Määräaikaisen työsopimuksen joustavat perusteet: Työelämän joustojen rajapinnoista määräaikaisen työsopimuksen kohdalla

Tutkielmassa tarkastellaan työsopimuslain mukaista määräaikaista työsopimusta erityisesti sen joustavien perusteiden näkökulmasta. Tavoitteena on ensinnäkin selvittää, onko määräaikaisen työsopimuksen avulla mahdollista toteuttaa määrällisiä joustopyrkimyksiä. Toisaalta samassa yhteydessä tarkastellaan myös määräaikaiselle työsuhteelle asetettuja tavoitteita, tutkitaan sen normiformulaatiota sekä analysoidaan tätä oikeudellista konstruktiota koskevaa oikeustilaa huomioiden samalla myös työoikeuden yleiset periaatteet ja lähtökohdat. Näkökulma suunnataan myös määräaikaisen työsopimuksen soveltamisympäristöön, jota muutostendenssi hallitsee. Lopuksi tutkielmassa tarkastellaan ns. työllistämissopimusta, jonka osalta arvioitavaksi tulevat sen merkitys, vaikutus sekä suhde perustuslakiin ja Euroopan unionin määräaikaista työsuhdetta koskevaan sääntelyyn. Tutkielmassa hyödynnetään oikeusdogmaattisen tutkimusotteen lisäksi instrumentalistista ja oikeusteoreettista ajattelutapaa sekä piirteitä lainsäädäntötutkimuksesta. Käsitys vallitsevasta oikeustilasta luodaan ensisijassa korkeimman oikeuden, työtuomioistuimen sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytäntöä analysoimalla ja tulkitsemalla. Tätä näkökulmaa täydennetään tarkastelemalla työsopimuslain määräaikaista työsuhdetta koskevaa sääntelyä instrumenttina, toisin sanoen tutkitaan määräaikaiselle työsuhteelle asetettuja tavoitteita. Tutkielmassa todetaan, että tavoitteet ohjaavat normiformulaation valintaa sekä edelleen vaikuttavat siihen, miten normia on tarkoitus tulkita. Samalla tiedonintressi ulottuu myös lain elinkaariajatteluun, jossa lakien laadinta ja siitä seuraavat vaikutukset nähdään prosessimaisena kehityskulkuna. Sosiologinen näkökulma tulee esille tavassa suhteuttaa oikeudellisen tarkastelun perusteella muodostunut käsitys määräaikaisesta työsuhteesta sovellutusympäristöönsä sekä tavassa tutkia sen ilmenemismuotoja tässä todellisuudessa. Tutkimuksen perusteella on mahdollista todeta, että kriteerit määräaikaisen työsuhteen hyödyntämiselle määrällisen jouston välineenä on asetettu korkealle. Määräaikaiseen työsuhteeseen sisältyvä joustavuus on ennemminkin joustavuutta normiformulaatiossa kuin joustavuutta soveltamistilanteissa. Tutkielmassa havaitaan, että määräaikaisen työsuhteen sallittavuuden arviointi on kuitenkin siirtymässä yksittäisistä perusteista kohti yleisluontoisempia harkintakriteereitä, jotka saavat sisältönsä erityisesti tilapäisen työvoiman tarpeen edellytyksen reunaehdoista. Tarkastelun perusteella on mahdollista todeta, että työntekijän suojelun periaate on tulkintakäytäntöä ohjaava periaate, eikä esimerkiksi reaalisille tavoiteargumenteille, ymmärrettynä ne varsinkaan työnantajan tarpeina, anneta juuri painoarvoa. Suunnattaessa katse tulevaisuuteen on nykyiseen oikeustilaan kuitenkin odotettavissa muutoksia, mikäli ns. työllistämissopimus astuu voimaan esitetyssä muodossaan. Tällöin edellytyksiä määräaikaisen työsuhteen solmimiselle väljennettäisiin merkittäväksi. Tämä vahventaa samalla käsitystä määräaikaista työsuhdetta koskevan sääntelyn instrumentalistisesta luonteesta. Keskeisinä lähteinä tutkielmassa on hyödynnetty muun muassa Markus Sädevirran väitöskirjaa A Comparative Study of the Regulation Governing the Use of Fixed-Term Contracts in three EU Member States (2013) sekä Jyrki Talan teoksia Lakien vaikutukset: Lakiuudistusten tavoitteet ja niiden toteutuminen lainsäädäntöteoreettisessa tarkastelussa (2001), Lakien laadinta ja vaikutukset (2005) sekä Kirjoituksia sääntelytarkkuudesta (2014). Oikeusteoreettisten päätelmien osalta on nojattu Raimo Siltalan teokseen Oikeustieteen tieteenteoria (2003). Tämän lisäksi määräaikaista työsuhdetta on tarkasteltu keskeisesti Kari-Pekka Tiitisen ja Tarja Krögerin teoksen Työsopimuslaki (2012) sekä Martti Kairisen, Seppo Koskisen, Ahti Laitisen, Jukka Niemelän ja Heikki Uhmavaaran teoksen Työelämän muutossuunnat (2003) kautta.

Merkityksellisen miehen kasvu kansankirkon puolustajaksi

Kirjallisuusarvostelu

Skandinaavinen kolonialismi

Kirjallisuusarvostelu

Families of periodic horseshoe orbits in the restricted three-body problem

We compute families of symmetric periodic horseshoe orbits in the restricted three-body problem. Both the planar and three-dimensional cases are considered and several families are found.We describe how these families are organized as well as the behavior along and among the families of parameters such as the Jacobi constant or the eccentricity. We also determine the stability properties of individual orbits along the families. Interestingly, we find stable horseshoe-shaped orbit up to the quite high inclination of 17◦

Harnessing microbiome and probiotic research in sub-Saharan Africa: recommendations from an African workshop

To augment capacity-building for microbiome and probiotic research in Africa, a workshop was held in Nairobi, Kenya, at which researchers discussed human, animal, insect, and agricultural microbiome and probiotics/prebiotics topics. Five recommendations were made to promote future basic and translational research that benefits Africans.

Novel probiotics and prebiotics : road to the market

Novel probiotics and prebiotics designed to manipulate the gut microbiota for improving health outcomes are in demand as the importance of the gut microbiota in human health is revealed. The regulations governing introduction of novel probiotics and prebiotics vary by geographical region. Novel foods and foods with health claims fall under specific regulations in several countries. The paper reviews the main requirements of the regulations in the EU, USA, Canada and Japan. We propose a number of areas that need to be addressed in any safety assessment of novel probiotics and prebiotics. These include publication of the genomic sequence, antibiotic resistance profiling, selection of appropriate in vivo model, toxicological studies (including toxin production) and definition of target population.

Consensus Report: 2nd European Workshop on Tobacco Use Prevention and Cessation for Oral Health Professionals

Tobacco use has been identified as a major risk factor for oral disorders such as cancer and periodontal disease. Tobacco use cessation (TUC) is associated with the potential for reversal of precancer, enhanced outcomes following periodontal treatment, and better periodontal status compared to patients who continue to smoke. Consequently, helping tobacco users to quit has become a part of both the responsibility of oral health professionals and the general practice of dentistry. TUC should consist of behavioural support, and if accompanied by pharmacotherapy, is more likely to be successful. It is widely accepted that appropriate compensation of TUC counselling would give oral health professionals greater incentives to provide these measures. Therefore, TUC-related compensation should be made accessible to all dental professionals and be in appropriate relation to other therapeutic interventions. International and national associations for oral health professionals are urged to act as advocates to promote population, community and individual initiatives in support of tobacco use prevention and cessation (TUPAC) counselling, including integration in undergraduate and graduate dental curricula. In order to facilitate the adoption of TUPAC strategies by oral health professionals, we propose a level of care model which includes 1) basic care: brief interventions for all patients in the dental practice to identify tobacco users, assess readiness to quit, and request permission to re-address at a subsequent visit, 2) intermediate care: interventions consisting of (brief) motivational interviewing sessions to build on readiness to quit, enlist resources to support change, and to include cessation medications, and 3) advanced care: intensive interventions to develop a detailed quit plan including the use of suitable pharmacotherapy. To ensure that the delivery of effective TUC becomes part of standard care, continuing education courses and updates should be implemented and offered to all oral health professionals on a regular basis.

Status and Causal Pathway Assessments Supporting River Basin Management

The European Water Framework Directive (WFD) requires a status assessment of all water bodies. If that status is deteriorated, the WFD urges the identification of its potential causes in order to be able to suggest appropriate management measures. The instrument of investigative monitoring allows for such identification, provided that appropriate tools are available to link the observed effects to causative stressors, while unravelling confounding factors. In this chapter, the state of the art of status and causal pathway assessment is described for the major stressors responsible for the deterioration of European water bodies, i.e. toxicity, acidification, salinisation, eutrophication and oxygen depletion, parasites and pathogens, invasive alien species, hydromorphological degradation, changing water levels as well as sediments and suspended matter. For each stressor, an extensive description of the potential effects on the ecological status is given. Secondly, stressor-specific abiotic and biotic indicators are described that allow for a first indication of probable causes, based on the assessment of available monitoring data. Subsequently, more advanced tools for site-specific confirmation of stressors at hand are discussed. Finally, the local status assessments are put into the perspective of the risk for downstream stretches in order to be able to prioritise stressors and to be able to select appropriate measures for mitigation of the risks resulting from these stressors.