocariasis. The objective of the present study was to determine if there is an association between peritoneal and blood eosinophil influx, mast cell hyperplasia and leukotriene B4 (LTB4) production after Toxocara canis infection. Oral inoculation of 56-day-old Wistar rats (N = 5-7 per group) with 1000 embryonated eggs containing third-stage (L3) T. canis larvae led to a robust accumulation of total leukocytes in blood beginning on day 3 and peaking on day 18, mainly characterized by eosinophils and accompanied by higher serum LTB4 levels. At that time, we also noted increased eosinophil numbers in the peritoneal cavity. In addition, we observed increased peritoneal mast cell number in the peritoneal cavity, which correlated with the time course of eosinophilia during toxocariasis. We also demonstrated that mast cell hyperplasia in the intestines and lungs began soon after the T. canis larvae migrated to these compartments, reaching maximal levels on day 24, which correlated with the complete elimination of the parasite. Therefore, mast cells appear to be involved in peritoneal and blood eosinophil infiltration through an LTB4-dependent mechanism following T. canis infection in rats. Our data also demonstrate a tight association between larval migratory stages and intestinal and pulmonary mast cell hyperplasia in the toxocariasis model.

Dermatan sulfate reduces monocyte chemoattractant protein 1 and TGF-β production, as well as macrophage recruitment and myofibroblast accumulation in mice with unilateral ureteral obstruction

Selectins play an essential role in most inflammatory reactions, mediating the initial leukocyte-rolling event on activated endothelium. Heparin and dermatan sulfate (DS) bind and block P- and L-selectin function in vitro. Recently, we reported that subcutaneous administration of DS inhibits colon inflammation in rats by reducing macrophage and T-cell recruitment and macrophage activation. In the present study, we examined the effect of porcine intestinal mucosa DS on renal inflammation and fibrosis in mice after unilateral ureteral obstruction (UUO). Twenty-four adult male Swiss mice weighing 20-25 g were divided into 4 groups: group C (N = 6) was not subjected to any surgical manipulation; group SH (N = 6) was subjected to surgical manipulation but without ureter ligation; group UUO (N = 6) was subjected to unilateral ureteral obstruction and received no treatment; group UUO plus DS (N = 6) was subjected to UUO and received DS (4 mg/kg) subcutaneously daily for 14 days. An immunoblot study was also performed for TGF-β. Collagen (stained area ~3700 µm²), MCP-1 (stained area ~1700 µm²), TGF-β (stained area ~13% of total area), macrophage (number of cells ~40), and myofibroblast (stained area ~1900 µm²) levels were significantly (P < 0.05) higher in the UUO group compared to control. DS treatment significantly (P < 0.05) reduced the content of collagen (stained area ~700 µm²), MCP-1 (stained area ~160 µm²) and TGF-β (stained area ~5% of total area), in addition to myofibroblast (stained area ~190 µm²) and macrophage (number of cells ~32) accumulation in the obstructed kidney. Overall, these results indicate that DS attenuates kidney inflammation by reducing macrophage recruitment, myofibroblast population and fibrosis in mice submitted to UUO.

Yrityslähtöisten virtuaalisten brändiyhteisöjen hyödyntäminen online brändäämisessä

Kandidaatintutkielma virtuaalisten brändiyhteisöjen hyödyntämisestä online brändäämisessä

Translating with the Web. Professional translators' information-seeking behaviour in translation with online resources

Tämän tutkielman aiheena on ammattikääntäjien tiedonhaku, kun käytettävissä on ainoastaan verkkolähteitä. Tutkimuksessa on tarkasteltu, mistä ja miten ammattikääntäjät etsivät tietoa internetistä kääntäessään lähtötekstiä englannista suomeen. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa, että tiedonhakutaidot ja lähdekriittisyys ovat käännöskompetensseja, joita tulisi sekä ylläpitää että opettaa osana kääntäjäkoulutusta. Tutkimuksen aineisto kerättiin empiirisesti käyttämällä kolmea metodia. Käännösprosessi ja sen aikana tapahtunut tiedonhaku tallennettiin käyttäen Camtasia-näyttövideointiohjelmaa ja Translog-II -näppäilyntallennusohjelmaa. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet kääntäjät täyttivät kaksi kyselyä, joista ensimmäinen sisälsi taustatietokysymyksiä ja toinen itse prosessiin liittyviä retrospektiivisiä kysymyksiä. Kyselyt toteutettiin Webropol-kyselytyökalulla. Aineistoa kerättiin yhteensä viidestä koetilanteesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin lähemmin kolmen ammattikääntäjän tiedon-hakutoimintoja erottelemalla käännösprosesseista ne tauot, joiden aikana kääntäjät etsivät tietoa internetistä. Käytettyjen verkkolähteiden osalta tutkimuksessa saatiin vastaavia tuloksia kuin aiemmissakin tutkimuksissa: eniten käytettyjä olivat Google, Wikipedia sekä erilaiset verkkosanakirjat. Tässä tutkimuksessa kuitenkin paljastui, että ammattikääntäjien tiedonhaun toimintamallit vaihtelevat riippuen niin kääntäjän erikoisalasta kuin hänen tiedonhakutaitojensa tasosta. Joutuessaan työskentelemään tutun työympäristönsä ja oman erikoisalansa ulkopuolella turvautuu myös osa ammattikääntäjistä alkeellisimpiin tiedonhakutekniikoihin, joita käännöstieteen opiskelijoiden on havaittu yleisesti käyttävän. Tulokset paljastivat myös, että tiedonhaku voi viedä jopa 70 prosenttia koko käännösprosessiin kuluvasta ajasta riippuen kääntäjän aiemmasta lähtötekstin aihepiiriin liittyvästä tietopohjasta ja tiedonhaun tehokkuudesta. Tutkimuksessa saatujen tulosten pohjalta voidaan sanoa, että myös ammattikääntäjien tulisi kehittää tiedonhakutaitojaan pitääkseen käännösprosessinsa tehokkaana. Lisäksi kääntäjien pitäisi muistaa arvioida kriittisesti käyttämiään tietolähteitä: lähdekritiikki on tarpeen erityisesti verkkolähteitä käytettäessä. Tästä syystä tiedonhakutaitoja ja lähdekriittisyyttä tulisikin opettaa ja harjoitella jo osana kääntäjäkoulutusta. Kääntäjien ei myöskään pidä jättää tiedonhakua pelkkien verkkolähteiden varaan, vaan jatkossakin käyttää hyväkseen niin painettuja tietolähteitä kuin myös henkilölähteitä.