1000 resultados para Grönros, Eija-Riitta: Suomen kielen perussanakirja. Kolmas osa S-Ö
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kokoelmaan kuuluu Suomen Pankin julkaisemaa aineistoa 1870-luvulta lähtien. Kokoelma sisältää vuosikertomuksia, vuosikirjoja, tieteellisiä julkaisuja kuten keskustelualoitteita, työpapereita ja muita tutkimusjulkaisuja, Suomen Pankin ennusteita, selvityksiä, raportteja ja lehtiä. Kokoelmaan kuuluu lisäksi taloudellista kehitystä kuvaavia pitkiä tilastosarjoja, joista osa on erillisiä julkaisuja ja osa on ilmestynyt Suomen Pankin muissa julkaisuissa, kuten vuosikirjoissa tai lehdissä. Tilastoihin kuuluvat mm. maksutase-, valuuttakurssi-, rahoitusmarkkina-, arvopaperi- ja korkotilastot sekä hintatasoa kuvaavat ja rahan määrän kehitystä seuraavat tilastot. Kokoelmaan kuuluu myös Suomen Pankista tehdyt historiikit, joista vanhin on vuodelta 1914. Suomen Pankin julkaisuja löytyy sekä painettuna että elektronisena. Lähes kaikki 1990-luvun puolivälin jälkeen ilmestyneet julkaisut on saatavilla elektronisena Suomen Pankin verkkosivujen kautta. Vanhemmat julkaisut on osittain digitoitu, ja tällä hetkellä elektronisena on saatavilla uudempien julkaisujen lisäksi mm. Suomen Pankin keskustelualoitteet, Bank of Finland (Montly) Bulletin ja Suomen Pankin vuosikirjat. Kokoelmassa on yhteensä n. 4000 nimekettä, ja kokoelma karttuu jatkuvasti. Kokoelman muodostavista julkaisuista n. 13 % on ilmestynyt ennen 1950 lukua ja n. 36 % vuosina 1950–1989. Yli 50 % julkaisuista on 1990- ja 2000-luvuilta. Aineisto on valtaosin suomen- ja englanninkielistä, mutta kokoelmaan kuuluu myös ruotsinkielisiä julkaisuja. Kokoelman painettua osaa säilytetään Suomen Pankin kirjaston tiloissa avokokoelmassa. Kirjasto on avoinna ulkoisille asiakkaille, ja Suomen Pankin julkaisut ovat lainattavissa joitakin poikkeuksia, kuten käsikirjoja, lukuun ottamatta. Julkaisuista voi ottaa kopioita maksutta.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Suomessa on nykyisin käytössä avoimen ydinpolttoainekierron politiikka missä käytetty polttoaine loppusijoitetaan suoraan ilman jälleenkäsittelyä. Nykyisin kehitteillä olevat uuden sukupolven ydinreaktorit ovat kuitenkin pääosin suunniteltu osittain tai kokonaan suljetuille polttoainekierroille, joissa käytetty polttoaine jälleenkäsitellään ja osa materiaaleista kierrätetään. Tässä tutkimusraportissa on tarkoitus arvioida Suomen ydinvoimakapasiteetin ja ydinpolttoainekierron kehitystä tulevina vuosikymmeninä sekä arvioida käytetyn polttoaineen jälleenkäsittelyn, kierrätyksen ja nopeiden reaktoreiden käyttöönoton vaikutusta muun muassa uraanin kulutukseen, syntyvän käytetyn polttoaineen määrään sekä polttoainekierron taloudellisuuteen. Lisäksi työssä arvioidaan Talvivaaran ja Soklin sivutuotteena saatavan uraanin riittävyyttä Suomen uraanintarpeen kattamiseksi. Työssä arvioitiin ensin oletuksien ja nykyisen tilanteen avulla Suomen ydinvoimakapasiteetin kehitys tuleville vuosille. Perustuen tähän kehitykseen nykyistä polttoainekiertoa verrattiin tämän jälkeen kahteen kehittyneempään polttoainekiertoversioon, joissa käytetty polttoaine jälleenkäsitellään, plutonium kierrätetään uudelleen polttoaineeksi ja osa termisistä reaktoreista korvataan nopeilla. Polttoainekiertoversioiden massavirtojen määrittämisessä käytettiin apuna kansainvälisen atomienergiajärjestön kehittämää Nuclear Fuel Cycle Simulation System -ohjelmaa. Nykyisellä polttoainekierrolla uraanintarve oli laskelmien perusteella noin 100 tuhatta tonnia vuoteen 2100 mennessä. Jälleenkäsittelyn ja plutoniumin kierrätyksen avulla uraanin tarve saatiin pudotettua noin 75 tuhanteen tonniin. Korvaamalla puolet ydinvoimakapasiteetista nopeilla reaktoreilla vuosina 2074 ja 2080 vähentäisi uraanintarvetta edelleen noin 66 tuhanteen tonniin. Kerääntyneen käytetyn polttoaineen määräksi arvioitiin nykyisen kaltaisella polttoainekierrolla noin 11900 tonnia vuoteen 2100 mennessä. Nopeiden reaktoreiden käyttöönoton myötä kerääntyneen käytetyn polttoaineen määrä vähenisi edelleen noin 11200 tonniin vuoteen 2100 mennessä. Talvivaaran ja Soklin uraanintuotanto riittäisi laskelmien mukaan kattamaan Suomen uraanintarpeen nykyisellä polttoainekierrolla vuoteen 2070 asti ja kehittyneemmillä polttoainekierroilla vuosiin 2089 ja 2106 asti riippuen polttoainekierrosta. Polttoainekierron kustannukset nousivat polttoaineen jälleenkäsittelyn ja kierrätyksen myötä noin 50-67 % suuremmiksi nykyiseen polttoainekiertoon verrattuna. Investointi- sekä käyttö- ja kunnossapitokustannuksien erot olivat eri versioiden välillä pienet, mistä johtuen myös kokonaiskustannuksien erot jäivät pieniksi.
Resumo:
Tämän tutkimuksen aiheena oli tuulivoiman vaikutus Suomen sähköjärjestelmän tehotasapainoon vuonna 2020. Aihe on ajankohtainen, sillä yhtenä EU:n ilmasto- ja energiastrategian ilmasto- ja energiapoliittisiin linjauksiin ja velvollisuuksiin pohjautuvana tavoitteena on edistää uusiutuvaa energiaa jäsenmaissa. Suomessa yksi näistä toimenpiteistä on hallituksen suunnittelema syöttötariffijärjestelmä tuulivoimalle, joka rahoitetaan sähkön kuluttajilta kerättävällä maksulla. Tämän myötä monet toimijat alkoivat suunnitella tuulivoimahankkeita ympäri Suomea ja tammikuuhun 2011 mennessä hankkeita oli julkaistu yli 6000 megawatin edestä. Julkaistujen hankkeiden tietojen ja tuulitilastojen avulla laskettiin arvio tuulivoiman vuosituotoksi vuodelle 2020 sekä tarkasteltiin kuinka tuulivoiman lisäys vaikuttaa sähköjärjestelmän tehotasapainoon. Laskennan perusteella 2500 MW installoitua tuulivoimaa tuottaisi vuositasolla sähkötehoa 6,9 TWh, hallituksen arvion ollessa 2500 MW tuulivoimakapasiteetille 6 TWh vuodessa. Hallituksen arvio lisäsäädön tarpeesta 2500 MW tuulivoimaosuudelle on 250–400 MW ja suurin osa säädöstä toteutettaneen vesivoimalla. Tuulivoiman tuotantodiagrammien havainnollistama tuotannon tehon vaihtelu tukee käsitystä riittävän vara- ja tehonsäätökapasiteetin tarpeellisuudesta sekä tuulituotannon ennustamisen tärkeydestä koko sähköjärjestelmän kannalta.