Pienistä puroista ne isotkin joet kasvaa. Valmentavan lisäopetuksen vaikutuksia oppijan oppimismotivaatioon.

Tällä tutkielmalla on pyritty selvittämään miten yksityisten palveluntarjoajien tarjoama valmentava lisäopetus vaikuttaa oppijoiden oppimismotivaatioon ja oppimiseen. Lisäksi tutkielmalla selvitettiin valmentavan lisäopetuksen ja kouluopetuksen eroja sekä niiden merkitsevyyttä oppijan kokemalle oppimisen mielekkyydelle ja aktiivisuudelle oppimistilanteissa. Tuloksia heijastettiin myös kouluissa oppimisen ja oppimismotivaation kontekstissa esiintyviin ongelmiin. Viitekehyksenä tutkielmassa toimivat valmentavan lisäopetuksen aihepiirissä tehdyt aikaisemmat kansainväliset tutkimukset, suomalaisen koulutuksen nykytilannetta valottavat tutkimukset sekä erilaiset oppimismotivaatiota käsittelevät teoriat. Näiden elementtien avulla on pyritty luomaan kattava kokonaiskuva lisäopetuksen toiminnasta ja mahdollisuuksista sekä oppimismotivaatiosta. Tutkimuksen kohdejoukko koostuu valmentavaa lisäopetuspalvelua tuottavan yrityksen aktiivista ja passiivisista oppija-asiakkaista sekä yhteistyöyrityksen tuottamista asiakastyytyväisyyskyselyiden aineistoista vuosilta 2011–2014. Lisäopetusoppijoita tutkielmaan osallistui 49 täyttämällä laadullisen kyselyn, joka analysoitiin teemoittelemalla. Asiakastyytyväisyyskyselyihin oli osallistunut yhteensä 304 vastaajaa, joiden vastauksen käsiteltiin myös teemoittelemalla. Tärkeimmät oppimiseen ja oppimismotivaatioon vaikuttavat tekijät valmentavan lisäopetuksen kontekstissa ovat osaava opettaja, opetuksen joustavat järjestämismahdollisuudet sekä opetuksen yksilöllisyys. Myös oppijan tunteilla, vaikutusmahdollisuuksilla, saadulla palautteella ja tavoitteilla oli vaikutusta motivaatioon. Tulosten perusteella valmentava lisäopetus takasi oppimisympäristön, joka antoi mahdollisuuden oppijan aktiivisuuteen ja mielekkyyden kokemiseen.

Käsikirja maaseurakuntiemme pyhäkouluille

Tekijän esipuhe.

Pyhäkoulun käsikirja

Sivulla 4: Käsikirjan on alunperin kirjoittanut Eero Hyvärinen nimellä Käsikirja maaseurakuntiemme pyhäkouluille, 1889 (1.-5. p.). Sen 6. painoksen on uudelleen toimittanut Arvid Wallenius, laulunopetus-luvun on kirjoittanut Huugo Nyberg ja harjoituskokous-luvun A. Taube.

Varusmiesten johtajakoulutusohjelman kirjallinen oppimateriaali normatiivisen etiikan näkökulmasta

Varusmiesten johtajakoulutukseen valituille jaettavat Johtajakansio ja Johtajan käsikirja ovat johtajakoulutusohjelman ainoat viralliset kirjalliset lähteet. Ne muodostavat kirjallisen oppimateriaaliaineiston, mikä jaetaan oppimisen tueksi jokaiselle johtajaksi koulutettavalle varusmiehelle. Johtajakoulutusohjelma opetussisältöineen ja palautejärjestelmineen sekä Johtajakansio ja Johtajan käsikirja nojaavat tukevasti syväjohtamisen malliin. Tutkimuksen on tarkoitus selvittää, minkälaisia johtajia varusmiehistä pyritään kasvattamaan normatiivisen etiikan näkökulmasta. Varusmiehille jaettavassa kirjallisessa oppimateriaalissa jaetaan ohjeita johtajiksi koulutettavien eettisen päätöksenteon tueksi. Tutkimuksessa pyritäänkin vastaamaan siihen, minkä normatiivisen etiikan suuntauksen alle oppimateriaali parhaiten asettuu. Tutkimuskysymys on: Minkä normatiivisen etiikan suuntauksen mukaiseen johtamiskäyttäytymiseen varusmiesten johtajakoulutusohjelma kannustaa? Aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä toteutetun tutkimuksen tulosten pohjalta tehdään johtopäätöksiä varusmiehiä varten rakennetun johtajakoulutusohjelman taustalla vaikuttaneista johtamisen etiikan käsityksistä. Tutkimustulosten perusteella johtajakoulutusohjelman kirjallisessa oppimateriaalissa velvollisuus- ja seurauseettiset suuntaukset ovat toissijaisia hyveeettiseen suuntaukseen verrattuna. Syväjohtamisen hyveet luottamus, arvostus, innostus ja oppiminen ovat keskeisiä käsitteitä johtajuudessa ja johtajaksi kasvamisessa. Oppimateriaalissa esitetään syvällisempiä ajatuksia siitä, millainen johtajakoulutettavan tulisi pyrkiä olemaan, kuin siitä miten hänen pitäisi tietyissä tilanteissa toimia tai millaisia arvoja hänen tulisi vaalia. Johtopäätöksissä todetaan, että johtajakoulutusohjelmaa suunniteltaessa ja kehitettäessä on ajateltu, että seuraus- ja velvollisuusetiikka eivät yksinään ole riittäviä sotilasjohtajan oikeanlaiselle eettiselle päätöksenteolle. Ne pyrkivät määrittämään, kuinka ihmisen pitäisi toimia erilaisissa tilanteissa. Sotilaat kuitenkin kohtaavat yllättäviä ja ainutkertaisia tilanteita, joiden ratkaisemiseksi tärkeintä ei ole pyrkimys tiettyjen periaatteiden orjalliseen noudattamiseen. Tärkeintä on elämänkokemuksesta kumpuava ja käytännöllisyyteen nojaava järjenkäyttö. Vähäpätöistenkin, mutta eettisesti kestävien päätösten tekemisestä on informaatioteknologian kehittymisen myötä tullut menestyksekkään sodankäynnin kannalta entistä merkittävämpää. Tästä näkökulmasta varusmiesten johtajakoulutuksen eettisellä ulottuvuudella on järkevä päämäärä. Lisäksi todetaan, että sotilaskulttuurissa muiden sotilaiden ominaisuuksien arvioiminen, arvostelu ja ihailu on jokapäiväinen ja keskeinen ilmiö. Sotilaat ovat aina ihailleet omiaan, ja ihailun perinne pitää jatkossakin sotilaat sotilaiden arvostuksen kohteena. Syväjohtaja hyveellisenä ja klassisen sankarillisena hahmona on luonteva ihailun kohde.

Yritysvastuuraporttien varmennusraporttien kehitys 2002 - 2013

Tämän pro gradu – tutkielman tavoitteena oli ymmärtää ja kuvata, kuinka yritysvastuura-porttien varmennusraportit ovat muuttuneet tarkasteluajanjaksolla vuosina 2002 – 2013 sekä kuinka varmennuksen antaja voi vaikuttaa annettaviin varmennusraportteihin. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että pienilläkin eroilla varmennusraporteissa voi olla suuri vaikutus niiden tulkintaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, millaista vaihtelua raporteissa on ollut eri ajanjaksojen ja varmentajien välillä, ja millainen vaikutus tällä on raportin lukijan kannalta. Tutkimus on toteutettu laadullisen menetelmin, ja tutkimusmenetelmänä on käytetty kvantitatiivista sisällönerittelyä ja laadullista sisältöanalyysiä. Empiirisen aineiston muodostivat 16 yrityksen yritysvastuuraporteille tilintarkastajan antamat varmennusraportit, joita tarkasteluajanjaksolla oli yhteensä 67 kappaletta. Varmennusraportit kerättiin yritysten internetsivuilta.   Tutkimuksen perusteella varmennusraportit ovat monin tavoin standardisoituneet tarkasteluajanjaksolla. Merkittävä vaikutus varmennusraportteihin on ollut ISAE3000-standardien voimaantulolla, koska ne määrittävät melko tarkasti, kuinka varmennus tulee suorittaa sekä millainen varmennusraportti suoritetun työn perusteella tulee antaa. Jotkut raportit osat ovat sisällöltään samanlaisia varmentajasta riippumatta, mutta toiset osat vaihtelivat paljon varmentajasta riippuen. Eroja oli niin raportissa käytetyissä sananmuodoissa kuin itse sanoman sisällössäkin. Jossain kohdin, kuten varmennusraporttien johtopäätöksissä, oli kuitenkin havaittavissa, että vaikka standardi ei sinänsä määritä, mistä asioista johtopäätös tulee antaa, oli tässä tapahtunut ns. luonnollinen standardoituminen eri varmentajien välillä.

Kollektiivinen biografia feministisen tutkimuksen menetelmänä

Kollektiivinimi Jaanahannatarja Palmusaarinenojala sisältää tutkijat Hanna Ojala, Tarja Palmu ja Jaana Saarinen.

Televisioestetiikan tutkimuksen käsitteitä ja käyttökohteita

Kirjallisuusarvostelu

Tutkimuksen ja opetuksen yhteys yliopistossa : opetussuunnitelmatyön näkökulma

Referee-artikkeli