Kirjallisuushistorian varjoista valoon

Kirjallisuusarvostelu

Yhteiskunnallisia ja kansainvälisiä perspektiivejä opettajuuteen

Kirjallisuusarvostelu

Määräaikaisen työsopimuksen joustavat perusteet: Työelämän joustojen rajapinnoista määräaikaisen työsopimuksen kohdalla

Tutkielmassa tarkastellaan työsopimuslain mukaista määräaikaista työsopimusta erityisesti sen joustavien perusteiden näkökulmasta. Tavoitteena on ensinnäkin selvittää, onko määräaikaisen työsopimuksen avulla mahdollista toteuttaa määrällisiä joustopyrkimyksiä. Toisaalta samassa yhteydessä tarkastellaan myös määräaikaiselle työsuhteelle asetettuja tavoitteita, tutkitaan sen normiformulaatiota sekä analysoidaan tätä oikeudellista konstruktiota koskevaa oikeustilaa huomioiden samalla myös työoikeuden yleiset periaatteet ja lähtökohdat. Näkökulma suunnataan myös määräaikaisen työsopimuksen soveltamisympäristöön, jota muutostendenssi hallitsee. Lopuksi tutkielmassa tarkastellaan ns. työllistämissopimusta, jonka osalta arvioitavaksi tulevat sen merkitys, vaikutus sekä suhde perustuslakiin ja Euroopan unionin määräaikaista työsuhdetta koskevaan sääntelyyn. Tutkielmassa hyödynnetään oikeusdogmaattisen tutkimusotteen lisäksi instrumentalistista ja oikeusteoreettista ajattelutapaa sekä piirteitä lainsäädäntötutkimuksesta. Käsitys vallitsevasta oikeustilasta luodaan ensisijassa korkeimman oikeuden, työtuomioistuimen sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytäntöä analysoimalla ja tulkitsemalla. Tätä näkökulmaa täydennetään tarkastelemalla työsopimuslain määräaikaista työsuhdetta koskevaa sääntelyä instrumenttina, toisin sanoen tutkitaan määräaikaiselle työsuhteelle asetettuja tavoitteita. Tutkielmassa todetaan, että tavoitteet ohjaavat normiformulaation valintaa sekä edelleen vaikuttavat siihen, miten normia on tarkoitus tulkita. Samalla tiedonintressi ulottuu myös lain elinkaariajatteluun, jossa lakien laadinta ja siitä seuraavat vaikutukset nähdään prosessimaisena kehityskulkuna. Sosiologinen näkökulma tulee esille tavassa suhteuttaa oikeudellisen tarkastelun perusteella muodostunut käsitys määräaikaisesta työsuhteesta sovellutusympäristöönsä sekä tavassa tutkia sen ilmenemismuotoja tässä todellisuudessa. Tutkimuksen perusteella on mahdollista todeta, että kriteerit määräaikaisen työsuhteen hyödyntämiselle määrällisen jouston välineenä on asetettu korkealle. Määräaikaiseen työsuhteeseen sisältyvä joustavuus on ennemminkin joustavuutta normiformulaatiossa kuin joustavuutta soveltamistilanteissa. Tutkielmassa havaitaan, että määräaikaisen työsuhteen sallittavuuden arviointi on kuitenkin siirtymässä yksittäisistä perusteista kohti yleisluontoisempia harkintakriteereitä, jotka saavat sisältönsä erityisesti tilapäisen työvoiman tarpeen edellytyksen reunaehdoista. Tarkastelun perusteella on mahdollista todeta, että työntekijän suojelun periaate on tulkintakäytäntöä ohjaava periaate, eikä esimerkiksi reaalisille tavoiteargumenteille, ymmärrettynä ne varsinkaan työnantajan tarpeina, anneta juuri painoarvoa. Suunnattaessa katse tulevaisuuteen on nykyiseen oikeustilaan kuitenkin odotettavissa muutoksia, mikäli ns. työllistämissopimus astuu voimaan esitetyssä muodossaan. Tällöin edellytyksiä määräaikaisen työsuhteen solmimiselle väljennettäisiin merkittäväksi. Tämä vahventaa samalla käsitystä määräaikaista työsuhdetta koskevan sääntelyn instrumentalistisesta luonteesta. Keskeisinä lähteinä tutkielmassa on hyödynnetty muun muassa Markus Sädevirran väitöskirjaa A Comparative Study of the Regulation Governing the Use of Fixed-Term Contracts in three EU Member States (2013) sekä Jyrki Talan teoksia Lakien vaikutukset: Lakiuudistusten tavoitteet ja niiden toteutuminen lainsäädäntöteoreettisessa tarkastelussa (2001), Lakien laadinta ja vaikutukset (2005) sekä Kirjoituksia sääntelytarkkuudesta (2014). Oikeusteoreettisten päätelmien osalta on nojattu Raimo Siltalan teokseen Oikeustieteen tieteenteoria (2003). Tämän lisäksi määräaikaista työsuhdetta on tarkasteltu keskeisesti Kari-Pekka Tiitisen ja Tarja Krögerin teoksen Työsopimuslaki (2012) sekä Martti Kairisen, Seppo Koskisen, Ahti Laitisen, Jukka Niemelän ja Heikki Uhmavaaran teoksen Työelämän muutossuunnat (2003) kautta.

Suomalaisen aatelin kokonaisanalyysi

Kirjallisuusarvostelu

[Kirja-arvostelu]

Kirjallisuusarvostelu

Loistehon kompensoinnin ja yliaaltosuodattimien nykytila sekä kehityskohteet Kemira Chemicals Oy:n Joutsenon tehtaalla

Tutkimuksessa käsitelty kemikaalitehdas on 110 kV:n kantaverkkoon liittyvä tehointensiivinen teollisuuslaitos. Prosessien käyttöön mukautetut sähkönjakeluverkon yliaaltosuodattimet ja niiden käyttökytkennät ovat tärkeässä asemassa loistehon tuoton hallitsemiseksi liittymän loistehoikkunaan ja riittävän yliaaltosuodatuksen järjestämiseksi häviöt minimoiden. Kohteena olleen kemikaalitehtaan sähkönjakeluverkon kompensointia ja yliaaltosuodatusta on viimeksi tutkittu vuonna 2003. Tämän jälkeen verkostokomponentit ovat ikääntyneet, prosessien käyttö sekä pienjänniteverkko ovat muuttuneet ja tehdasta käyttävät osittain eri henkilöt. Nykytilaselvitykselle ja verkon kehityskohteiden analysoinnille on tullut tarve edellisen selvityksen jatkoksi. Tutkimus painottuu vahvasti kenttämittauksiin, joiden perusteella sekä kirjallisuutta ja tehtaan järjestelmiä hyödyntäen määritetään loistehotasot verkon keskeisimmissä kohteissa pien-, keski- ja suurjännitetasoilla. Tutkimuksessa esitetään lipeätehtaan suotimien uudelleenjärjestely 4. yliaallon vähentämiseksi ja yksikkökoon pienentämiseksi. Kantaverkon liittymäpisteen tilanne oli hyväksyttävä. Tutkimus esittää pienjännitekompensointia KF-4-100 keskukseen varayhteyden kapasiteettia lisäten. Tutkimus tuotti yleistietoutta verkon käytöstä ja selvitti parhaat käyttökytkennät loistehoikkunan hallitsemiseksi ilman loistehokustannuksia.

Teen erosiiviset vaikutukset

Teen juonti on yleistymässä oleva tapa. Juonti voi olla useita kertoja päivässä toistuvaa taikka pitkäkestoista, luonteeltaan jatkuvaa. Teen erosiivisia vaikutuksia on tutkittu vähän, lähinnä yrttiteen erosiivisuudesta löytyy tutkimustuloksia. Muiden teelaatujen erosiivisuudesta ei tiedetä paljoakaan. Tässä tutkielmassa perehdyttiin eroosioon kirjallisuuden avulla sekä tutkittiin erilaisten teelaatujen erosiivista vaikutusta kokeellisesti. Tutkimuksessa käytettiin 15 erilaista teelaatua ja pyrittiin selvittämään niiden erosiivista vaikutusta hampaisiin. Näytteinä oli mukana maustamatonta ja maustettua mustaa- ja vihreää teetä, valkoista teetä sekä yrttiteetä, joka ei sisällä varsinaisen teekasvin lehtiä lainkaan. Näytteistä mitattiin pH, fluoridipitoisuus sekä kyky liuottaa kalsiumia hydroksiapatiitista yhden ja kahden tunnin aikapisteissä. Saatuj a tuloksia tilastollisesti vertailemalla tehtiin päätelmiä erilaisten teelaatujen hampaistovaikutuksista. Lisäksi tutkittiin valittujen näytteiden osalta pH:n muuttumista ajanfunktiona. Tutkimuksemme perusteella teen sisältämä fluori vähentää hydroksiapatiitista vapautuvan kalsiumin määrää eli fluoripitoiset teet saattavat vähentää eroosioriskiä. Yllättäen suuressa osassa näytteitä fluoridipitoisuudet olivat huomattavan korkeita. Onkin mahdollista, että runsas päivittäinen teen nauttiminen altistaa kehittyvät hampaat fluoroosille. Aihetta on aiemmin tutkittu pääosin maissa, joissa jo pikkulapset juovat runsaasti teetä. Potilaalta onkin hyvä kysellä muiden juomien käytön lisäksi myös teen juonnista. Varsinkin lasten runsaaseen teenjuontiin on syytä puuttua fluoroosin estämiseksi. Lisäksi tulosten perusteella voidaan todeta, että tutkimuksessa käytetty yrttitee näyttäisi olevan erosiivista. Runsasta yrttiteen käyttöä voidaan siis pitää eroosioriskiä kasvattavana tekijänä. Jokaisen suun terveyden ammattilaisten tulisi osata ehkäistä eroosiota, jonka esiintyvyys on viime vuosina lisääntynyt. Potilaita tulisi osata valistaa myös fluoroosista.

Veroprosessi ja oikeudenkäyntikulujen korvaaminen hallintotuomioistuimessa

Tutkielmassa tarkastellaan perinteisin lainopin menetelmin oikeudenkäyntikulujen korvaamista verotusmenettelyn jälkeisessä oikeudenkäynnissä (veroriita) silloin, kun vastakkain ovat verovelvollinen yhteisö (yksityinen asianosainen) ja veroviranomainen (julkinen asianosainen). Työ toimii ensisijaisesti kulukorvausta koskevaan lainsäädäntöön kohdistuvana kriittisenä puheenvuorona, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota sääntelyn käytännön ongelmakohtiin ja herättää keskustelua sen kehitystarpeista. Kulukorvauksen kannalta merkityksellisiä kysymyksiä ovat veroprosessin osapuoliasetelma, asiassa annettu ratkaisu, tuomioistuimen suorittama kohtuusharkinta, viranomaisen virheellinen menettely sekä oikeudellinen epäselvyys. Vaikka siviiliprosessuaalisen käsitteistön ja tulkinnan vaikutus hallintoprosessin menettelyperiaatteisiin on edelleen huomattava, hallintoprosessin erityispiirteet, kuten julkisen intressin huomioiminen, riidan indispositiivinen luonne sekä oikeussuhteen lakisidonnaisuus, ovat pakottaneet lainsäätäjän erottamaan hallintoprosessin menettelysäännökset tavanomaisesta riita-asian menettelystä. Oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hallintoprosessissa säädetäänkin erikseen hallintolainkäyttölain (26.7.1996/586) 13 luvussa, jonka korvausvelvollisuuden määräytymistä ja perustetta koskeva sääntely eroaa olennaisesti oikeudenkäymiskaaren (1.1.1734/4) lähtökohdista. Hallintolainkäyttölaissa täyden kulukorvauksen pääsääntöön säädettyjen poikkeusperusteiden sisältö ei ole selkeä, vaan niiden soveltaminen perustuu tuomioistuimen suorittamaan kokonaisvaltaiseen kohtuusharkintaan, minkä vuoksi on erityisen mielenkiintoista pohtia muun muassa sitä, milloin yksityisen asianosaisen oikeudenkäyntikulujen korvaaminen olisi kohtuullista hallintolainkäyttölain edellyttämällä tavalla. Kohtuusharkintaa tarkasteltaessa esiin nousevat myös laajempaan lainsäädännölliseen kehykseen kohdistuvat kysymykset yksityisen asianosaisen menettelyllisestä oikeusturvasta sekä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin käsitteestä hallintoprosessin aikana. Tutkielmassa kulukorvausteeman tarkastelu rakentuu erityisesti näiden huomioiden varaan. Työn lähdemateriaalina painottuvat erilaiset lainvalmisteluaineistot sekä oikeuskäytäntö, jolla on tavanomaista korostuneempi merkitys aihealueen kontekstissa. Oikeuskirjallisuudessa esitettyjen kannanottojen merkitystä ei voida kuitenkaan vähätellä, ja esitettyjen tulkintakannanottojen perustelemiseksi tutkielmassa on viitattu sekä ulkomaiseen että kotimaiseen kirjallisuusaineistoon.

Fujaba Days 2011

Fujaba is an Open Source UML CASE tool project started at the software engineering group of Paderborn University in 1997. In 2002 Fujaba has been redesigned and became the Fujaba Tool Suite with a plug-in architecture allowing developers to add functionality easily while retaining full control over their contributions. Multiple Application Domains Fujaba followed the model-driven development philosophy right from its beginning in 1997. At the early days, Fujaba had a special focus on code generation from UML diagrams resulting in a visual programming language with a special emphasis on object structure manipulating rules. Today, at least six rather independent tool versions are under development in Paderborn, Kassel, and Darmstadt for supporting (1) reengineering, (2) embedded real-time systems, (3) education, (4) specification of distributed control systems, (5) integration with the ECLIPSE platform, and (6) MOF-based integration of system (re-) engineering tools. International Community According to our knowledge, quite a number of research groups have also chosen Fujaba as a platform for UML and MDA related research activities. In addition, quite a number of Fujaba users send requests for more functionality and extensions. Therefore, the 8th International Fujaba Days aimed at bringing together Fujaba develop- ers and Fujaba users from all over the world to present their ideas and projects and to discuss them with each other and with the Fujaba core development team.

Seguimiento de áreas cruentas cubiertas con queratinocitos autólogos cultivados en suero autólogo: Estudio multicéntrico en Bogotá

En 2009 se presento la estandarización de cultivos de queratinocitos autólogos cultivados en suero autólogo. En este estudio los autores describen la efectividad de estos parches de regeneración de piel, para la cobertura de áreas cruentas con indicación de injerto de piel parcial. El porcentaje de epitelización del área cruenta fue el punto principal. Métodos: 47 pacientes fueron incluidos consecutivamente, equivalentes a 78 áreas cruentas. Las áreas fueron estratificadas según la profundidad: grupo 1:IIA (n=8) grupo 2: IIB (n=39); grupo 3,III (n=24) y grupo 4, etiología diferente: Otras (n=7). Todas las áreas fueron tratadas con injertos de queratinocitos autólogos cultivados en suero autólogo y se realizo registro fotográfico y del porcentaje de epitelización al día 5, 7, 15 y 30. Resultados: La efectividad de los injertos de queratinocitos autólogos es de 53.16% ± 46.46%. El porcentaje de epitelización es mayor para el grupo 1 (100%) y grupo 2 (62.79%) que para el grupo 3 (27.57%) y el grupo 4 (33.86%). Se encontró relación entre la interacción de las medianas del porcentaje de epitelización entre área corporal y grado de quemadura (p<0.001 KW) siendo mayor para el grupo 1 en todas las áreas, grupo 2 en cara, grupo 3 en tronco y grupo 4 en cara; y el menor porcentaje de epitelización en el grupo 3 y grupo 4 de las áreas ubicadas tronco. Conclusión: Los injertos de queratinocitos autólogos cultivados en suero autólogo son un método de cobertura eficaz para áreas cruentas producidas por quemaduras IIA y IIB independientemente del tamaño y la localización , y para las áreas cruentas pequeñas (<9cm2) de etiología diferente o grado III de profundidad. Palabras Clave: Cultivo queratinocitos, cobertura áreas cruentas, efectividad.

Dinámica del debate sobre el lobby israelí y su influencia en la toma de decisiones en política exterior estadounidense respecto de Israel. 2002-2012

El interés de este estado del arte es establecer la dinámica que ha tenido el debate en torno al lobby israelí y su influencia en las decisiones en política exterior. Ante esto lo que se pretende es determinar cual es la tendencia que se sigue y específicamente cual es el estado del debate hoy en día. Por esto se pretende probar que el lobby israelí como fuerza de influencia, no es la única que busca fijar políticas en los EEUU en materia de política exterior ya que existen otros grupos que así mismo le hacen contrapeso. Para esto se recurrirá a fuentes de diferente tipo, en donde se recolecten los principales exponentes sobre el tema y así analizarlos a mayor profundidad.

Percepción de calidad de vida relacionada con la salud en pacientes con síndrome de apnea e hipoapnea obstructiva del sueño

El objetivo de esta investigación es describir la calidad de vida y la calidad del sueño en los pacientes con diagnóstico de Síndrome de Apnea Hipoapnea del sueño, mediante el uso de un grupo de cuestionarios para obtener datos demográficos, la evaluación del grado de somnolencia diurna percibida, la percepción de la calidad del sueño y la percepción de la calidad de vida relacionada con la salud con encuestas en sus respectivas versiones validadas para Colombia.