Yxikertaiset kysymyxet catechismuxen tutkistelemuxeen tarpeelliset, jaloimmista catechismuxen selittäistä uloswedetyt, ja mahdollisimmasa lyhykäisydes nuorille ja yxikertaisille ylösrakennuxexi käsitetyt

Arkit: 1 arkintunnukseton lehti, A-C12 D4.

Muutamat yxikertaiset christillisyden kysymyxet, rippilapsille hywäxi Esbon seuracunnasa, cocoonpannut Christityldä

Arkit: )(6.

Autuuden oppi, lyhykäisesti edespandu, Lutheruxen Catechismuxen yxinkertaisexi selityxexi

Arkit: A-C12 D3.

Perevod' nekotoryh' molitv' i Sokraštšennago katihizisa na olonetskoj jazyk'

Teksti sekä venäjäksi että aunuksen kielellä.

Hywiä tapoja opettawaiset jutut yhteiselle kansalle ja lapsille. J. P. A. [sic] Snellildä, jotka ruotzin kielestä on suomexi käändänyt Henric Chytraeus

Arkit: (:)3, A-I8 K1.

Rooibosteetä ja biltongia – botswanalaiset elementit Alexander McCall Smithin teoksen The No 1 Ladies' Detective Agency suomennoksessa

Tutkimuksessa käsitellään kulttuurisidonnaisten elementtien eli reaalioiden kääntämistä Alexander McCall Smithin teoksen The No 1 Ladies’ Detective Agency suomennoksessa. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää reaalioiden kääntämisessä käytettyjä käännösstrategioita Ritva Leppihalmeen käännösstrategiajaottelun mukaisesti. Tutkimusaineistona ovat Alexander McCall Smithin teos The No 1 Ladies’ Detective Agency (1998) sekä sen Jaakko Kankaanpään tekemä suomennos Naisten etsivätoimisto no 1 (2003). Tutkimuksessa tarkastellaan reaalian käsitettä, tutkimusaineistona olevan kirjan sisältöä, Alexander McCall Smithin tuotantoa, kirjasarjan kääntäjiä sekä suomennoksessa käytettyjä käännösstrategioita. Tutkimuksen analyysiosassa tarkastellaan aineistoa Sider Florinin ja Sergei Vlahovin reaalijaottelun mukaan sekä käännösstrategioita Ritva Leppihalmeen mukaan. Florinin ja Vlahovin reaalijaottelussa reaaliat on jaettu maantieteellisin reaalioihin, etnografisiin reaalioihin ja yhteiskunnallisiin reaalioihin. Käännösstrategiat Leppihalmeen jaottelussa ovat suora siirto, käännöslaina, kulttuurinen adaptaatio, yläkäsitteen käyttö, eksplisiittistäminen eli selventäminen, lisäys ja poisjättö. Tulokset osoittavat, että teoksessa oli reaalioiden kääntämisessä käytetty eniten suoraa siirtoa, jolloin reaaliat oli tuotu käännökseen sellaisenaan. Tämä strategia säilyttää käännöksessä paikallisvärin, mutta saattaa myös vieraannuttaa lukijaa. Käännösstrategioista myös käännöslainaa ja selventämistä oli käytetty. Lisäksi käännöksessä oli käytetty termivastineita.

Taktiset periaatteet kenttäjohtajan päivittäistoiminnassa

Maanpuolustuskorkeakoulu kouluttaa upseereita niin Puolustusvoimien kuin Rajavartiolai-toksenkin tehtäviin, vaikka Rajavartiolaitoksen tehtäväkenttään kuuluu sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi viranomaistehtäviä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millä tavalla nuori upseeri pystyy hyödyntämään koulussa opittuja sotilaallisia tietoja ja taitoja viranomaistoimintaan liittyvissä tehtävissä. Tutkimuskohteeksi oli valittu kenttäjohtaminen ja siihen liittyvä päivittäistoiminta. Kenttäjohtajan tehtävä on yksi mahdollinen työtehtävä nuoren upseerin urassa. Kenttäjohtamista on tutkittu vähän, etenkin taktisesta näkökulmasta. Tutkielman tutkimusongelmana oli sodankäynnin yleisten taktisten periaatteiden soveltaminen kenttäjohtajan tehtävissä. Tutkimusongelmaa lähestyttiin yhdellä pääkysymyksellä ja kahdella alakysymyksellä. Tutkielman pääkysymys oli: Miten yleiset taktiset periaatteet ilmenevät kenttäjohtajan päivittäistoiminnassa? Alatutkimuskysymykset olivat: 1. Millä tavoin yleisiä taktisia periaatteita voidaan soveltaa kenttäjohtamiseen? 2. Mitkä tehtävät kuuluvat kenttäjohtajan päivittäistoimintaan? Yleisten taktisten periaatteiden osalta tutkielma rajattiin kuuteen taktiseen periaatteeseen: aktiivisuuteen, olosuhteiden hyväksikäyttöön, yksinkertaisuuteen, päämäärän ja tehtävän selkeyteen, yllätysperiaatteeseen ja voimien vaikutuksen keskittämiseen. Johtuen kenttäjohtajan tehtävien laajuudesta aihetta rajattiin niin, että se koski kenttäjohtajien päivittäistoimintaa. Alueellisesti tutkielma kohdistettiin Kaakkois-Suomen rajavartiostoon. Alueellinen rajaus johtuu lähinnä tutkielman laajuudesta. Lisäksi Kaakkois-Suomen rajavartiosto on suurista rajanylittäjien määristä johtuen yksi Rajavartiolaitoksen painopistealueista. Analyysimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Aineistonkeruumenetelminä olivat kirjallisuusanalyysi ja haastattelut. Kirjallisuusaineistosta muodostettiin taktinen teoriapohja. Kirjallisuusaineistona käytettiin niin tunnettujen Taktiikan laitoksen tutkijoiden kirjoituksia kuin myös yhtä aihetta koskevaa Pro Gradu -tutkielmaa. Haastattelut olivat tutkielman tärkein lähde kenttäjohtajan tehtäväkenttäkuvauksen muodos-tamisessa. Tukevana materiaalina käytettiin Rajavartiolaitoksen asiakirjoja, kuten työjärjes-tyksiä ja pysyväisasiakirjoja. Haastateltavina olivat Kaakkois-Suomen rajavartioston johto-keskuksessa työskentelevät johtokeskusupseerit. Haastateltavien valinta perustui heidän työkokemukseen johtokeskusupseerin tehtävissä. Haastattelujen jälkeen vastaukset litteroitiin ja teemoitettiin. Samankaltaisista vastauksista muodostuivat haastattelujen tulokset. Vertailemalla haastattelujen tuloksia sodankäynnin periaatteiden teoriaan ratkaistiin tutkimusongelma. Tutkielmassa havaittiin, että yksinkertaisuus, päämäärän ja tehtävän selkeys, sekä voimien vaikutuksen keskittäminen ovat kenttäjohtajan tehtävässä eniten ilmeneviä taktisia periaatteita. Muut periaatteet, kuten aktiivisuus, olosuhteiden hyväksikäyttö ja yllätys, ilmenevät harvemmin tai vain tiettyinä piirteinä, joten niiden rooli ei ole kovin suuri.

Kosmopoliittisuus, monikulttuurisuus, kansainvälisyys. Kulttuurihistoriallisia näkökulmia

Vieraat kulttuurit ovat herättäneet sekä uteliaisuutta että pelkoa. Tämän kirjan artikkelit käsittelevät eurooppalaisten tapoja kohdata muita kulttuureja sekä Euroopan sisällä että sen rajojen ulkopuolella. Ajallisesti teksteissä liikutaan 1600-luvulta 2000-luvulle. Tuona aikana kosmopoliittisuus, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ovat ehtineet saada uusia sisältöjä ja tulkintoja. Siten tässä kokoelmassa ei luoda kattavaa kokonaiskuvaa niiden historiasta vaan teoksen avainkäsitteitä tarkastellaan monipuolisesti ja yllättävistä näkökulmista.

Harry Potter -kirjojen henkilönnimien käännösstrategiat

Tämä tutkielma käsittelee henkilönnimien käännösstrategioita neljän ensimmäisen Harry Potter -kirjan suomennoksissa ja ranskannoksissa. Tutkimuksessa verrataan kvantitatiivisesti suomentajan ja ranskantajan käyttämiä käännösstrategioita ja pyritään löytämään lainalaisuuksia. Alkuhypoteeseina ovat, että suomentaja olisi käyttänyt useimmiten strategianaan käännöstä, ja että ranskantaja olisi useimmiten päätynyt suoraan lainaan. Lisäksi tutkitaan, onko henkilöhahmon tyypillä, esimerkiksi, onko kyseessä eläin, taulu vai aave, ollut vaikutusta käytettyyn käännösstrategiaan. Strategioiden luokitteluun käytettiin Minna Saarelman (2008) kirjallisuuden erisnimien käännösstrategioiden luokittelua. Hahmotyyppien luokittelu muodostettiin aineistona toimivien kirjojen aikaisemman tuntemuksen perusteella. Keskeisimmät tulokset ovat, että suomentaja ja ranskantaja ovat käyttäneet yhtälailla pääasiallisena käännösstrategianaan nimen suoraa lainaa. Itse asiassa lainojen osuus kummissakin käännöksissä oli varsin huomattava. Yllättävä tulos oli, että suomennoksissa käännösten osuus oli varsin pieni verrattuna lainojen määrään. Hahmotyypillä ei havaittu olevan suoranaista vaikutusta valittuun käännösstrategiaan. Katseena tulevaisuuteen mahdollisiksi jatkotutkimuksen aiheiksi suositellaan kvantitatiivista tutkimusta kunkin erisnimen esiintymismääristä. Tällaisella tutkimuksella voitaisiin tutkia, miksi esimerkiksi suomennoksia lukiessa syntyy vaikutelma, että valtaosa henkilönnimistä on käännetty eikä suinkaan lainattu.

Hywiä tapoja opettawaiset jutut yhteiselle kansalle ja lapsille. J. P. A. [sic] Snellildä, jotka ruotzin kielestä on suomexi käändänyt Henric Chytraeus

Arkit: (:)3, A-I8 K1.

Perevod nekotoryh molitv i Sokraštšennago katihizisa na olonetskoj jazyk

Teksti sekä venäjäksi että aunuksen kielellä.

Aapis kirji

Imprimatur: Kuopio domkapitel 16.11.1859 Oscar Molander.

Ennen tätä öfwerstin greifwin Eric Brahen instructioni eli neuwo hänen nuorelle pojallensa greifwille Pehr Brahelle. Ruotzin kielellä präntätystä ja censureratusta kirjoituxesta sanasta sanahan suomexi käätty

S. [8]: Stockholmisa sinä 16. p. heinäcuusa 1756. Eric Brahe.

Yxikertaiset kysymyxet catechismuxen tutkistelemuxeen tarpeelliset, jaloimmista catechismuxen selittäistä uloswedetyt, ja mahdollisimmasa lyhykäisydes nuorille ja yxikertaisille ylösrakennuxexi käsitetyt

Arkit: 1 arkintunnukseton lehti, A-C12 D4.

Muutamat yxikertaiset christillisyden kysymyxet, rippilapsille hywäxi Esbon seuracunnasa, cocoonpannut Christityldä

Arkit: )(6.