Ongelmana yhteistyökyvyttömyys? : Teoreettisen ymmärryksen etsintää web-avusteiselle tiedontuottamisyhteistyölle

Tutkimuksessa analysoidaan teoriatasolla web-avusteisen tiedontuottamisyhteistyön kokeilutoiminnassa esiin tulleita ongelmia ja kootaan niiden viitoittamana teoriaperustaa tulevaisuuden työskentelytavalle, tietämyksen web-avusteiselle ryhmäprosessoinnille. Keskiössä on ihminen kognitiivisena tiedonkäsittelijänä ja elinikäisenä oppijana. Organisaatiossa vallitsevat toimintastrategiat, ryhmätyöskentelyn organisointi ja ryhmässä toteutuvat käytännöt muodostavat yksilön toimintaa ohjaavan sosiaalisen toimintaympäristön, joka säätelee yhteistyöprosessin onnistumista. Yhteistyötä tarkastellaan sosiaalisen tiedonkäsittelyn ryhmäilmiönä, jossa käsite yhteistyökyky kyseenalaistuu. Tuotetussa teoriaperustassa ihminen nähdään monitasoisten oppimishaasteiden ristitulessa. Koulutuksessa vallitseva absoluuttinen tietokäsitys on pystyttävä muuttamaan konstruktivistiseksi tietokäsitykseksi: yhteistä tietämystä ryhmänä tuotettaessa yksilöiden tietämys on rakennusaineena. Koulussa saatu sosiaalisen tiedonkäsittelyn malli, itsekeskeisen tiedonkäsittelyn malli, ei sovellu tietämyksen ryhmäprosessointiin. Malliin liittyviä oppeja on poisopittava samalla kun ryhmäjäsenenä on suunniteltava ja yhdessä opeteltava ryhmäkeskeisiä ja web-avusteisia tiedonkäsittelymalleja. Näin yhteistyöprosessissa toteutuu rinnakkain asiaoppimista ja toimintaoppimista. Näitä molempia on tarpeen tukea kehitettäessä uudenlaisia web-avusteisia työskentelymenetelmiä. Osassa I esitellään tutkimuksen kokemusperäisiä virikkeitä. Suhteellisen tietokäsityksen mukaisesti tämä tutkimus on kiinteästi kytkeytynyt tutkijan elinikäiseen oppimiseen ja tutkimus kuvataan tutkijan yksilöllisen tietämyksen prosessointina. Tutkimusaiheen löytymiseen johtaneet käytännön havainnot aloittavat sen takia raportoinnin. Erityisesti koulun sosiaalisen tiedonkäsittelyn organisointi on tarkastelun kohteena. Osassa II hahmotetaan tutkimusnäkökulmaa. Tutkimuskysymykset ovat lähinnä viitoittamassa tietämyksen etsintää. Tutkimusmenetelmä, kokeilutoiminnan analysointi, on saanut vahvasti vaikutteita toimintatutkimuksesta. Tutkimusasetelman perustana on toimintaan kytkeytyvä ihmiskäsitys. Kirjallisuuden avulla etsitään mahdollisia kytkeytymiä ihmisen käyttäytymisen ja sosiaalisen toiminnan organisoinnin välillä. Osa III kuvailee tutkimusaihetta koskevan ymmärryksen prosessointia. Esiymmärrys yhteistyöstä ja yhteistyökäsitteen määrittely mahdollistavat kokeilutoimintaan ryhtymisen. Uusi viestintämahdollisuus (www) nähdään yhteisessä tiedonkäsittelyssä apuvälineenä. Käytännön kokeilujaksot tarjoavat aineksia kognitiivisen tiedonkäsittelyn syvällisten periaatteiden löytymiselle. Inhimillinen toiminta ja sosiaalinen tiedonkäsittely saavat teoriatason analysoinnissa oppimiseen perustuvia tulkintoja. Osassa IV esitellään tutkimuksen tavoitteena ollutta teoriaperustaa tietämyksen web-avusteiselle ryhmäprosessoinnille. Teoriatiivistelmässä keskiöön nousee ihmisen kognitiivinen tiedonkäsittely sekä konstruktivistisen asiaoppimisen että selviytymispainotteisen toimintaoppimisen muodossa. Sosiaalinen toimintaympäristö nähdään osallisena kognitiivisessa tiedonkäsittelyssä ja selityksenä sille, että yhteinen tiedonkäsittely ei onnistu pelkästään tietoverkkoympäristössä vaan tarvitaan myös sosiaalisia tapaamisia. Kokeilutoiminnan opetuksia tuodaan esille yhteistyöprosessin keskeisten tapahtumien tarkastelussa. Tuotettua teoriaperustaa koetellaan tieteen kentällä vertailemalla sitä muiden tutkijoiden julkaisemiin käsityksiin. Tietoverkkoteknologian suhdetta inhimilliseen tiedonkäsittelyyn verrataan muualla saatuihin ja julkaistuihin käsityksiin. Avainsanat: tietointensiivinen yhteistyö, tiedontuottamisyhteistyö, yhteistyöprosessi, yhteistyökyky, yhteistyökyvyttömyys, virtuaalinen yhteistyöorganisaatio, yksilöllinen tietämys, yhteisen ymmärryksen etsintä, yhteinen tietämys, kognitiivinen tiedonkäsittely, asiaoppiminen, toimintaoppiminen, sosiaalinen tiedonkäsittely, sosiaalinen toimintaympäristö, automatisoitunut toimintamalli, yksilökeskeinen toimintamalli, itsekeskeinen toimintamalli, ryhmäkeskeinen toimintamalli, sosiaalisen tiedonkäsittelyn toimintastrategia, työympäristössä oppiminen.

Deriving artefact-centric interfaces for overloaded web services

We present a novel framework and algorithms for the analysis of Web service interfaces to improve the efficiency of application integration in wide-spanning business networks. Our approach addresses the notorious issue of large and overloaded operational signatures, which are becoming increasingly prevalent on the Internet and being opened up for third-party service aggregation. Extending upon existing techniques used to refactor service interfaces based on derived artefacts of applications, namely business entities, we propose heuristics for deriving relations between business entities, and in turn, deriving permissible orders in which operations are invoked. As a result, service operations are refactored on business entity CRUD which then leads to behavioural protocols generated, thus supportive of fine-grained and flexible service discovery, composition and interaction. A prototypical implementation and analysis of web services, including those of commercial logistic systems (Fedex), are used to validate the algorithms and open up further insights into service interface synthesis.

Discovering behavioural interfaces for overloaded web services

The growth of APIs and Web services on the Internet, especially through larger enterprise systems increasingly being leveraged for Cloud and software-as-a-service opportuni- ties, poses challenges to improving the efficiency of integration with these services. Interfaces of enterprise systems are typically larger, more complex and overloaded, with single operation having multiple data entities and parameter sets, supporting varying requests, and reflecting versioning across different system releases, compared to fine-grained operations of contemporary interfaces. We propose a technique to support the refactoring of service interfaces by deriving business entities and their relationships. In this paper, we focus on the behavioural aspects of service interfaces, aiming to discover the sequential dependencies of operations (otherwise known as protocol extraction) based on the entities and relationships derived. Specifically, we propose heuristics according to these relationships, and in turn, deriving permissible orders in which operations are invoked. As a result of this, service operations can be refactored on business entity CRUD lines, with explicit behavioural protocols as part of an interface definition. This supports flexible service discovery, composition and integration. A prototypical implementation and analysis of existing Web services, including those of commercial logistic systems (Fedex), are used to validate the algorithms proposed through the paper.

Development and adoption of a web-based irrigation management tool for improved water use efficiency

Develop a web-based tool to assist farmers and consultants make strategic and tactical irrigation decisions.

BSDD-2.0: Biomolecules Segment Display Device - An updated web accessible computing resource

The existing internet computing resource, Biomolecules Segment Display Device (BSDD), has been updated with several additional useful features. An advanced option is provided to superpose the structural motifs obtained from a search on the Protein Data Bank (PDB) in order to see if the three-dimensional structures adopted by identical or similar sequence motifs are the same. Furthermore, the options to display structural aspects like inter- and intra-molecular interactions, ion-pairs, disulphide bonds, etc. have been provided.The updated resource is interfaced with an up-to-date copy of the public domain PDB as well as 25 and 90% non-redundant protein structures. Further, users can upload the three-dimensional atomic coordinates (PDB format) from the client machine. A free molecular graphics program, JMol, is interfaced with it to display the three-dimensional structures.

AQUAMAN: a web-based decision support system for irrigation scheduling in peanuts

Peanut (Arachis hypogaea L.) is an economically important legume crop in irrigated production areas of northern Australia. Although the potential pod yield of the crop in these areas is about 8 t ha(-1), most growers generally obtain around 5 t ha(-1), partly due to poor irrigation management. Better information and tools that are easy to use, accurate, and cost-effective are therefore needed to help local peanut growers improve irrigation management. This paper introduces a new web-based decision support system called AQUAMAN that was developed to assist Australian peanut growers schedule irrigations. It simulates the timing and depth of future irrigations by combining procedures from the food and agriculture organization (FAO) guidelines for irrigation scheduling (FAO-56) with those of the agricultural production systems simulator (APSIM) modeling framework. Here, we present a description of AQUAMAN and results of a series of activities (i.e., extension activities, case studies, and a survey) that were conducted to assess its level of acceptance among Australian peanut growers, obtain feedback for future improvements, and evaluate its performance. Application of the tool for scheduling irrigations of commercial peanut farms since its release in 2004-2005 has shown good acceptance by local peanuts growers and potential for significantly improving yield. Limited comparison with the farmer practice of matching the pan evaporation demand during rain-free periods in 2006-2007 and 2008-2009 suggested that AQUAMAN enabled irrigation water savings of up to 50% and the realization of enhanced water and irrigation use efficiencies.

Fish mediate high food web connectivity in the lower reaches of a tropical floodplain river

High levels of hydrological connectivity during seasonal flooding provide significant opportunities for movements of fish between rivers and their floodplains, estuaries and the sea, possibly mediating food web subsidies among habitats. To determine the degree of utilisation of food sources from different habitats in a tropical river with a short floodplain inundation duration (similar to 2 months), stable isotope ratios in fishes and their available food were measured from three habitats (inundated floodplain, dry season freshwater, coastal marine) in the lower reaches of the Mitchell River, Queensland (Australia). Floodplain food sources constituted the majority of the diet of large-bodied fishes (barramundi Lates calcarifer, catfish Neoarius graeffei) captured on the floodplain in the wet season and for gonadal tissues of a common herbivorous fish (gizzard shad Nematalosa come), the latter suggesting that critical reproductive phases are fuelled by floodplain production. Floodplain food sources also subsidised barramundi from the recreational fishery in adjacent coastal and estuarine areas, and the broader fish community from a freshwater lagoon. These findings highlight the importance of the floodplain in supporting the production of large fishes in spite of the episodic nature and relatively short duration of inundation compared to large river floodplains of humid tropical regions. They also illustrate the high degree of food web connectivity mediated by mobile fish in this system in the absence of human modification, and point to the potential consequences of water resource development that may reduce or eliminate hydrological connectivity between the river and its floodplain.

Documents regarding number of recipients and amount of cash distributed; Juedische Winterhilfe der Juedische Gemeinde; Berlin Jewish Institutions

"25851 Personen betreute die Juedische Winterhilfe mit Regelleistungen. 2300 Barbeihilfen im Werte von 54000 Mark wurden an Betreute gezahlt"