Aineettoman pääoman uudistuminen : tapaustutkimus it-alan yrityksessä

Summary: Renewal of intellectual capital : case study in an it-company

Papaya pulp gelling: is it premature ripening or problems of water accumulation in the apoplast?

Gelled aspect in papaya fruit is typically confused with premature ripening. This research reports the characterization of this physiological disorder in the pulp of papaya fruit by measuring electrolyte leakage, Pi content, lipid peroxidation, pulp firmness, mineral contents (Ca, Mg and K - in pulp and seed tissues), and histological analysis of pulp tissue. The results showed that the gelled aspect of the papaya fruit pulp is not associated with tissue premature ripening. Data indicate a reduction of the vacuole water intake as the principal cause of the loss of cellular turgor; while the waterlogged aspect of the tissue may be due to water accumulation in the apoplast.

Lähi-idän hauras demokratia : islamismi kansanvallan kehittäjänä Jordaniassa?

Abstract: Fragile democracy in the Middle East - developing Jordanian democracy through Islam?

Est-ce qu'en discuter fait la différence ? Opinions de jeunes adultes atteints de maladies chroniques après avoir été transférés vers des soins pour adultes [Does talking about it make a difference? Opinions of chronically ill young adults after being transferred to adult care].

1) Introduction: pour les jeunes souffrant de maladie chronique, l'objectif de la transition vers les soins pour adultes est d'optimiser leur fonctionnement et leur potentiel. Le but de cette étude pilote était d'évaluer si les jeunes adultes souffrant de maladie chronique jugeaient que le passage vers les soins adultes était plus facile lorsque la question de la transition avait été discutée au préalable avec leur pédiatre. 2) Matériel et méthodes: deux groupes de jeunes adultes atteints de maladie chronique ont été identifiés selon l'existence (n = 70) ou non (n = 22) d'une discussion préalable avec leur pédiatre à propos de la transition vers une prise en charge pour adultes. Ces deux groupes ont été comparés pour des variables démographiques et de santé. Les variables significatives en analyse bivariée ont été incluses dans une régression logistique descendante pas à pas. 3) Résultats: les jeunes adultes qui avaient discuté de la transition étaient significativement plus nombreux à se sentir prêts (72,9 % vs 45,5 %) et accompagnés (58,6 % vs 27,3 %) pour le transfert, à avoir consulté leur spécialiste pour adultes (60 % vs 31,8 %) et à voir leur médecin sans la présence de leurs parents (70 % vs 40,9 %). En analyse multivariée, seuls, le fait de se sentir accompagné (odds ratio ajustée [ORa] : 3,56) et celui d'avoir consulté leur spécialiste pour adultes (ORa : 4,14) étaient significatifs. 4) Conclusions: la préparation des jeunes souffrant de maladie chronique au transfert vers les soins pour adultes semble bénéfique. Cependant, le transfert lui-même n'est qu'une petite partie du concept beaucoup plus large de la transition vers la vie adulte. Une transition bien planifiée doit permettre à ces jeunes adultes d'atteindre tout leur potentiel. INTRODUCTION: The goal of transition in healthcare for young people with chronic illnesses is to maximize their functioning and potential. The purpose of this pilot study was to assess whether young adults with chronic illnesses found that the transition to adult care was easier when the transition was discussed in advance with their pediatric specialist. METHODS: Two groups were created according to whether patients had discussed (n=70) or not (n=22) the transition with their pediatric specialist and compared regarding demographic and health-related variables. All the significant variables at the bivariate level were included in a backward stepwise logistic regression. RESULTS: Youth who had discussed the transition were significantly more likely to feel ready for the transfer (72.9% vs 45.5%) and accompanied (58.6% vs 27. %) during transfer, to have consulted their specialist for adults (60.0% vs 31.8%), and seen their doctor without the presence of their parents (70.0% vs 40.9%). At the multivariate level, only feeling accompanied during transfer (adjusted odds ratio (aOR): 3.56) and having consulted their specialist for adults (aOR: 4.14) remained significant. CONCLUSIONS: Preparing chronically ill youths for transfer to adult care appears to be beneficial for them. However, transfer is only a small part of the much broader transition that is preparation for adult life. A well-planned transition should allow these young people to reach their full potential.

Being Small for Gestational Age: Does it Matter for the Neurodevelopment of Premature Infants? A Cohort Study.

BACKGROUND: Whether being small for gestational age (SGA) increases the risk of adverse neurodevelopmental outcome in premature infants remains controversial. OBJECTIVE: to study the impact of SGA (birthweight < percentile 10) on cognition, behavior, neurodevelopmental impairment and use of therapy at 5 years old. METHODS: This population-based prospective cohort included infants born before 32 weeks of gestation. Cognition was evaluated with the K-ABC, and behavior with the Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ). Primary outcomes were cognitive and behavioral scores, as well as neurodevelopmental impairment (cognitive score < 2SD, hearing loss, blindness, or cerebral palsy). The need of therapy, an indirect indicator of neurodevelopmental impairment, was a secondary outcome. Linear and logistic regression models were used to analyze the association of SGA with neurodevelopment. RESULTS: 342/515 (76%) premature infants were assessed. SGA was significantly associated with hyperactivity scores of the SDQ (coefficient 0.81, p < 0.04), but not with cognitive scores, neurodevelopmental impairment or the need of therapy. Gestational age, socio-economic status, and major brain lesions were associated with cognitive outcome in the univariate and multivariate model, whereas asphyxia, sepsis and bronchopulmonary dysplasia were associated in the univariate model only. Severe impairment was associated with fetal tobacco exposition, asphyxia, gestational age and major brain lesions. Different neonatal factors were associated with the use of single or multiple therapies: children with one therapy were more likely to have suffered birth asphyxia or necrotizing enterocolitis, whereas the need for several therapies was predicted by major brain lesions. DISCUSSION: In this large cohort of premature infants, assessed at 5 years old with a complete panel of tests, SGA was associated with hyperactive behavior, but not with cognition, neurodevelopmental impairment or use of therapy. Birthweight <10th percentile alone does not appear to be an independent risk factor of neurodevelopmental adverse outcome in preterm children.

Identification and Management of Operational Risks in IT Organization of Financial Service Provider

Työn tavoitteena on tunnistaa toiminnallisia riskitekijöitä rahoituspalveluita tarjoavan yrityksen IT-organisaatiossa sekä löytää arkipäiväisiä keinoja hallita näitä riskejä. Työssä riskejä on myös tarkasteltu mahdollisen ulkoistuksen yhteydessä. Fuusiot ovat yleisiä rahoitusalan yrityksissä. Yhteenliittymien tuloksena yritysten IT-arkkitehtuuri voi olla monimutkainen ja kulttuurierot yrityksessä suuria. Synergia- ja mittakaavaetuja saadakseen yritys keskittää toimintojaan ja IT-ratkaisujaan. Riskien tunnistaminen on riskienhallintaprosessin tärkein vaihe. Tässä tutkimuksessa riskit ja riskitekijät tunnistettiin itsearvioinnin avulla kysymyssarjoja hyväksikäyttäen. Monet riskitekijät liittyivät sisäisen valvonnan ja seurannan puutteisiin. Myöhemmin näille riskeille pohdittiin työryhmässä käytännönläheisiä hallintakeinoja. Yritys voi siirtää tai jakaa IT -riskejä ulkoistamalla. Ulkoistaminen voi kuitenkin tuoda mukaan myös uusia riskitekijöitä. Ennen ulkoistamispäätöstä yrityksen sisäisten prosessien ja organisaation on oltava järjestyksessä, jotta sopimuksen kannattavuutta voidaan verrata luotettavasti saman palvelun tuottamiseen sisäisesti.

Business IT Alignment from Business Model to Enterprise Architecture

In this paper, we show how business model modelling can be connected to IT infrastructure, drawing parallels from enterprise architecture models such as ArchiMate. We then show how the proposed visualization based on enterprise architecture, with a strong focus on business model strategy, can help IT alignment, at both the business model and the IT infrastructure level.

Liiketoimintasuhteiden hallinta allianssiohjelmien avulla kansainvälisissä IT- yrityksissä

Työn tavoitteena on selvittää kansainvälisten IT-alan yritysten allianssiohjelmien toteutuksen haasteita ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä Suomen markkinoilla. Erityisesti on tutkittu sopimusten, informaation vaihdon, johdon roolin, kulttuurieroavaisuuksien ja luottamuksen merkitystä yritysten välisen yhteistyön onnistumiselle. Aiheeseen on haettu pohjaa tutustumalla tieteellisiin tutkimuksiin ja haastattelemalla yritysten allianssitoiminnasta vastuussa olevia henkilöitä. Tämän jälkeen on verrattu kirjallisuudesta saatua teoreettista näkökulmaa haastattelujen perusteella muodostuneeseen käytännön näkökulmaan. Työn tuloksena on saatu selville, että syy, miksi yritykset lähtevät tekemään yhteistyötä toisten yritysten kanssa, on liikevaihdon kasvattaminen. Tämän tuloksen aikaansaamiseksi tarvitaan yhteinen kumppanistrategia, erilaisten yrityskulttuurien huomioonottaminen, yhteiset tavoitteet ja yhdessä sovitut toimintamallit tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän lisäksi tarvitaan toisiaan täydentäviä ratkaisuja, henkilökohtaisia suhteita, vahva johdon sitoutuminen toimintaan, yhteisiä onnistumisia, jatkuvaa kommunikaatiota kumppaneiden kesken ja keskinäistä luottamusta. Lisäksi yhteistyöyritysten tulee olla toiminnassaan joustavia, sillä markkinat ja tilanteet muuttuvat jatkuvasti.

IT-palvelutarjoajan asiakastyytyväisyys

Diplomityön tavoitteena oli laatia malli IT-palveluyrityksen asiakastyytyväisyyden mittaamiseen ja tutkia Hewlett Packard Oy:n asiakkaiden asiakastyytyväisyyttä. Lisäksi tavoitteena oli vahvistaa asiakkaiden mielikuvaa Hewlett Packardista IT-palvelutarjoana, joka haluaa konkreettisesti huomioida asiakkaidensa mielipiteet osana laatu ja sen kehittämistä. Asiakastutkimus toteuttiin kirjekyselynä, jossa 200 Hewlett Packardin Services-yksikön asiakkaalle lähetettiin kyselylomake, joka pyydettiin täyttämään ja palauttamaan. Saadut vastaukset tilastoitiin ja analysoitiin, joiden perusteella saatiin muodostettua näkemys asiakkaiden mielipiteistä. Asiakkailta kysyttiin yleisiä taustatietoja heidän yrityksensä toimialasta, suuruudesta ja tulevaisuudenäkymistä. Lisäksi selvitettiin asiakkaiden näkemyksiä palveluun kokonaislaatuun vaikuttavien eri palvelutekijöiden tärkeydestä sekä asiakkaiden arvioita Hewlett Packardin suorituksesta näissä palvelutekijöissä. Tutkimuksessa selvisi Hewlett Packardin asiakastyytyväisyyden olevan yleisesti ottaen suhteellisen hyvällä tasolla, mutta tietyillä osa-alueilla kuten tiedottamisessa oli selvästi parannettavaa. Parhaat arvosanat Hewlett Packardin palvelut saivat ydinpalveluun eli itse tekniseen suoritukseen liittyvissä palvelutekijöissä.

Cost allocation of corporate IT-services

Cost allocation is an inescapable problem in nearly every organization and in nearly every facet of accounting. Within large corporations there are several different types of units, like profit-making business units and non-profit service units. In order to evaluate the performance of the business units and to fund the operations of service units, the expenses of service production need to be allocated to the business units benefiting from the services.The objective of this thesis was to find good and fair allocating factors for the costs of corporate wide IT services. In order to reach this objective, the cost allocation process was studied in general and an overview of cost structure was established. All possible cost driver candidates were mapped and their good and bad properties were weighed. The cost allocation problem was handled separately according to organizational division of corporate IT department: infrastructure, administrative systems, sales system and e-business. The emphasis was on two largest cost groups: infrastructure costs and sales system costs. As a result of the study an allocation model is presented. It contains categorization of the costs, selected cost drivers and cost distributions for the current year.

Palvelutasosopimus toimittajan hallinnnan työkaluna Case: IT-käyttötukipalvelu

Työn tavoitteena on selvittää palvelutasosopimuksella ja sen hallinnalla saatavaa hyötyä toimittajan hallinnassa. Tutkimusongelmaa on lähdetty selvittämään tutustumalla ensin lyhyesti toimittajan hallintaan ja laajemmin palvelutasosopimuksista ja niiden hallinnasta olemassa olevaan teoria-aineistoon. Tämän teoriapohjan perusteella palvelutasosopimuksia ja niiden hallintaa on tutkittu käytännössä case-yrityksen valossa, mahdollisimman realistiseen lopputulokseen pääsemiseksi. Palvelujen ulkoistaminen tulee tulevaisuudessa lisääntymään ja tätä kautta yritysten onnistuminen markkinoilla on yhä riippuvaisempaa niiden kyvystä hallita toimittajiaan. Palvelutasosopimukset ja prosessit niiden ympärillä ovat hyödyllisiä työkaluja toimittajan suorituksen valvonnassa ja kehittämisessä sekä toimittajasuhteen luotsaamisessa kohti kumppanuussuhdetta. Tämä edellyttää kuitenkin, että kauppakumppanit sisäistävät palvelutasosopimusten kautta saavutettavat hyödyt ja sitoutuvat koko palvelutason hallintaprosessiin.

"Tekee itse niin paljo ku pystyy" : kuntouttava työote hoitohenkilökunnan kokemana

Opinnäytetyö oli osa Ikäihmisten kuntoutumista tukevat hoito- ja toimintaympäristöt -hanketta (IKU), jonka tavoitteena on arvioida ja kehittää asiakasläheisesti ikääntyvien ihmisten kuntoutumista ja omatoimista selviytymistä tukevia toimintatapoja hoito- ja toimintaympäristöjen suunnittelun avuksi. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten kuntouttava työote näkyy hoitotyössä hoitohenkilökunnan kokemana. Seuraaviin kysymyksiin haettiin vastauksia: Miten hoitohenkilökunta määrittelee kuntouttavan työotteen omien kokemustensa pohjalta? Mitkä toimintatavat edistävät ja mitkä taas rajoittavat vanhustenhoitolaitoksessa asukkaan itsenäistä ja aktiivista kuntoutumista? Lisäksi selvitettiin, millaisia hoitotyön kehittämisehdotuksia hoitohenkilökunnalla oli, jotta kuntouttava työote voisi toteutua paremmin. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla hoitohenkilökunnalta pääkaupunkiseutulaisessa vanhustenhoitolaitoksessa kevään 2007 aikana. Haastatteluihin osallistui yhdeksän hoitajaa, jotka olivat joko perus-, lähi- tai sairaanhoitajia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Opinnäytetyössä saadut tulokset osoittivat, että kuntouttava työote hoitotyössä näkyi parhaiten asukkaiden fyysisen toimintakyvyn ja omatoimisuuden tukemisena sekä asukkaan yksilöllisyyden kunnioittamisena. Hoitajien mukaan asukkaan itsenäistä ja aktiivista kuntoutumista edistivät yhteiset toimintavat hoitotyössä, ammattitaito, myönteinen ja tukea antava hoitosuhde sekä asukkaiden turvallisuudentunne ja mielekäs ympäristö asua. Asukkaan itsenäistä ja aktiivista kuntoutumista rajoittavana toimintatapoina hoitajat taas pitivät ammattitaitoisenhenkilökunnan puutetta ja vaihtuvuutta, kiirettä sekä fyysisen ympäristön epäkäytännöllisyyttä. Hoitajien kokemuksen mukaan sairauden aiheuttamat toimintarajoitukset rajoittivat myös asukkaiden kuntoutumista. Hoitajat toivoivat lisää koulutusta, lisää tiedon jakamista, yhteistyön kehittämistä toimivammaksi eri ammattiryhmien välillä ja asukkaan mukaan ottamista arjen askareisiin, jotta kuntouttava työote voisi toteutua paremmin. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää IKU-hankkeessa suunniteltaessa hoito- ja toimintaympäristöjä sekä kehitettäessä hoitotyötä dementoituneiden parissa.